Suoraan sisältöön
Yhteys

Taidemuseo Holvi
Kauppakatu 23
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4391
taidemuseo[at]jkl.fi

Grafiikkakeskus / Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4389
ratamo[at]jkl.fi

Taidemuseon toimisto
Vapaudenkatu 28
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4398
taidemuseo[at]jkl.fi

Sata vuotta, tuhat tulkintaa

9.6.–8.10.2017


Helene Schjerfbeck, Hiljaisuus, 1907. Taidesäätiö Meritan kokoelma. Kuva Seppo Hilpo.

Kuvataide avain suomalaisuuteen

Jyväskylän taidemuseossa 9.6.2017 avautuva Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttely esittää Suomen taiteen merkkiteoksia 1800-luvun lopusta 2010-luvulle uudesta näkökulmasta, erilaisten tulkintojen kautta. Kuvataiteen avulla rakennettiin suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä, mutta tulkitsevatko nykyihmiset kuvastoa toisin?

Kuvataidetta lähestytään näyttelyssä neljän teeman kautta: Suomalaiset kuvissa, Kansallista kuvastoa, Sota meissä ja Mielenmaisemia ja tunnelmia. Mitä henkilökuvat paljastavat ihmisestä? Miten nykyisin tulkitaan kansallisen kuvaston koskien kuohuja, kelopuita, uhkaavia pilviä ja kansallismaisemia? Millaisia tunnelmia luodaan teosten välityksellä? Entä vertautuvatko suomalaisten sotamuistot nykyhetkeen, pakolaisuuteen, pelkoon? Näyttelykävijöitä innostetaan pohtimaan näitä kysymyksiä teosten äärellä.


Eero Järnefelt, Kolilta, 1927. Fortumin taidesäätiön kokoelma. Kuva Rauno Träskelin.

Tuttuja ja vähän tuntemattomampia

Esillä on pääasiassa maalauksia, mutta myös veistoksia ja taideteollisuutta, esimerkkeinä Eero Järnefeltin Kolilta (1927) ja Suomalainen maisema (1903), Akseli Gallen-Kallelan Erämaajärvi (1892) ja Sammon taonta (1893), Helene Schjerfbeckin Hiljaisuus (1907) ja Punaposkinen tyttö (1927), Aukusti Tuhkan Kollaanjoki (1964), Alvar Cawénin Suru (1927), Fanny Churbergin Kaskimaisema Uudeltamaalta (1872), Pekka Halosen Talvimaisema (1923), Unto Pusan Elämäniloa (1955), Rafael Wardin Asetelma (1984) ja Rut Brykin Tunturipuro (1987) sekä Ville Lenkkerin Vapaa mies (2010–2014) ja Reima Nevalaisen Cuirass (2014).

Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen (STSY) jäsenten taidekokoelmat ovat nyt ensimmäistä kertaa esillä yhteisnäyttelyssä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Mukana ovat Alfred Kordelinin säätiö, Fortumin Taidesäätiö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Taidesäätiö Merita ja UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö.

Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn tuottaa Jyväskylän taidemuseo yhteistyössä Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen kanssa. Kuraattorina on FT Seija Heinänen Jyväskylän taidemuseosta. STSY:n näyttelytyöryhmään kuuluvat toiminnanjohtaja Anna-Maria Wiljanen UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiöstä, intendentti Nina Zilliacus Villa Gyllenbergin taidemuseosta ja pääkuraattori Laura Kuurne Serlachius-museoista.

Mitä näemme, havaitsemme, koemme

Kun tarkastelemme teosta ajatuksella ja katsoen tarkasti, nousee mieleen erilaisia tulkintoja, tunnelmia, muistoja, tarinoita. Näyttelyssä haastetaan katsojat tekemään omia tulkintojaan, omista näkökulmistaan. Jotta pystyy näkemään eikä vain katsomaan, pitää olla yhtä avoin mieli kuin lapsella.

Näyttelyssä sekä varsinkin siihen liittyvässä verkkonäyttelyssä on esillä aikalaiskritiikkiä, taidehistorioitsijoiden näkökulmia ja taiteilijoiden tulkintoja omista teoksistaan. Mutta esillä on myös eri-ikäisten ja eri taustaisten henkilöiden tulkintoja, joita on tehty innokkaasti jo ennen näyttelyn avautumista teoskuvien pohjalta. Mukaan on kutsuttu niin maahan muuttaneita, seniori-ikäisiä, koululaisia, erityisryhmiä kuin yliopiston opiskelijoita – siis aivan tavallisia näyttelyssä kävijöitä. Kommentit ja tulkinnat näkyvät näyttelyssä videokoosteina.

Teostulkinnoissa on käytetty työkaluna muun muassa Suomeen viime vuosina Yhdysvalloista rantautunutta keskustelevan kuvantarkastelun VTS-menetelmää (Visual Thinking Strategies).

Linkki Hilkka Rauhalan blogikirjoitukseen VTS-menetelmästä: http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/blogi/2/1/88301

Jyväskylän taidemuseo sai yleisötyöhankkeelle rahoitusta museoviraston innovatiivisista hankkeista vuosille 2016 ja 2017. Hanketta koordinoi museolehtori Sirpa Turpeinen. Ryhmien kanssa työskentelee myös ohjaaja Kari Toiviainen, joka dokumentoi aineistoa näyttelyn ja hankkeen käyttöön.

Linkki blogiin Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelystä ja yleisötyöstä: https://satavuottatuhattulkintaa.wordpress.com/blogi/


Ulkomaisten opiskelijoiden ryhmä tulkitsee Inari Krohnin teosta Pelottelijoita, 1970. Kuva Hannu-Pekka Auraneva.

Mukana Suomi 100 -ohjelmassa

Näyttelyn nimessä sata viittaa Suomen 100-vuotisjuhlaan ja tuhat siihen, että taideteoksia voi tulkita lukemattomilla eri tavoilla.

Näyttely on valittu valtakunnalliseen, Keski-Suomen ja Jyväskylän Suomen itsenäisyyden Suomi 100 -ohjelmaan ja se on mukana myös Suomen museoliiton Yhteinen perintö-hankkeessa.

Verkkojulkaisu

Näyttelyn teemoja ja teoksia tulkitaan myös eri tieteenalojen ja tieteen tekijöiden näkökulmista. Jyväskylän yliopiston tutkijat ja professorit tekevät näyttelyyn tulevista teoksista (1–3 teoksesta) omia tulkintojaan, jotka julkistetaan näyttelyn avajaisten yhteydessä Sata vuotta, tuhat tulkintaa -verkkojulkaisussa.

Kirjoittajina ovat:
Heikki Hanka taidehistorian professori
Janne Kotiaho ekologian ja evoluutiobiologian professori
Anssi Lindell FT, yliopistonlehtori (OKL)
Helena Lonkila FT, yliopistonopettaja, kulttuuriympäristön tutkimus
Risto Niemi-Pynttäri FT, kirjoittamisen yliopistonlehtori
Miikka Pyykkönen kulttuuripolitiikan professori
Annika Waenerberg taidehistorian professori
Anna-Maria Wiljanen FT, taidehistorioitsija

Sata vuotta, tuhat tulkintaa -yhteistyötahoja

Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden sekä kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelmat, taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitos sekä opettajankoulutuslaitos ja Ikääntyvien yliopisto. Lisäksi Jyväskylän kaupungin osallisuuden ja kansalaistoiminnan edistämisen yksikkö, kansalaisopisto ja kulttuuriluotsit sekä Monikulttuurikeskus Gloria.

Näyttely- ja yleisötyöhakkeesta on tekeillä kolme opinnäytetyötä: kaksi Jyväskylän yliopistoon ja yksi Humakiin.

Lisätietoja:

Näyttely, verkkojulkaisu: suunnittelija Seija Heinänen, seija.heinanen(at)jkl.fi, puh. 0500 542 082
Yleisötyö: museolehtori Sirpa Turpeinen. sirpa.turpeinen(at)jkl.fi, puh. 050 542 0591


Copyright © Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän taidemuseo 2017
» Sivun alkuun
» Tietoa sivustosta