Arviointikertomus 2019: Kaupunginteatteri
Arviointitehtävä
Arvioinnin tavoite on luoda kokonaiskuva kaupunginteatterin toiminnasta ja taloudesta erityisesti taloudellisuuden ja tehokkuuden, teatterin toiminnan laadun ja vaikuttavuuden sekä työhyvinvoinnin näkökulmista. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin henkilöstötyön linjausten toteuttamista henkilöstökyselyn avulla.
Arvioinnin tulokset
Teatteri on osa Jyväskylän kaupunkia, mutta sille on tilinpäätösseurantaa varten eritelty oma laskennallinen yli/alijäämä vuodesta 2009 lähtien (ylivuotinen budjetointi).
Myytyjen lippujen määrä vaihtelee kausittain, vuonna 2015 lippuja myytiin 52 679 ja vuonna 2019 lavanostimien rikkoutumisen vuoksi 38 451. Näyttämöiden täyttöaste on viime vuosina parantunut ja yleisötyön osallistujien määrä on toiminnan aloittamisen jälkeen yli yhdeksänkertaistunut. Kaupungin avustus/määräraha muodostaa teatterin tuloista noin puolet, neljäsosa on valtionavustusta ja neljäsosa teatterin omia tuloja.
Teatterin perusvaltionosuus perustuu laskennalliseen henkilötyövuoden yksikköhintaan. Jyväskylän kaupunginteatterin henkilötyövuosien määrä on 80,9. Teatteri palkkaa produktioihinsa myös vierailijoita. Vierailevat näyttelijät täydentävät osaamista. Osa henkilöstöstä pitää käytäntöä hyvänä, osa katsoo, että se lisää vakituisen henkilöstön kuormitusta. Jyväskylässä vakituisten henkilötyövuodet muodostavat 70 ja esimerkiksi Turussa 47 prosenttia teatterin henkilötyövuosista. Henkilöstömenot myytyä lippua kohden ovat hieman laskeneet.
Lavanostinten perusrakenne on vuodelta 1982, ja nostomekanismi on vaihdettu alkuperäisestä hydrauliikasta servomoottoreihin 2009. Tammikuussa 2019 tapahtunut nostinrikko rajoittaa teatterin toimintaa. Myös pyörönäyttämö on ollut pois käytöstä vuodesta 2006 alkaen. Valtuusto myönsi määrärahan lavanostimien korjaamiseen ja pyörönäyttämön uusimiseen.
Lavaremontin 2020 urakoitsija kilpailutettiin, ja toimialajohtajan viranhaltijapäätös remontista tehtiin 10.2.2020. Kilpailutus kuitenkin keskeytettiin hankinnan ylittäessä sille varatun määrärahan, ja hankinnan kriteerit määriteltiin uudelleen.
Teatterin peruskorjaushankkeissa on ollut epäselvyyttä siitä, kenen vastuulle kuuluvat tiloihin liittyvät rakenteet, kuten akustiikka (tilaliikelaitokselle vai teatterille).
Jyväskylän kaupungin hallintosääntö määrittelee toimivallan julkisissa hankinnoissa. Kaupungilla ei ole sisäisiä säännöksiä siitä, missä toimielimissä suuret hankesuunnitelmat tulee hyväksyä. Hankintojen tulee perustua valtuuston hyväksymään talousarvioon. Valtuusto voi hallintosäännön mukaan talousarvion yhteydessä hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Valtuusto ei ole käsitellyt eikä hyväksynyt täytäntöönpano-ohjeita vaan nykyiset ohjeet on katsottu riittäviksi.
Teatterin koko henkilöstölle lähetettiin tammikuun 2020 alussa kysely, johon vastasi 58 henkilöä (vastausprosentti 74). Kaupungin henkilöstötyön linjauksissa korostetaan valmentavaa johtamisotetta. Henkilöstötyön linjausten mukaan yhteisiä asioita tulee ratkoa avoimesti ja henkilöstö osallistuen, mikä tarkoittaa, että esimiehiltä edellytetään nopeaa puuttumista vaikeisiinkin tilanteisiin. Kyselyn perusteella teatterissa on ratkaisemattomia asioita. Keväällä 2020 on selvitetty nollatuntisopimusten käyttö kaupungin henkilöstöyksikön kanssa. Nollatuntisopimusten käyttö on perusteltua ja ne sallitaan, jolloin työntekijä tulee töihin erikseen kutsuttaessa. Määräaikaiset työsopimukset ovat jatkossakin kausiluonteisia tai produktiokohtaisesti määriteltyjä.
Teatteritilojen peruskorjausta on odotettu pitkään. Yhteishenki näkyy siinä, että yleisölle halutaan kaikissa tilanteissa tarjota korkeatasoisia esityksiä.
Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset
- Teatteri on toiminut tehokkaasti ja saavuttanut positiivisen tuloksen kolmen viimeisen vuoden aikana. Myytyjen lippujen määrä on kasvanut viime vuotta lukuun ottamatta, samoin yleisötyöhön osallistuneiden henkilöiden määrä on kasvanut tasaisesti.
- Teatterin toiminnan kehittäminen on sidoksissa valtuuston päätökseen Jyväskylän Sydän projektista. Teatterin tilat kaipaavat remonttia. Kaupungin on varmistettava, että välttämättömien peruskorjaustoimien tulokset voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa toteutettavissa hankkeissa.
- Vastuiden tiloihin liittyvistä rakenteista tulisi olla selvät, esimerkiksi kenen vastuulle kuuluu teatterin akustiikka (tilaliikelaitos vai teatteri).
- Ylivuotisessa budjetoinnissa olevien taidelaitosten osalta olisi perusteltua linjata, mikä osuus taidelaitoksesta riippumattomasta infran rikkoutumisesta (esimerkiksi lavanostimet) aiheutuvasta tappiosta on kohtuullista sisällyttää taidelaitoksen kumulatiiviseen laskennalliseen yli/alijäämään.
- Henkilöstökyselyn perusteella teatterissa on tarvetta henkilöstötyön kehittämiselle. Kaupungin henkilöstöyksikkö ja teatterin henkilöstö jatkavat henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä teatterissa.