Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja entisöinti käynnistyy

Jyväskylän kaupungintalo valmistui vuonna 1899 Carl Ludvig Engelin laatiman ruutuasemakaavan tärkeimmän korttelin kirkkotorin reunaan. Lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema uusrenessanssityylinen rakennus oli aikoinaan kaupungin mittavin rakennushanke. Rakennukseen sijoittuivat maistraatti, raastuvanoikeus, rahatoimikamari, kirjasto ja lukusali, Suomen pankki ja huutokauppakamari. Lisäksi rakennukseen tuli tiloja yhdistyksille ja seuroille. Rakennukseen saatiin myös pitkään kaivattu kaupunkilaisten juhlasali ja ravintola.

Talon ikääntyessä on rakennuksessa tehty eri aikoina useita peruskorjauksia. Merkittävimmät muutokset rakennuksen julkisivussa tapahtuivat Jyväskylän kaupungin 100-vuotisjuhlan alla 1930-luvulla, jolloin julkisivun koristeaiheita poistettiin ja yksinkertaistettiin. Sisäpuolella huonetiloja on muutettu useaan otteeseen käyttäjien muuttuessa ja tilatarpeiden kasvaessa. Kolmas kerros on rakennettu 1940- ja -50-luvuilla ja vuosina 1979–1980 rakennukseen tehtiin mittava sisätilojen peruskorjaus, jolloin sisääntuloaulan, portaikon ja juhlasalien peittoon maalatut koristemaalaukset palautettiin.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas kaupungintalo on suojeltu rakennus ja se on Valtioneuvoston 22.12.2009 tekemän päätöksen mukaisesti osa Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen asemakaava on vahvistettu 5.10.1998. Rakennuksessa ei saa tehdä sellaisia muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja sisätilojen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Keski-Suomen museo on laatinut rakennuksesta rakennushistoriaselvityksen, jossa kuvataan kaupungintalon rakennushistoriaa, käyttöä ja talossa tehtyjä muutoksia. Selvitys toimii tärkeänä tausta-aineistona korjauksen ja entisöinnin suunnittelussa.

Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnittelu käynnistettiin usean vuoden ajan jatkuneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Kaupungintalo ei enää myöskään toiminnallisesti eikä teknisesti vastannut nykyajan vaatimuksia ja nykyisiä palo- ja poistumistiemääräyksiä. Lisäksi tekniset järjestelmät olivat vanhentuneet.

Alkuperäistä kunnioittaen

Korjattuun kaupungintaloon tulee työtilat noin 30 henkilölle. Kaupunginvaltuuston, valtuustoryhmien ja kaupunginhallituksen työskentelyolosuhteet paranevat merkittävästi. Rakennuksen tilajako muuttuu nykyisestä oleellisesti ja palautuu lähes alkuperäiseen, koska vuosien saatossa rakennetut kevyet väliseinät joudutaan purkamaan välipohjien vanhojen eristeiden uusimisen takia.

Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat kaupungin johto, kaupunginhallitus, kaupunginkanslia, virastomestareiden vastaanotto- ja infotiski sekä työhuoneita.

Juhlallinen toinen kerros koristemaalauksineen ja kipsikoristeineen jää juhla- ja kokouskerrokseksi. Valtuusto kokoontuu edelleen juhlasalissa ja viereiset salit jäävät edustus- ja juhlakäyttöön. Juhlasalin lavalle järjestetään esteetön yhteys nostimella. Teatterin puoleiseen päätyyn sijoittuu työhuoneita.

Pohjakerroksen holvikattoisiin tiloihin keskitetään varsinainen kokoustoiminta. Sinne sijoittuvat kokoustilat valtuustoryhmille, ruokailu- ja vastaanottotila, jakelukeittiö aputiloineen, henkilökunnan sosiaalitilat ja tekniset tilat.

Kolmannessa kerroksessa juhlasalin yleisöparvi säilyy, mutta muutoin ilmanvaihtokonehuoneet täyttävät lähes koko kerroksen.

Peruskorjauksen toimenpiteiden pääkohdat

Sisääntuloaula, pääportaikko, kokous- ja juhlatilat entisöidään seinä- ja kattomaalauksilla. Sisäkattojen ja seinien vanhojen maalausten tutkiminen on parhaillaan käynnissä. Kaikki kevyet väliseinät puretaan, koska välipohjien pehkutäytteet ja yläpinnat uusitaan sisäilmaongelmien takia. Lattiat uusitaan aulan ja portaiden mosaiikkibetonilattioita lukuun ottamatta. Juhla- ja kokoustilojen akustiikkaa parannetaan. Uusi hissi tulee yhdistämään kaikki kerrokset. Rakennuksen palo- ja pelastautumisturvallisuutta parannetaan. Kaikki ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät uusitaan. Ilmanvaihtojärjestelmän rakentamisessa noudatetaan Tervetalo-suunnitteluohjetta.

Julkisivujen rappaukset kunnostetaan ja maalataan. Katujulkisivut palautetaan 1930-luvun mukaiseksi. Ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan. Perustukset vahvistetaan, vanha alapohja puretaan ja alapohjaa alennetaan pohjakerrokseen lisäkorkeuden saamiseksi. Yläpohjan täytteet ja vesikatto uusitaan. Paalutustöiden tärinä sekä muut rakennustyöt pyritään tekemään niin huolella, ettei niillä aiheuteta lisävaurioita rappauksiin ja julkisivukoristeisiin.

Peruskorjattu kaupungintalo otetaan käyttöön vuoden 2012 lopulla

Nyt valmistuneen hankesuunnitelman mukaisesti peruskorjauksella ja siinä yhteydessä tehtävällä entisöinnillä palautetaan yksi kaupungin historiallisesti merkittävimmistä rakennuksista arvoiseensa kuntoon. Kaupungintalon peruskorjaus sisältyy kaupungin vuosien 2010–2013 investointiohjelmaan. Peruskorjauksen ja siihen liittyvän entisöinnin kustannusarvio on 10.558 M€. Siitä eriteltynä muutamia merkittäviä asioita ovat mm. perustusten vahvistamisen osuus noin 600 000 €, vesikaton uusiminen noin 300 000 €, julkisivujen korjaus noin 420 000 €, ikkunoiden korjaamisen osuus 150 000 €, sisäpuolisen entisöinnin osuus 650 000 € ja rakennusta ympäröivien kaapeleiden siirron osuus noin 230 000 €.

Mittava ja haastava peruskorjaustyö valmistuu Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlavuonna syksyllä 2012. Rakennuksen kalustaminen ja sisustaminen vie muutamia kuukausia. Rakennus otetaan käyttöön loppuvuodesta 2012.

Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta käsittelee hankesuunnitelmaa kokouksessaan 9.3.2010 ja kaupunginhallitus 15.3.2010 ja kaupunginvaltuusto 22.3.2010. Kaupungintaloa koskeva Tilapalvelun johtokunnan esityslistateksti on luettavissa torstaina 4.3.2010 klo 13.00 alkaen osoitteessa http://www3.jkl.fi/paatokset/tilajk.htm. Peruskorjauksen hankesuunnitelmaan liittyvästä johtokunnan päätöksestä tiedotetaan heti kokouksen jälkeen 9.3.2010.

Kaupungintalon peruskorjaukseen liittyen on avattu uusi www-sivu osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/kaupungintalo

Tiedotteet ja valokuvat sekä muu materiaali ovat em. www-sivustolla.

Lisätietoja:

Jyväskylän Tilapalvelu, kiinteistöjohtaja Esko Eriksson, puh. 014 266 8233, 0500 641 621
Jyväskylän Tilapalvelu, suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo-Gylling, puh. 014 266 8247, 050 606 87
Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen, puh. 014 266 4348, 050 355 5048
Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. 014 266 1501
Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Maija-Liisa Havia, puh. 014 266 1503

päivitetty 3.3.2010