Uuden Jyväskylän talousarviossa ennätysinvestoinnit
Uuden Jyväskylän syntyminen luo erinomaiset mahdollisuudet maankäytön ja palvelurakenteiden suunnittelulle, mutta kasvattaa investointien myötä myös lainakantaa. Ensi vuoden talousarvioesityksen lopputulema on kuitenkin positiivinen. Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi kaupunginjohtaja Markku Anderssonin 27.10. julkistamasta vuoden 2009 talousarvioesityksestä.
Jyväskylä houkuttaa muuttajia
Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina 1990–2007, keskimäärin 1 260:lla vuodessa. Kasvu oli suhteellisesti neljänneksi ripeintä Suomen isoista kaupungeista, ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2008 lopussa jyväskyläläisiä oli 1 157 enemmän kuin vuoden alussa. Myös ympäristökuntien väkiluku lisääntyi alkuvuonna reippaasti.
Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Myös taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta.
Työllisten määrä on kehittynyt Jyväskylässä hyvin. Viime ja kuluvana vuonna on perustettu ennätysmäärä yrityksiä. Jyväskylässä taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa.
Jyväskylän väestöntiheys, 108 asukasta per neliökilometri, on vertailukaupunkien toiseksi pienin Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 10 000 jyväskyläläistä asuu haja-asutusalueilla.
Käyttötalous kasvaa
Käyttömenot kasvavat vuoden 2008 tasosta yhteensä 40 miljoonalla eli 5,8 prosentilla. Käyttötulojen kasvu on 21 miljoonaa eli 9,7 %. Tästä 6,9 miljoonaa on valtiolta saatavaa yhdistymisavustusta ja valtionosuuksien vähenemisen kompensaatiota. Käyttötalouden nettomenojen kasvu on 4 %.
Kaupungin palvelutasossa ei tapahdu suuria muutoksia. Uuden kunnan palvelut on yhtenäistetty niin, että ne ovat eri toiminnoissa ja alueilla mahdollisimman samantasoiset.
Lasten ja nuorten liikuntapaikkamaksut poistuvat järjestämissopimuksen mukaisesti. Koulujen peruskorjaukset etenevät ja uusia hankkeita aloitetaan. Museoiden säilytys- ja konservointitilat valmistuvat yhteen paikkaan ja Kypärämäen pienkirjasto valmistuu.
Kypärämäen päiväkodin peruskorjaus sekä Janakan, Keljonkankaan, Pappilanvuoren ja Tikkalan päiväkodit valmistuvat. Lasten ja perheiden palveluissa aloitetaan lapsiperheiden kotipalvelu, lukiolaisten oppilashuoltoon palkataan koulupsykologi. Kriisikeskus Mobilen työntekijöitä vakinaistetaan. Vaajakoskelle valmistuu Harjutien palveluasumisyksikkö, joten palveluasumisen paikat lisääntyvät 50:llä. Terveyskeskussairaalassa avataan kaksi uutta osastoa.
Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa perusterveydenhuollon palvelut entisen maalaiskunnan alueen asukkaille ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä entisen Korpilahden kunnan asukkaille. Asukkaiden yhdenvertaisesta palvelusta on laadittu järjestämis- ja tuottamissopimukset.
Uuden kunnan yleiskaavatyö käynnistyy. Ylimenovaiheessa turvataan tonttituotanto ja tarjotaan kysyntää vastaavasti noin 200 omakotitonttia. Lutakon ja Kuokkalan satamapalvelujen kehittäminen jatkuu. Asuin- ja työpaikkarakentamisen edellyttämä kunnallistekniikka voidaan toteuttaa. Yleisten alueiden hoitotaso säilyy entisellä tasolla. Kunnan järjestämä jätehuolto laskee uuden kaupungin asukkaiden jätehuollon kustannuksia.
Talonrakennusinvestoinnit kaksinkertaistuvat 45 miljoonaan
Uuden valtuustokauden aikana vuosina 2009-2012 varaudutaan noin 171 miljoonan euron talonrakennusinvestointeihin. Investoinneilla halutaan varmistaa tilojen käyttäjille – sekä työntekijöille että asiakkaille - terveelliset ja turvalliset tilat sekä lähipalvelut uudessa Jyväskylässä.
Valtaosa eli yli 80 % investoinneista kohdistetaan uuden Jyväskylän koulu- ja päiväkotirakennuksiin sekä terveyspalvelutiloihin. Suurimmat kouluinvestoinnit kohdistuvat entisen maalaiskunnan puolella oleviin Vaajakosken, Palokan, Keski- Palokan ja kaupungin puolella Keltinmäen, Lohikosken sekä Huhtasuon koulujen uudis- ja peruskorjauskohteisiin.
Tärkeimmät ja kiireellisimmät päiväkoti-kouluinvestoinnit kohdistuvat Säynätsalon, Tyyppälän, Kanavuoren ja Liinalammen päiväkoti-koulujen uudis- ja peruskorjauskohteisiin. Kyllön terveyskeskuksen peruskorjaustyöt jatkuvat.
Talousarvioesitykseen sisältyy järjestämissopimuksen mukaisesti ns. ”Valon rahojen” kohdistaminen entisen maalaiskunnan alueen investointeihin sekä suunnitelma Korpilahden ”porkkanarahojen” käytöstä.
Suuret investoinnit lisäävät lainakantaa, mutta talous on ylijäämäinen
Uuden kunnan talousarvion suunnittelu perustuu Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen hyväksymään yhdistymissopimukseen, johon kirjatut asiat ovat vuosina 2009 – 2011 uutta kuntaa sitovia.
Taloussuunnitelmassa vuoden 2009 tavoitteeksi asetetaan 20,9 miljoonaan euroon vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 66 prosenttia. Vuosikate ei vastaa suunnitelman mukaisia poistoja ja johtaa yhdessä ennätyssuurten investointien kanssa kaupungin lainakannan lisääntymiseen 18,8 miljoonalla eurolla. Lainaa tulee olemaan vuoden 2009 lopussa noin 260 miljoonaa eli 2010 euroa asukasta kohti.
Vuosi 2009 on talousarvion mukaan 30,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä on seurausta Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitostoiminnan myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu vuosina 2010 ja 2011 ja vuosikate nousee poistoja suuremmaksi. Tästä huolimatta lainkannan kasvu jatkuu koko taloussuunnitelmajakson.
Vuosien 2010 ja 2011 osalta asetettu vuosikatetavoite on taloussuunnitelman mukaan mahdollista saavuttaa siten, että käyttötalouden nettomenot kasvavat vain hieman vuoden 2009 tasosta. Tämä tavoite edellyttää toimintojen merkittävää tehostamista.
Kunnallisveroprosentiksi esitetään järjestämissopimuksen mukaisesti 18,50 %, mikä merkitsee entisten maalaiskuntalaisten verorasituksen pienentymistä noin 2,5 miljoonalla ja entisten korpilahtelaisten noin 800.000 eurolla. Koko maan keskimääräinen veroprosentti on tänä vuonna 18,55 %.
Yhdistyvien kuntien kiinteistöverot on yhtenäistetty siten, että käyttöön tulevat Jyväskylän maalaiskunnassa noudatetut prosentit lukuun ottamatta muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroa, joka määräytyy Korpilahdella käytössä olleen prosentin mukaan.
Talousarvioesityksen jatkokäsittely
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely jatkuu uuden kunnan kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa 3.11.2008, jolloin kaupunginjohtaja antaa valtuustolle selonteon talousarvion valmistelutilanteesta. Uusi kaupunginhallitus käsittelee talousarviota seminaarissaan 5.-6.11.2008. Kaupunginvaltuusto päättää veroprosenteista kokouksessaan 17.11.2008 ja talousarviosta 1.12.2008.
Talousarvioesityksen plussia ja miinuksia:
Plussat:
- Uusi Jyväskylä aloittaa, valmistelut edenneet hyvin ja aikataulussa
- Maankäytön suunnittelu paranee merkittävästi
- Mittava investointiohjelma tuo uusia terveitä koulu- ja päiväkotitiloja
- Vuoden 2009 aikana odotetaan käynnistyväksi useampia mittavia yksityisen sektorin rakentamishankkeita
- Lasten ja nuorten liikuntapaikkamaksut poistuvat
Miinukset:
- Vuosikate ei kata poistoja, lainakanta kasvaa
- Talouden tasapainottamista ja toiminnan tehostamista tarvitaan tulevina vuosina
- Talouden taantumaan varautuminen uuden valtuuston suuri haaste
- Palveluverkostojen yhteen rakentaminen vielä kesken, mm. päällekkäisyyksien poistaminen
Lisätietoja liitteissä:
Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. (014) 624 260
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, puh. 050 - 526 0443, etunimi.sukunimi@jkl.fi
