Jyväskylän-Korpilahden alueen pienvedet
Luonnonvesiä tarkastelevan ammatti-ihmisen puheissa pienvedellä tarkoitetaan metrin parin levyisiä puroja ja sitä pienempiä ojia, noroja ja muunlaisia virtaavan veden uomia sekä pienialaisia lampia, lähteitä ja lähteikköjä.
Valuma-alueiden pienet latvavedet ovat tärkeitä paikkoja. Ne tarjoavat elinympäristön ja kulkuväylän siihen miljööseen sopeutuneille monille kasvi- ja eläinlajeille, ne ovat ympäristön vesitasapainon säätelijöitä, ja niillä on vaikutuksensa alapuolisten altaiden veden laatuun. Pienillä vesillä voi olla kalataloudellinenkin merkitys niissä elävän purotaimenen eli tammukan ansiosta.
Arvot on havaittu
Pienvesistä erityisesti purojen suojeluun on viime aikoina kiinnitetty huomiota. Suomen ympäristökeskus on julkaissut raportin Purovesistöjen merkitys kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle*, ja maa- ja metsätalousministeriöltä on ilmestynyt purokunnostusopas Purot – elävää maaseutua*. Kotoisena tietona on kuultu, että Korpilahden keskustan pikku joen elvyttämiseksi on laadittu kunnostussuunnitelma*.
Jyväskylä on kasvukeskus, jossa rakentaminen valtaa uutta alaa jatkuvasti. Laajentumisesta ei saisi koitua vauriota luonnolle. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa kaavoitukselle luontoarvojen säilymistä ja ympäristövaikutusten selvittämistä koskevia vaatimuksia. Vesilain ja metsälain säädökset edellyttävät pienvesien ja niiden lähiympäristöjen säilyttämistä luonnontilassa.
Pienvesiä on taajamissa pidetty monesti vain sade- ja hulevesien purku- ja juoksutusuomina. Mutta purot, norot, lammet, lähteiköt voidaan nähdä myös mahdollisuutena. Niitä säästämällä turvataan luonnon monimuotoisuutta, mutta niistä huolehtimalla voidaan myös rikastuttaa ja vireyttää ihmisen päivittäistä elinpiiriä.
Tehtiin selvitys
Nämä tarpeet ja mahdollisuudet mielessään kaupungin yhdyskuntatoimen kaavoitus- ja ympäristönsuojeluyksiköt käynnistivät keväällä 2008 yhteishankkeena pienvesiselvityksen. Projektin varsinaiseksi selvitysmieheksi palkattiin kolmen kesäkuukauden ajaksi jo ennestään virtavesistä viehättynyt FM Antti Eloranta.
Kaikkien pienvesien selvittäminen kerralla ei ole mahdollista. Nyt keskityttiin alueisiin, joille on lähiaikoina odotettavissa kaavahankkeita. Tavoitteena oli saada aikaan luettelo, kuvaukset ja rajaukset pienvesistä sekä yleispiirteiset arviot niiden luonnontilaisuuden asteesta ja suojelu-arvosta sekä maankäyttösuositukset. Asioita tarkasteltiin luonnontalouden ja -suojelun ja maisemanhoidon sekä virkistyskäytön ja asumisviihtyisyyden näkökulmista.
Kolmen tason vesiä
Kohteille kehitettiin kolme luokkaa. Ykkösluokkaa ovat luonnontilaiset taikka luonnontilaiset kaltaiset vesialueet ja niiden osat, luokkaa 2 luonnontilaisen kaltaiset, osin muuntuneet vedet ja luokkaa 3 selvästi muuntuneet vedet. Luokkien 1 ja 2 kohteilla on erityisiä suojelemisen ja säilyttämisen perusteita, luokan 3 kohteilla ne on menetetty ja kohteilla voidaan jatkossakin hyväksyä rakentamista ja muita muutoksia. Selvitykseen sisältyneestä 28 km:n vesiuomamatkasta luokkaan 1 sijoittui runsas 60 %, luokkaan 2 runsas 30 % ja luokkaan 3 noin viisi prosenttia.
Tutkittujen vesien osalta voi siis sanoa asiantilan olevan alueellamme varsin hyvä. Vielä löytyy vesiä luonnontalouden tarpeisiin ja ihmisen iloksi eri tavoin hyödynnettäväksi. Pienvedet eivät ole liiaksi jääneet rakentamisen jalkoihin. Prosenttiosuudet eivät tosin kerro kaikkea. Purotaimenen ja muiden liikkuvaisten lajien kannalta on tärkeää, että vesireiteillä ei ole kulkuesteitä. Nyt tutkituista vesistä tässä mielessä mainioita esimerkkejä, kokonaan rakentamattomia ja esteettömiä, ovat Ruokkeeseen etelästä laskeva Hanhioja ja aiemmin mainittu Korpijoki.
Mikä sitten on tilanne vaikkapa Uuden Jyväskylän alueella kokonaisuudessaan? Asiantila valaistuu aikanaan, kun vastaavia selvityksiä tullee tarve tehdä lisää. Selvitys oli lajissaan ensimmäinen. Jonkun verran asiassa jouduttiin harjoittelemaan, ja oppimista on myös siinä vaiheessa, kun saatua tietoa sovelletaan suunnittelukäytäntöön.
Teksti: Heikki Sihvonen
Kuvat: Antti Eloranta, Heikki Sihvonen
