Jyväskylä Sinfonian kevään konserteissa kohtaavat eri aikakaudet

Jyväskylä Sinfonian kevätkausi 2007 esittelee monipuolisen ohjelmiston. Kausi sisältää klassis-romanttisen perusohjelmiston lisäksi myös harvemmin kuultuja klassismin ajan aarteita. Kevään aikana on mahdollista syventyä kuulemaan myös 1900-luvun musiikkia. Ohjelmiston monipuolisuus näkyy myös orkesterin hurjassa levytystahdissa, joka jatkuu koko kevään ajan.

Kevätkausi alkaa Jevgeni Onegin –oopperalla ja festivaalivierailuilla

Kevätkausi alkaa Jevgeni Onegin –oopperalla, jossa orkesteri soittaa sekä Jyväskylässä että Mikkelissä. Oopperavierailun lisäksi orkesteri vierailee myös Kansainvälisessä sellotapahtumassa 5.1. Hankasalmella ja 6.1. Pieksämäellä. Kotimaisten esiintymisten lisäksi orkesteri käväisee Glogerfestivaaleilla Norjassa.

Konserttisarjan aloittaa huilistien ilotulitus sekä kamarikonsertti

Patrick Gallois ja Jyväskylä Sinfonian soittajiston Esa-Veli Riuttamäki soittavat 17.1. Aulis Sallisen ja Domenico Cimarosan huilumusiikkia. Orkesteriteoksena on Beethovenin Eroica-sinfonia, joka mullisti aikoinaan käsitykset sinfoniasta, koska se pyrki mahdollisimman dramaattiseen ja persoonalliseen ilmaisuun. Kansanmusiikki on ollut harvoin Aulis Sallisen sävellystyön lähtökohtana, mutta nyt kuultavana Kamarimusiikki II:n jousisoinnin karheus sekä tanssilliset ja koraalimaiset ainekset tuovat etäisesti mieleen pelimannimusiikin. Italialainen Domenico Cimarosa oli 1700-luvun lopulla valtavan suosittu koomisten oopperoiden säveltäjä. Vielä nykyisinkin melko usein esitetty konsertto kahdelle huilulle ja orkesterille paljastaa, että hänen melodinen kekseliäisyytensä ei rajoittunut pelkästään vokaalimusiikkiin.

Kamarikonsertissa 31.1. Sinfonian soittajiston muusikot esiintyvät yhdessä pianisti Katariina Liimataisen kanssa. Ohjelmasta löytyy kolme suosittua teosta: Villa-Lobosin Bachienas Brasileiras nro 6, Poulenc’n Trio oboelle, fagotille ja pianolle sekä Schubertin Forellikvintetto.

Helmikuu esittelee useita ranskalaisia taiteilijoita

Helmikuun konserttisarjan aloittaa 7.2. ranskalaistrumpetisti Eric Aubier, joka soittaa Alexandros Myratin johdolla Hummelin trumpettikonserton. Hummel toimi keskellä elävintä myöhäisklassismia; pianovirtuoosina hän oli Beethovenin pahimpia kilpailijoita. Trumpettikonsertto on hieno esimerkki hänen sujuvasta klassisesta tyylistä. Beethovenin kahdeksannen sinfonian kohtalona oli jäädä muiden, yleisöä rohkeudellaan kutkuttavien teostensa varjoon. Tämä on sikäli merkillistä, että kahdeksas sinfonia oli juuri sitä mihin useat aikalaiset toivoivat Beethovenin pysähtyvän – teoshan edusti paluuta haydnilaisiin esikuviin. Ranskalaisen Nicolas Bacrin vuonna 1995 valmistuneen 4. sinfonian alaotsakkeena on Klassinen sinfonia "Myrskyä ja kiihkoa". Sinfonian muusikot pääsevät ensi kertaa tulkitsemaan Bacrin musiikkia.

Helmikuun toinen ranskalaisvieras Charlotte Bonneton tulkitsee 14.2. Saint-Saënsin viulukonserton nro 3. Camille Saint-Saëns sävelsi konserton kuuluisalle espanjalaiselle viulistille Pablo de Sarasatelle, jonka innoittamana teoksen finaalissa on kiihkeää mustalaisväritystä. Illan orkesteriteoksen säveltäjä Kurt Weill tunnetaan parhaiten oopperoistaan ja musiikkinäytelmistään, joita hän kirjoitti yhteistyössä kirjailija Bertolt Brechtin kanssa. Toinen sinfonia valmistui vuonna 1933, jolloin Weill joutui juutalaisena lähtemään maanpakoon kotimaastaan Saksasta kansallissosialistien noustua valtaan. Konsertin johtaa Patrick Gallois ja sen alkunumerona kuullaan Beethovenin Coriolanus-alkusoitto.

Ranskalaistaitelijat jatkavat Dmitri Slobodenioukin johdolla konsertissa 21.2., jossa huilusolistina on pari vuotta Sinfonian soittajistossa viihtynyt Emma Tessier. Emma kantaesittää Diego Soiferin Near End -teoksen. Argentiinalaisen Diego Soiferin musiikissa on kysymys yksilöllisyydestä ja ainutkertaisuudesta – hänen mielestään taiteilijan jokaisen teoksen tulisi olla erilainen elämys. Jyväskyläläisen Antti Auvisen teoksia on esitetty runsaasti ulkomailla – ehkä osittain sen takia, että hän sai pääasiallisen säveltäjäkoulutuksensa Amsterdamissa. Sävellyksissään Auvinen esittäytyy lähinnä sointivärien tutkijana, eikä kantaesityksenä kuultava, Jyväskylä Sinfonian klarinetin äänenjohtaja Mikko Raasakalle sävelletty klarinettiteos tee poikkeusta. Kolmen kantaesityksen lisäksi konsertin ohjelmassa on Magnus Lindbergin Coyote Blues, josta on nykysäveltäjien teoksissa harvoin kuultavaa humoristisuutta. Teoksessa on myös etnisiä, lähinnä arabimaailmaan viittaavia vaikutteita. Itämainen ja etenkin arabialainen musiikki on läheistä myös jyväskyläläiselle Lasse Jalavalle, jonka Sinfonietta nro 6 kuullaan kantaesityksenä.

Maaliskuussa kilpaillaan, tunnelmoidaan, muistellaan sekä kuullaan legendaarista kapellimestaria

Kaksipäiväinen Ilmari Hannikaiselle omistettu Jyväskylän Pianokilpailun finaali soitetaan 7. - 8.3. Tibor Bogányin johdolla. Kilpailijat karsiutuvat finaaliin kahden alkukerän perusteella.

Maaliskuu jatkuu Välimeren sävelillä 14.3., joita tulkitsee italialaistenori Emanuele Giannino. Konsertissa kuullaan kaksi Ottorino Respighin sävellystä. Hänen sanotaan palauttaneen Italian soitinmusiikin kukoistuksen pitkän oopperaperinteen rinnalle. Gli Uccelli ("Linnut") ei ole kokonaan Respighin oma sävellys, sillä hän käyttää siinä hyväkseen eräiden barokkisäveltäjien teoksia. Botticelli-triptyykki on puolestaan saanut innoitteensa italialaisen varhaisrenessanssin ajan taidemaalarin Sandro Botticellin maalauksista. Oopperasäveltäjänä tunnettu Giacomo Puccini sävelsi myös kourallisen soitinteoksia. Solistiosuutena kuullaan Giuseppe Verdin Arie da Camera muutama vuosi sitten edesmenneen italialaissäveltäjä Luciano Berion hienovaraisena sovituksena. Konsertin kapellimestarina esittäytyy tunnettu italialainen maestro Alberto Veronesi.

Jyväskylä Sinfonian ensimmäistä kapellimestaria Ahti Karjalaista muistetaan 21.3. konsertilla, jonka johtaa Heikki Rautasalo. Karjalaisen sävellykset ovat tyyliltään lähinnä kansallisromanttisia ja aiheiltaan usein luonnonläheisiä. Karjalaisen sävellystuotannosta kuullaan neliosainen orkesterikuvaelma Talvikuvia, joka on jälkisibeliaanisessa hengessä sävelletty keskisuomalaisen luonnon ylistys. Jyväskylä Sinfonian soittajiston Ilkka Kauppi tulkitsee solistinumerona tshekkiläisen Antonin Dvořákin h-molli-konserton, joka lienee suosituin kaikista sellokonsertoista. Yhdysvalloissa aloitettu ja Prahassa viimeistelty teos on hänen viimeinen suuri orkesterisävellyksensä. Sinfonisessa runossa Satu Jean Sibelius etääntyy nuoruustuotantonsa kalevalaisesta aihepiiristä legendojen ja tarujen täyttämään menneisyyden maailmaan. Satu onkin usein liitetty yleisskandinaaviseen mytologiaan.

Kuuluisan kamariorkesteri Academy of Saint-Martin-in-the-Fieldsin kapellimestarina maailmanmaineeseen noussut Sir Neville Marriner johtaa 28.3. suurten wieniläisklassikkojen suosittuja teoksia. Konsertti on hänen ensivierailunsa Suomeen. Konsertin solistiteos Ludwig van Beethovenin 27-vuotiaana säveltämä ensimmäinen pianokonsertto on raikas nuoruudentyö. Tässä konsertissa sen esittää Anna Cecilia Gallois. Sinfonia nro 96 on sinfoniamestari Joseph Haydnin myöhäistuotantoa. Säveltäjän Lontoon vierailua varten sävelletty sinfonia on lennokas ja säkenöivä teos. Synkkä tunnelma lyö sitä vastoin leimansa W.A. Mozartin kolmiosaiseen sinfoniaan nro 38, jopa sen huolettoman tuntuiseen finaaliin.

Huhti-toukokuussa hiljennytään pääsiäisen viettoon, veikataan sellokilpailun voittajaa ja päätetään kausi Finlandiatalolla

Pääsiäisoratoriossa Triduum Paschale Pekka Kostiaisen tavoitteena on ollut hyvin soiva musiikki ja kuulijaystävällisyys. Runsaat kolmisoinnut ja perinteiset sävellajietumerkinnät kertovat kuitenkin vain vähän teoksen luonteesta. Valot ja varjot, kaunis ja riipaiseva musiikki vuorottelevat tekstin asiasisällön mukaisesti. Teos on saavuttanut konserttiyleisön vankan suosion ja se on esitetty Jyväskylässä jo useana pääsiäisenä sekä viime keväänä Helsingissä. Tänä keväänä se esitetään 4. huhtikuuta.

Kansainvälinen Paulon sellokilpailu järjestetään 13. – 24.4.2007 ja siinä on mukana viisi orkesteria. Välierät käydään kolmessa kaupungissa, joissa jokaisessa esiintyy neljä kilpailijaa. Kukin kilpailija esittää valitsemansa konserton joko Jyväskylä Sinfonian, Kuopion kaupunginorkesteri tai Oulu Sinfonian säestyksellä. Välierä soitetaan Jyväskylässä 18.4. Patrick Gallois’n johdolla.Finalistit esiintyvät Tapiola Sinfoniettan ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa.

Kevätkauden konserttisarja päättyy 10.5. Finlandiatalolla soitettavaan konserttiin, joka kuullaan Jyväskylässä 25.4. Konsertin huilusolistina ja kapellimestarina on Patrick Gallois.

Konsertin ohjelmassa on Desbriéren, Haydnin ja Mozartin musiikkia. Valtaosa Jacques Desbriéren tuotannosta on kirjoitettu hänen lempisoittimelleen pianolle, mutta tavattuaan Patrick Gallois'n hän kiinnostui myös huilun sointimaailmasta. Sävellettyään joukon kappaleita huilulle ja pianolle hän aloitti myös orkesterimusiikin säveltämisen. Sinfonia kuuluu Desbriéren viimeisimpään tyyliperiodiin. Joseph Haydnin sinfonialla nro 101 on osuva lisänimi "Kello", sillä sen hitaan osan alussa sellot, kontrabassot ja fagotit säestävät viuluja "tikittäen" kuin kello. W.A. Mozart sävelsi kaksi huilukonserttoaan hollantilaiselle kirurgille ja amatöörihuilistille, joka käytti nimeä Ferdinand De Jean. On ilmeistä, ettei Mozart kovinkaan paljon piitannut tilaajansa toiveista huilukonserttoja säveltäessään. Etenkin nyt kuultavan ensimmäisen konserton hidas osa tuotti De Jeanille ylitsepääsemättömiä ongelmia. Säveltäjä ei myöskään peitellyt vastenmielisyyttään huilua kohtaan soolosoittimena.

Jyväskylä Sinfonian kevään 1007 konserttisarja:
http://www.jyvaskylasinfonia.fi/sivu.php/kausi

Teksti: Mari Itäranta
Kuvat:
- Esa-Veli Riuttamäki, Pekka Rötkönen
- Charlotte Bonneton, ?
- Diego Soifer, ?
- Patrick Gallois, Pekka Rötkönen