Uusi Jyväskylä - uusin askelin huomiseen luottaen
Suomen menestyjäkaupungit ovat jo olemassa. Nouseeko Uusi Jyväskylä seutuineen suomalaiseen kärkinelikkoon ja vastaamaan osaltaan myös globalisaation haasteisiin? Vastaukset ja tulokset ovat pitkälti riippuvaisia omista valinnoistamme, tahdosta ja taidostamme.
Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen on useaan otteeseen korostanut Uuden Jyväskylän mahdollisuuksia tulevaisuuden haasteiden ratkomisessa. "Uusi kunta on mahdollisuus, joka voidaan myös hukata tekemällä tekninen kuntaliitos, joka synnyttää kunnan, jolla on epärealistiset tavoitteet, epäyhtenäinen johto, raskas organisaatio, jämähtäneet tuotantotavat, toimimattomat palvelut, jatkuva henkilöstöpula sekä tyytymättömät kuntalaiset ja asiakkaat."
Kysymys on muutoksen johtajuudesta, poliittisen ja virkajohdon saumattomasta yhteistyöstä, jonka mukana joko onnistutaan tai ajaudutaan harhapoluille. Johtamisen haasteet on otettava vastaan juuri nyt. Jatkossa ei selvitä enempää Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan kuin Korpilahdenkaan vanhoilla opeilla, vaan Uusi Jyväskylä tarvitsee onnistuakseen myös uuden johtamisen otteen. - Kuntien parhaita käytäntöjä pitää soveltaa ja jalostaa.
Kestävä talous ja lähipalvelut
Kokenut konsultti Tero J. Kauppinen muistutti hiljattain, että oikealle tavoitetasolle päästään silloin, kun johtamisen tavoitteeksi asetetaan kilpailukyvyn ja vieläpä kilpailuedun luominen. Arkielämässä Uuden Jyväskylänkin tapauksessa tulee muistaa lähipalvelujen turvaamisen tarve. Huominen edellyttää hyvää johtajuutta ja kestävää talouden pitoa, niin että itse kullakin on mahdollisuus toteuttaa omia ja yhteisiä unelmiaan.
Tulevasta urakasta ei selvitä pelkällä järjellä. Järjenkäyttöä kyllä tarvitaan, mutta ei se yksin riitä. Muutostilanteessa tunteet ovat herkästi pinnalla ja ristiaallokossa siten, että toisen toive saattaa olla toisen pelko. Pelkän loogisen todellisuuden hahmottaminen on kömpelöä huhujen, uskomusten ja mielikuvien maailmassa, jossa kuitenkin elämme.
Muutos edellyttää aina jostakin luopumista, koska vain siten avautuu tilaa uuden omaksumiselle. Varsinkin muutosprosessin alkuvaiheessa tulevat vahvasti esiin epävarmuuden, pelon ja jopa vihan tunteet. Luonnollisesti jokainen joutuu kysymään, että mikä on minun roolini tässä muutosprosessissa.
Sovitut aikataulut ja niistä kiinnipitäminen luovat rakennetta, joka mahdollistaa prosessin etenemisen väistämättömistä tunnekuohuista huolimatta. Muutoksen johtamista helpottaa, kun muutokset toteutetaan lyhyin askelin, selkein välitavoittein. Muutoksen johtajille ja esimiehille ei riitä, että he tietävät, mitä pitää tehdä, vaan heidän on kyettävä myös toimimaan ja vaikuttamaan hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti.
Uuden Jyväskylän rakentamisessa onnistutaan, kun kyetään yksinkertaisesti ja selkeästi yhteisymmärrystä vahvistavalla tavalla kuvaamaan mahdollisuudet, tavoitteet ja keinot. Pelkästään toimintojen yhteensovittaminen on haastava tehtävä usean kunnan liittyessä yhteen. Yhtä keskeistä on erilaisten toimintatapojen ja -kulttuurien yhteen hiominen. Hallinnointi ja koko toimintakulttuuri ovat arkipäiväisyydestään huolimatta onnistumisen keskiössä.
Kyseenalaista ja kannusta!
Nykymaailmassa kaikki näyttäisi olevan kaupan. Esimerkiksi toimintojen ulkoistamisesta on niin monta mieltä kuin miestä. Asiantuntijoiden kesken vallitsee kuitenkin yhteisymmärrys siitä, että johtajuutta ei voi ulkoistaa. Kuntajohtaminen on joukkuelaji, jossa toimijoiden selkeä roolitus sekä yhteiset tavoitteet ja tahtotila ovat ratkaisevia.
Kunnallispolitiikan koko toimintakäsitys on rohjettava määritellä uusista näkökulmista ja uudella tavalla. Kunnan rooli on jatkossakin keskeinen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, mutta vain palvelujen järjestäjän näkökulma ei riitä. Edessämme on voimistuva maapalloistuminen. Kaupungit, jotka oivaltavat taitavasti myös globalisaation ja siihen kietoutuvan teknologisen kehityksen näkökulman, varautuvat menestyksellä tulevaan.
Esimerkiksi ilmastonmuutos on otettava vakavasti ja sanoista on päästävä myös tekoihin. Kyvykäs yhteisö osaa kääntää myös globaalit uhkat mahdollisuuksiksi. Alueen perinteistä teollisuutta edustavan Metso Paperin voimakas kehittämistoiminta ja maailmanmarkkinajohtajuus tai Moventas Oy:n kaltainen uuden aallon teknologiayritys voivat olla myös Uuden Jyväskylän tulevaisuuden suunnannäyttäjiä. Yrittäjien lanseeraama Y4 -prosessi tarjoaa uusia malleja julkisen ja yksityisen sektorin tuloksekkaalle yhteistyölle.
Ilmaston muutos tulee Pohjoismaissa lähelle kunnallishallintoakin, kun esimerkiksi lisääntyvät sateet koettelevat niin viemäriverkoston kesto- kuin läpäisykykyä. Samoin energian omavaraisuuden ja paikallisuuden merkitys vain korostuu. Peruskysymys on, onko meillä itsellämme riittävästi päätös- ja vaikutusvaltaa näihin ratkaisuihin.
Menestyminen edellyttää näkemyksellistä strategiaa ja johtajuutta sekä kykyä toteuttaa strategiaa tehokkaasti. Kilpailun maailmassa ainoastaan oikeaan suuntaan johtavat valinnat ja tehokas toimeenpano luovat tarvittavaa kilpailuetua. Toimiva strategia ei ole kaikenkattava, vaan yksinkertaisen selkeä ja innostava. Todellinen johtajuus mitataan tavoitteiden toimeenpanossa. Uusi Jyväskylä tarvitsee vastuullista ja kyvykästä muutoksen johtajuutta.
Toimintaympäristön terävä, mutta ymmärtävä analysointi on perusedellytyksiämme. Se mahdollistaa ennakoivan ja rohkean sopeutumisen muutoksiin. Kriittiseksi nousee kysymys, osataanko todellisuus ja tulevaisuus hahmotella kilpailijoita osuvammin; samanaikaisesti on uskallettava sekä kyseenalaistaa että kannustaa. Olennainen kysymys on, miten Uusi Jyväskylä erottuu muista?
Vetovoimaisuus ja kasvu tavoitteina
Kasvu on strateginen tavoitteemme ja siksi asukkaiden hyvinvointi, väestö- ja työpaikkakehityksen turvaaminen sekä tuloksellinen elinkeinopolitiikka ovat olennaisia indikaattoreita Uuden Jyväskylän vetovoimaisuuden ja menestyksen kannalta. Olennaista on kokonaisuuden hahmottaminen muutaman avaintekijän kautta. Hahmotus vaatii katsomaan asioita uudessa valossa. Meidän tapauksessa yksittäisten kuntien näkökulman korvaa Uuden Jyväskylän muuttuva kokonaisuus.
Kysymys ei ole säästämisen kurimuksesta, vaan innostavasta uuden kunnan tulevaisuuden tekemisestä, jossa voimavarat kooten rakennetaan Uutta Jyväskylää, Tampereen ja Oulun kaltaista menestyskaupunkia. Keski-Suomeen on rakentunut kehityskäytävä: Uusi Äänekoski - Uusi Jyväskylä - Uusi Jämsä. - Näkymä koko maakunnan mitassa on kiehtova!
Valtuustoissa hyväksytyn yhdistymissopimuksen mukaan Jyväskylä tahtoo olla kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Kuntalaisille viesti on hyvä. Se tarkoittaa, että peruspalvelut turvataan varmistamalla lähipalvelujen saatavuus kattavan ja toimivan palveluverkoston myötä. Kuntalaisten tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti.
Muutos on konkreettista toimintaa ja edellyttää aktiivisuutta ja luottamusta. Uuden Jyväskylän rakentamisessa kannattaa muistaa Gary Hamelin tuore vihje: ”olisi suotavaa luopua vanhan toistosta ja jo vihdoin ottaa sen tilalle uutta ja erilaista -periaate. Tavoitteet on pidettävä korkealla, mutta askeleet lyhyinä!”
Markku Andersson
kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki
Jouni Juutilainen
aluekehittämisjohtaja, Jyväskylän kaupunki
Yllä oleva kirjoitus julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa Yliönä 19.2.2008
Uuden Jyväskylän valmistelu etenee
Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustot päättivät 18.2., että uusi yhteinen kunta perustetaan 1.1.2009. Uuden kunnan erityisselvityksen raportti ja valtuustojen päätökset luovutetaan perjantaina 29.2. kuntaministeri Mari Kiviniemelle.
Uusi Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kunta ja sen asukasmäärä on noin 130 000. Se asettuu Suomen kaupunkiseutujen neljän-viiden kärkijoukkoon. Keski-Suomen maakunnan veturin asukasmäärä on noin puolet koko maakunnan asukasmäärästä. Se vahvistaa omalta osaltaan merkittävää maakunnan kolmen keskuksen kehityskäytävää Uusi Äänekoski – Uusi Jyväskylä – Uusi Jämsä. Uusi Jyväskylä on entistäkin vahvempi koulutuskaupunki, kulttuurin ja kaupunkisuunnittelun sekä uuden teknologian kaupunki.
Kaikkien kolmen kunnan luottamushenkilö- ja virkamiesjohto kiitti päätösten jälkeen yhteistä tahtotilaa, jolla merkittävä ratkaisu syntyi. Valmistelu on perustunut yhteiseen valmisteluun ja luottamukseen ja sillä tiellä halutaan jatkaa. Ison ja erittäin nopeasti toteutuvan uuden kunnan perustaminen vaatii runsaasti työtä, johon kaikki ovat nyt sitoutuneet.
- Nyt on kysymys muutoksen johtamisesta, joka on nimenomaan joukkuepeliä, korostaa Uuden Jyväskylän kaupunginjohtajaksi 1.1.2009 siirtyvä nykyinen Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson.
Työvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Veijo Koskinen korostaa myös yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirin sekä me-hengen merkitystä jatkotyöskentelyn lähtökohtina.
Vetovoiman lisääminen
Tällä hetkellä väestönkasvu uuden kunnan alueella on 1% vuodessa eli reilu 1300 henkeä. Lisäys kertoo sekä alueen elinvoimasta että muutoksen hallittavuudesta. Uuden ulottuvuuden tiiviiseen kaupunkikeskustaan tuovat elävät ja omaleimaiset asuinalueet ja kylät eri puolilla kuntaa. Varsinkin Korpilahden myötä Päijänne tulee osaksi kaupunkia. Tärkeänä pidetään mm. asukkaiden ja eri toimijoiden osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistä. Lähtökohtana on, että lähipalvelut turvaavat hyvän arjen.
Tärkeätä on bruttokansantuotteen ja veropohjan kasvattaminen sekä veroprosenttien ja maksujen kilpailukykyisenä pitäminen. Merkittävää on myös edistää koulutus- ja tutkimusyksiköiden kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja joustavaa toimintatapaa.
Kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen on uuden kunnan yksi keskeisimmistä tavoitteista. Tähän liittyy myös työpaikkakehityksen vahvistaminen ja elinkeinopolitiikan osuvuus sekä työpaikkarakenteen monipuolisuus. Tulevaisuuteen suuntautuminen on ollut kaikkien kolmen kunnan yhteisen, rohkean valmistelun ja päätöksenteon lähtökohtana.
Organisaation ja rakennelinjausten valmistelu alkaa välittömästi
Uuden Jyväskylän valmistelusta vastaa toistaiseksi työvaliokunta, jonka kokoonpanosta tehdään päätöksiä kuntien hallituksissa jo 22.2. ja 25.2. Työvaliokunta koostuu kaikkien kolmen kunnan luottamus- ja virkamiesjohdosta sekä henkilöstön edustajista ja erikseen nimettävistä muista henkilöistä. Työvaliokunta kokoontuu kesään asti viikoittain ja aloittaa muun muassa vuoden 2009 talousarvion valmistelun. Lisäksi nimetään ohjausryhmä, johon kuuluvat kolmen kunnan hallitukset ja kaikki valtuustoissa toimivat poliittiset ryhmät.
Työvaliokunnan ja ohjausryhmän toimikausi päättyy, kun lääninhallitus on valtioneuvoston kuntajakoa koskevan päätöksen perusteella asettanut järjestelytoimikunnan kesään 2008 mennessä. Järjestelytoimikunta huolehtii uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes kunnallisvaalien 26.10.2008 tulos on vahvistettu, jolloin uusi hallitus ja valtuusto aloittavat toimintansa jo marraskuussa 2008.
Tähän mennessä on sovittu, että uuden kunnan valtuustoon tulee 75 valtuutettua ja hallitukseen 13-15 jäsentä. Myös lautakuntarakenteesta on sovittu.
Organisaation rakennelinjaukset ja johtavien viranhaltijoiden asema ja vastuut määritellään viimeistään 31.3.2008. Kaupunginjohtajan nimeämisen lisäksi on sovittu, että apulaiskaupunginjohtajaksi siirtyy maalaiskunnan nykyinen kunnanjohtaja Arto Lepistö. Organisaatio ja konsernirakenne valmistuvat toukokuun 2008 loppuun mennessä. Ns. uuden sukupolven organisaation valmisteleminen käynnistetään vaiheittain vuoden 2009 aikana ja se on kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2013 alusta. Kuntajakoselvittäjänä toiminut Jarmo Asikainen jatkaa Uuden Jyväskylän valmistelussa asiantuntijatehtävissä.
Henkilöstön edustajat mukana kaikissa valmisteluvaiheissa
Henkilöstön edustajat ovat mukana muun muassa työvaliokunnan työskentelyssä. Uuden kunnan palveluksessa tulee olemaan noin 7000 työntekijää. Seuraavien viiden vuoden aikana vuosittain siirtyy eläkkeelle noin 300 työntekijää. Henkilöstön resurssi- ja osaamiskartoitus sekä henkilöstöstrategian ja henkilöstösopimuksen valmistelu aloitetaan keväällä 2008.
Henkilöstön yhteiseen rekrytointiin siirrytään maaliskuun 2008 loppuun mennessä ja yhteistoimintamenettelystä sopiminen käynnistetään myös maaliskuun aikana. Palkkaharmonisointi toteutetaan kolmen vuoden aikana. Henkilöstön irtisanomissuoja on viisi vuotta.
Lisätietoja:
Henna Virkkunen, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, työvaliokunnan ja ohjausryhmän jäsen, puh. 040 8301 828
Veijo Koskinen, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja, työvaliokunnan puheenjohtaja ja ohjausryhmän jäsen, puh. 050 60156
Pirkko Selin, Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, työvaliokunnan ja ohjausryhmän jäsen, puh. 0400 537 754
Ari Hiltunen, Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, puh. 0400 583210
Markku Andersson, Jyväskylän kaupunginjohtaja, puh. 0400 653403
Pauli Partanen, Jyväskylän maalaiskunnan valtuuston puheenjohtaja, työvaliokunnan varapuheenjohtaja ja ohjausryhmän jäsen, puh. 050 5924 471
Ulla Lauttamus, Jyväskylän maalaiskunnan hallituksen puheenjohtaja, työvaliokunnan ja ohjausryhmän jäsen, puh. 040 8477 918
Jouko Asikainen, Jyväskylän maalaiskunnan valtuuston jäsen, ohjausryhmän puheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen, puh. 050 3564 185
Aimo Asikainen, Jyväskylän maalaiskunnan valtuuston jäsen, työvaliokunnan ja ohjausryhmän jäsen, puh. 050 3819 577
Arto Lepistö, Jyväskylän maalaiskunnan kunnanjohtaja, puh. 050 63756
Heidi Nieminen, Korpilahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja, 050 3403 217
Markku Aarnos, Korpilahden kunnanhallituksen puheenjohtaja, 040 5836 252
Timo Rusanen, Korpilahden kunnanjohtaja, 0400 989 635
Merja Vilén, Jyväskylän kaupunki, henkilöstön edustaja, puh. 050 552 4962
Marja Toikkanen, Jyväskylän maalaiskunta, henkilöstön edustaja, puh. 040 728 7026
Jarmo Asikainen, kuntajakoselvittäjä, puh. 0500 412343
Tiedote 19.2.2008
