Vasullinen asiaa lapsesta
”Voi miten ihanaa…näin paljon asiaa minun lapsestani”, ilahtui 4-vuotiaan lapsen vanhempi avattuaan varhaiskasvatussuunnitelman ensimmäistä kertaa. Jyväskylän päivähoitopalveluissa on jo toista vuotta käytössä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli lempinimeltään Lapsen vasu. Varhaiskasvatussuunnitelma auttaa edistämään lapsen hyvinvointia ja yksilöllistä kohtaamista sekä toimii vanhempien ja henkilökunnan yhteistyön välineenä. Varhaiskasvatussuunnitelmassa korostetaan lapselle ominaisia tapoja toimia, joita ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen.
Sukkuloiva kansio kertoo
Käytännössä lapsen vasu on kansio, johon kerätään keskeisiä asioita kehittyvästä lapsesta. Kuten monet tärkeät kansiot, vasukin sisältää sopimuksia ja kirjattuja tavoitteita. Kansiota täydennetään koko lapsen päivähoitoiän ajan. Pääsääntöisesti sitä säilytetään päivähoitopaikassa, mutta aika ajoin kansio sukkuloi päivähoidon ja kodin välillä. Jokaisella retkellään vasu karttuu vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan kirjaamista havainnoista.
Lapsenkin toiveet ja kommentit toiminnasta kirjataan vasuun. ”Olis hyvä, jos päiväkodin aikuiset olis hyvän oloisia ja eivät olisi hermokkaita”, toivoo eräs 6-vuotias poika. 5-vuotiaan tytön mielestä aikuiset voisivat opettaa "paperin leikkaamista ja delfiinihyppyjä ja meritähden sekä kilpikonnakellunnan."
Hyvä hoiva kaiken perusta
Lapsen hyvinvointi päivähoitopäivän aikana koostuu hyvin yksinkertaisista asioista: ”Lapseni tarvitsee päivähoidossa rajoja ja sylissäoloa, riittävästi lepoa, ruokaa, ystäviä ja aikaa leikkiä” on eräs vanhempi kirjoittanut kommenttinaan oman lapsensa vasuun.
Monien isien ja äitien mielestä lapselle tärkeää on saada olla sylissä, kokea iloa, leikin riemua ja oppia uusia asioita. Keskeistä on myös riittävä lepo, ravinto ja kaikkinainen huolenpito. Joskus aikuisten ja lasten toiveet eivät mene aivan yksiin, kuten voi päätellä seuraavasta lapsen kommentista: ”Toivoisin että päivähoidon aikuiset antaisi lasten tehä sitä mitä ne haluaa, mutta ne ei anna, kun ne yrittää lasten parasta.”
Aikuisten välinen kasvatusyhtiö
Tunne, että voi turvallisin mielin jättää lapsensa päivähoitopaikkaan, on arvokas. Yhdessä laadittu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen liittyvät keskustelut lisäävät luottamusta. Myös kohtaamiset päivähoidon henkilökunnan kanssa tuntuvat luontevilta, kun luottamuksella on pohjaa. Vasun kautta syntyvä kumppanuus aikuisten kesken edistää lapsen yksilöllistä kohtaamista päivähoidossa. ”On kavereita, jotka on kasvatusyhtiössä”, vastasi muuan lapsi kysymykseen, mitä kasvatuskumppanuus mahtaa tarkoittaa.
Yksilölliset tarpeet vaikuttavat kokonaisuuteen
Vasu-työllä määritellään yksilölliset tavoitteet lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tavoitteet ohjaavat lapsiryhmän toiminnan suunnittelua päivähoitoyksikössä. Tärkeää on, että kaikki lapset tulevat huomioiduksi toiminnassa - myös hiljaisimmat ja syrjään vetäytyvimmät.
Keskusteluissa löytyneet tavoitteet saattavat muuttaa suurestikin lapsiryhmän toimintaa ja henkilökunnan tapaa tehdä työtä. Yksilölliset tavoitteet pienryhmissä aiheuttavat sen, että saman lapsiryhmän lapset saattavat tehdä päivän aikana erilaisia asioita: jotkut jumppaavat, toiset maalaavat ja toiset leikkivät.
Lasten henkilökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin pohjautuva toiminta on uutta. Jyväskylän päivähoitopalvelut on edelläkävijä lapsen vasun kehittämistyössä. Siitä on saatu myös valtakunnallista tunnustusta. Jyväskylän päivähoidon henkilökunta on ollut tiiviisti mukana valtakunnan tasolla varhaiskasvatussuunnitelmatyössä ja koulutustehtävissä.
Kirjoittajat:
Päivi Koivisto ja Riitta Pylvänen
Kuvat:
Leena Ruhanen (etusivun kuva) ja Mimma Anttinen (muut)
