LUONTOPOLUT JA LINTUTORNIT
Kaupungin alueella on ympäristötoimen ylläpitämänä neljä luontopolkua, yksi metsäpolku ja neljä lintutornia. Muita alueen luontopolkuja ovat Laajavuori Oy:n ylläpitämä Laajavuoren polku sekä Paljaspään polku. Polkujen ja tornien sijainnin saat selville kaupungin karttapalvelusta, johon pääset klikkaamalla kohteen nimeä alla olevassa luettelossa. Muiden kaupungin luontopolkujen osalta katso Liikuntapalvelukeskuksen ulkoilu- ja virkistyskohteet.
Luontopolut
Lintutornit
Luontopolut
Kaikki polkureitit on kosteikkopaikkoihin rakennettujen pitkosten ansiosta kuljettavissa ulkoilujalkineissa. Sadekelejä lukuunottamatta kumisaappaita ei tarvita. Luontopolkujen yhteispituus on runsas 18 kilometriä. Polkureittien kulku on merkitty maaston puihin ja kiviin keltaisin maalimerkein.
Polku sijaitsee Laajavuoren ulkoilualueella ja kiertää kisakeskuksen alue mukaan lukien noin neljän kilometrin mittaisena vastapäivään vuoren ala- ja välirinteiden metsissä. Polku uusittiin nykypaikalleen vuonna 1994.
Polkuvarren luonto on suurelta osin kuusikkoa, jokunen kallio- ja taimikkotaivalkin matkalla on. Muuta vaihtelua maisemaan tuovat laskettelurinne ja pieni rämesuo.
Maasto on mäkistä ja polkupohja paikoin kivikkoista, joten kierros lienee liian vaativa alle kouluikäisille lapsille ja ikäihmisille.
Polun lähtötaulu on kisakeskuksen pohjoispuolella Vuorilammen saunalle johtavan tien varressa noin sadan metrin päässä lammesta. Polun rastitettu osuus päättyy kisakeskuksen eteläpuolelle ns. Aurinkorinteen alaosaan. Polun varrella on 17 rastitaulua.
Vuonna 1984 perustettu ja kesällä 2001 perusteellisesti uusittu Kangasvuoren luontopolku sijoittuu kaupungin itäisimpään laitaan Kangasvuoren ja Huhtasuon asuinalueiden tuntumaan ja kiertää siellä vastapäivään runsaan kolmen kilometrin pituisena nimensä mukaisen "vuoren" ympärysmaastoja.
Kirkasvetisen Vuorilammen avarat rantamat ovat virkistävä keidas luontopolun muutoin niin metsäpeitteisessä maisemassa. Voit vaikka pulahtaa lampeen uimaan.
Polkumaastossa on metsänhakkuiden jäljiltä nuorempaa ja vanhempaa taimikkoa, mutta löytyy sieltä vantteraa varjometsääkin, mm. liito-oravan elinpiiriksi tiedetty sekametsä ja vaikuttava näköalakallio.
Polun lähtöpiste opastauluineen on Huhtasuon koulun kaakkoispuoleisessa metsikössä ulkoilureitin tuntumassa ja talvisista hiihtoladuista kertovan taulun takana. Luontopolun varteen on sijoitettu 16 rastitaulua.
Polku sijaitsee Sallaajärven aarnialueella, vuonna 1989 perustetulla 25 ha:n laajuisella luonnonsuojelualueella. Polku kiertää 1 600 metrin pituisena vastapäivään suojelualueen ulkolaiteiden tuntumassa esitellen alueen ominais- ja erityispiirteitä.
Suojelualueen kangasmaista 80 % on mustikkatyypin metsää eli enempi tai vähempi kuusen vallitsemia havumetsiä ja iältään noin 100-vuotiaita.
Polun varteen sattuu myös istutettua mänty- ja koivumetsää, koivuaho, saniaispuro, korpipainanteita ja pienen sorakuopan jäänteet.
Löydät aarnialueelle lähtemällä kaupungista keskussairaalan mäeltä Ronsuntaipaleen tietä lounaaseen kohti Muuramen Isolahtea. Noin kuuden kilometrin matkan jälkeen tiestä erkanee hiekkatie oikealle kohti Ruokepuolista.
Kuljettuasi hiekkatietä noin 800 metriä näet sen varressa oikealla aarnialueen rajamerkit ja luontopolkuviitan. Polun ja suojelualueen opastaulu on tiestä noin 50 metrin päässä maakuntaurana käytettävän kärrytien varressa. Samoilla kohdin tien vasemmalla puolella on Sallaajärven palvelukodille osoittava tienviitta.
Aarnialuetta ja luontopolkua esittelevää vihkosta on saatavissa ympäristöosastolta.
Kuokkalan Sippulanniemen luontopolku polveilee neljän kilometrin pituisena vastapäivään Ristikiven asuinalueen ja golfkeskuksen välisessä vaihtelevassa metsämaastossa. Polku on perustettu vuonna 1986.
Polkuvarren luonto on moni-ilmeistä; on tuorepohjaista kuusikkoa ja sekametsää, kalliopohjaisia männikköjä ja leppävaltaisia lehtoja. Alueen linnusto on runsas ja monipuolinen.
Polkulenkin sisään jää myös keskimäärin sadan metrin levyinen ja runsaan puolen kilometrin pituinen Niemijärven suo. Sen pieni avovesilampare on luontopolun varrella.
Polun lähtötaulu on hieman huomaamattomassa paikassa Nurmilaukka-nimisen kadun päätepisteestä noin 150 metriä lounaaseen ulkoilureitin varrella. Lähtöpisteeseen on viitoitus Ristikiventien ja Nurmilaukan yhtymäkohdassa olevalta pysäköintipaikalta. Polku on helposti saavutettavissa myös mm. golfkeskuksen ja Lehdokintien kautta.
Polku kulkee paikoin ulkoilureitin pohjaa pitkin ja golf-viheriöiden lähellä. Golfpalloista ei kulkijalle ole vaaraa normaalitavoin puolin ja toisin toimittaessa. Reitin varrella on 20 rastitaulua.
Polku sijoittuu kaupungin ruutukaavakeskustan laidassa mutkittelevan Tourujoen varteen rannan luonnonvaraiselle osuudelle, joka on luonnonsuojelualuetta. Polun rakensi vuonna 1995 Keski-Suomen ympäristökeskus, ja sitä ylläpitää Jyväskylän kaupunki.
Lyhyydestään huolimatta (noin 700 metriä) polulla on näkymiensä puolesta vaikuttavuutta vähintään saman verran kuin kaupungin muilla poluilla.
Jokirannan jyrkkien törmien ja eroosioalttiin, märän ja liettyvän maaperän vuoksi paikalle on pitänyt rakentaa melkoisia silta- ja porrasrakennelmia.
Jokilaakson lehdon ja lehtokorven kasvillisuus on kaupungin ja osin maakunnankin oloissa poikkeuksellista. Muualta kaupungista tavoittamaton lehtopalsami kasvaa rehevänä polun varressa.
Polun alkupää on linnuntietä reilun puolen kilometrin verran pohjoiseen kaupungin ydinkeskustasta. Polun ja suojelualueen opastaulu on jokirannassa kutakuinkin vanhan hautausmaan eteläpään tasalla. Polun loppupää ja pienempi opastaulu ovat Kankaankadulla hautausmaan pohjoispuolella. Reitin varrella on yhdeksän rastitaulua.
Muuramen-Säynätsalon Ympäristöyhdistyksen vuonna 1992 perustama Paljaspään luontopolku sijaitsee Säynätsalossa Muuratsalon saaren pohjoispäässä kiertäen noin kahden kilometrin mittaisena myötäpäivään Kontinvuoren itäpuolen rinteitä.
Polkureitin maasto on Päijänteen rantamille ominaisesti karua ja kallioista. Paljaspään laelta avautuu järvelle hulppeat näkymät.
Kalliomaastossa on yllättäen selvää lehtoakin; Kärppäkiven lehto ja Paljaspään lehmusmetsikkö - molemmat luonnonsuojelualueita.
Polulle pääsee Kontinvuoren pohjoispuolelta Rusakontien päästä sekä Vuorelantien keskivaiheilta taikka loppupäästä Paljaspään laelle nousten. Polun varrella on 11 rastitaulua. Reitti on merkitty keltaisten maalimerkkien lisäksi paikoin pienillä viitoilla. Ole silti tarkkana polun haarakohdissa, että pysyt reitillä.
Maaston paikoittaisen kivisyyden ja märällä kelillä mahdollisesti liukkaiden kalliopintojen vuoksi kulkijan on hyvä tarkkailla askeltensa sijoittumista. Polun loppumatka Kontinvuorelta alas on sorastetulla tiepohjalla helppokulkuinen.
Aittovuoren polku sijoittuu kaupungin itälaitaan Halssilan asuinalueen yläpuoliseen metsään ja kiertää siellä vastapäivään noin 3,5 km:n pituisena vuoren itä- ja etelärinteillä ja lakialueella.
Polulle aikanaan sijoitetut rastit on rapistuneina korjattu maastosta pois, ja reittiä ylläpidetään nykyisin vain polkuna ilman rastitauluja. Opasteina reitillä ovat keltaiset maalimerkinnät, kuten varsinaisilla luontopoluillakin.
Halssilan liikuntapuiston huoltorakennuksen kulmalta kentän pitkän sivun suuntaisesti lähdettyään ja pururataa muutaman sata metriä kuljettuaan polku erkanee oikealle metsään. Tällä alkutaipaleella on tuoretta kangasmetsää ja kosteaa korpea puulajeinaan kuusi, koivu ja haviseva haapa.
Polkureitin loppupuoli, Aittovuoren lounaiset rinteet, on laajalti kallio-, kanerva- ja jäkäläpohjaista männikköä.
Lintutornit
Tuomiojärven eteläisessä poukamassa kaupungin ydinkeskustan pohjoispuolella ja Viitanimen asuinalueen kupeessa on ollut lintutorni 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyinen torni on rakennettu syksyllä 1999.
Tornille johtaa ojan vartta seuraillen noin 200 metrin mittainen polku Nisulan ja Kortepohjan yhdistävältä kevytväylältä. Tornille johtaa pitkosväylä myös Viitaniemen puoleiselta jousiampumaradalta, ja pikku sillan kautta sinne pääsee myös Kortepellon asuinalueen suunnasta.
Kortepohjan asuinalueen kupeessa sijaitseva kapea, pitkänomainen ja rehevä Rautpohjanlahti on yksi kaupungin perinteisistä lintujentarkkailupaikoista. Lahden eteläisimpään pohjukkaan valmistui lintutorni elokuussa 2007.
Torni on lehtimetsävyöhykkeen erottamana muutaman kymmenen metrin päässä lahden rantoja seurailevasta ulkoilureitistä. Tornille johtaa lyhyt polku välittömästi Kortepohjan koulun itäpuolella olevalta pysäköintialueelta.
Tuomiojärven eteläosan vierekkäiset lahdelmat, Eerolanlahti jaRautpohjanlahti, ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman sekä EU:n Natura2000 -ohjelman kohteita.Alueen linnuston eniten tunnettupiirre on Eerolanlahden suuri naurulokkikolonia. Lokkeja pesii myös Rautpohjanlahdella, mutta huomattavasti vähemmän.Lokkien seurassa pesii vakituisesti laulujoutsen ja pienempiä vesilintuja, mm. silkkiuikku ja nokikana, ja lahtien pensastoissa, ruovikoissa ja lahopuureunustoissa viihtyy monilajinen pienempien lintujen joukko,ajoittain mm. luhtahuitti, satakieli ja pikkutikka. Kevään ja syksyn muuttoaikoihin lahdilla viipyilee kaupunkiympäristölle muutoin vieraita lajeja, kuten harmaahaikara, ja lintutorneja voi käyttää ohi matkaavien muuttolintujen seurantaan.
Keväällä 1998 käyttöön otettu Hämeenlahden lintutorni sijaitsee Kuokkalan kaupunginosassa Päijänteen rannalla. Takaosastaan katettu torni on suunnattu kohti etelää ja Päijännettä.
Tarkkailulava on sivuilta avoin, joten muihinkin ilmansuuntiin sieltä näkee. Tornista voi tarkkailla alla levittäytyvän Hämeenlahden ruovikon ja rantapensastojen elämää (mm. kaulushaikara, kalasääski, ruskosuohaukka) ja suurjärven suunnassa keväin syksyin liikehtivää muuttolinnustoa.
Tornille johtavan polun alkupää ja lahdesta kertova opastaulu sijaitsevat Salmirannantien kääntöpaikan laidalla Työvoimaopiston sisäänkäynnin edustalla. Paikalta on tornille matkaa runsas 400 metriä. Autoilija voi jättää ajokkinsa läheiselle Aikuiskoulutuskeskuksen (JAIKO) pysäköintipaikalle.
Kuokkalan pohjoisrannalla Jyväsjärven suuntaan avautuva Pitkäruohon lintutorni valmistui keväällä 1989. Viereinen Pitkäruohon niemi on pääosin luonnonsuojelualuetta.
Tornilta on näkymät pohjoisen taivaille sekä Jyväsjärven yli kaupungin keskustan, Seppälän, Aittovuoren ja Rauhalahden suuntiin. Lintutornin edustalla on Jyväsjärven rantoja myötäilevä ruovikkovyö, ja oikealla oleva Pitkäruohon niemi kasvaa heinä- ja saraniittyä ja pensastoa.
Löydät lintutornille menemällä ensiksi Kuokkalan siirtolapuutarha-alueen itäpuolen portilla olevalle pysäköintipaikalle. Se löytyy poikkeamalla Kuokkalanpellolla Sulkulantieltä pohjoiseen Ruulahdentielle ja kääntymällä siltä vajaan 200 metrin matkan jälkeen vasemmalle Puutarhanrantaan. Pysäköintipaikalta on viitoitus lintutornille johtavalle pitkospolulle.
Ympäristönsuojelusuunnittelija (014) 266 5176
