Suoraan sisältöön

Tommi Toija
Mutatis Mutandis

22.1.–3.4.


Muukalaiset -sarja, 2011–2014, maalattu keramiikka, ykistyiskohta. Kuva Stella Ojala.

Näyttelysalin valtaa mystisistä, mutta herkän sympaattisista keramiikkahahmoista muodostuva Muukalaiset-ryhmä. Keramiikkahahmojen äärellä on hyvä pohtia yksilön ja yhteisön sekä meidän ja muiden suhdetta. Väistämättömän ajankohtaisen sävyn muukalaisiin tuo toisaalta kotimainen keskustelu kansakunnan kahtiajakautumisesta ja toisaalta pakolaistulva Euroopassa. Kuin huomaamatta mieleen nousevat olemassaolon peruskysymykset, jotka Paul Gauguin esitti vuonna 1897 maalauksessaan Mistä tulemme? Keitä olemme? Mihin menemme?

Tommi Toijan tapa työstää keramiikkaveistoksia on omanlainen: kertaalleen poltetut saviveistokset rikkoutuvat tai veistäjä rikkoo ne, yhdistelee osia sekä lisää aihioon kipsiä, maalia, valmisesineitä ja mitä milloinkin. Uusimmissa veistoksissa pinnan päälle maalattu lasite elää uunissa omaa elämäänsä lopputuloksen ollessa yllätys taiteilijallekin. Rakentaminen, rikkominen ja jälleenrakentaminen mahdollistavat aiheen loputtoman jalostamisen ja muuntamisen. Mutaatioiden lopputuloksena syntyy jännittäviä kuvaelmia ja tarinanpätkiä, joihin katsojan on helppo eläytyä. Näyttelyn latinankielinen nimi Mutatis Mutandis, suomeksi muutettavat muutettuina, kertoo Toijan tavasta työskennellä, mutta myös hänen luottamuksestaan katsojan eläytymiskykyyn.

Toijan pikkuihmiset on totuttu näkemään viattomina lapsenomaisen suurine silmineen ja isoine päineen. Niiden ilmaisemat tunteet ovat olleet helposti tunnistettavia. Uudempien hahmojen muodonmuutoksessa on aistittavissa elämän tummempia sävyjä. Vääntyneet, rujotkin piirteet sekä epämuodostumat puutteineen tai liikakasvuineen luovat kuvaa muukalaisista, jostain toisesta ulottuvuudesta tulevasta ihmisjoukosta. Yhdessä heistä huokuu jotain hieman uhkaavaa ja pelottavaa, mutta yksilöinä hahmojen hellyttävät piirteet ovat edelleen tunnistettavissa.

Keramiikkaveistosten lisäksi näyttelyssä on esillä piirustuksia. Museoseinien ulkopuolelle Tommi Toija toteuttaa Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulman Soneran seinälle "suuren pissivän pojan". Yhteistyökumppanina ovat Jyväskylän kaupungin Valon kaupunki -organisaatio ja Jyväskylän taidemuseo.

Tommi Toijan Mutatis Mutandis -näyttely on ollut esillä Amos Andersonin taidemuseossa 15.8–27.10.2014 ja Lapuan taidemuseossa 13.6.–12.9.2015.


Kuvanveistäjä Tommi Toija (s. 1974) kuuluu ikäpolvensa arvostetuimpiin taiteilijoihin. Heti Kuvataideakatemiasta valmistumisen jälkeen hänen Pikku Pelkuri -veistoksensa kiinnitti huomiota Mäntän kuvataideviikoilla vuonna 2003. Toijan pikku-ukkeleiksi kutsumia veistoksia oli esillä 2005 Helsingin Taidehallissa Nuorten Biennaalissa. Turun taidemuseossa ukkelit kommentoivat kokoelmateoksia vuonna 2006. Taiteilijauransa aikana Toija on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Suuren yleisön tietoisuuteen lapualaissyntyinen, Helsingissä asuva kuvanveistäjä tuli viimeistään syksyllä 2014 Helsingin Kauppatorin satama-altaaseen pissivällä jättiveistoksellaan Bad Bad Boy.


8 nopeaa kysymystä Tommi Toijalle:

Mistä näyttelyn nimi Mutatis Mutandis (suom. muutettavat muutettuina)?
Nimi kuvaa tekoprosessia, sillä teokset ovat alttiina muutokselle. Näyttelyssä esillä ollut teos voi muuttua työhuoneella.

Keitä Muukalaiset ovat?
Me kaikki, minä ja sinä, kuka tahansa.

Miksi keramiikka?
Keramiikka sopii käteen ja on luonteva materiaali teoksiini. Keramiikan käyttö ei ole kuitenkaan itseisarvo, vaan minulla on tärkeää käyttää teokseen sopivinta materiaalia.

Miten sinusta tuli kuvanveistäjä?
Kai osittain onnekkaan sattuman seurauksena. Olen käynyt useita taidekouluja ja huomasin, että kuvanveisto on omin ala. Sain myös hyvää palautetta, joka rohkaisi minua jatkamaan.

Minkälainen on normipäiväsi?
Työhuoneelle puoli yhdeksältä, jossa työskentelen kuuteen, seitsemään illalla. Päivä alkaa kahvinkeitolla ja jatkuu töiden muovailulla. Päivään kuuluu myös valmistelevia asioita – välillä pitää esimerkiksi organisoida työhuonetta toimivampaan muotoon, varastointia ja materiaalin hankkimista esimerkiksi roskalavoilta.

Mikä tuottaa iloa taiteen tekemisessä?
Olen iloinen, että saan tehdä taidetta. On hienoa, että minulla on mahdollisuus toimia päätoimisena taiteilijana.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Luotan siihen, että asiat etenevät, vaikka joskus tuleekin takapakkia. Näyttelyitä on tähän asti saanut pitää juuri sopivin väliajoin.

Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt Kain Tapperin kanssa työskentelystä?
Minulla on pelkkiä positiivisia muistoja, sillä se oli oikein mukavaa aikaa. Kainin kanssa oli hyvä työskennellä ja hänen apulaisenaan työskentely on ollut opettavaisin koulu. Taide oli kaikessa mukana, muttei ylikorostuneesti, vaan luonteva osa elämää. Tutustuimme, kun hän oli Kuvataideakatemiassa kuvanveiston opettajana sekä lopputyöni tarkastajana. Kun valmistuin, oli Kainilla apulaisen paikka auki ja minulla oli kiinnostus työhön. Työskentelin hänen apulaisenaan vuosina 2002–2004. Kain oli ollut aikoinaan Aimo Tukiaisen apulaisena ja Tukiainen puolestaan jonkun muun. Tunsin olevani osa kuvanveistäjien ketjua. Suomen taiteen historia tuli tutuksi Kainin kertomusten kautta.


Näyttelyn avajaiset torstaina 21.1. klo 18–20
sähköinen kutsu


Tapahtumat:

Yleisöopastus pe 29.1. klo 14–15
Hetki taiteelle pe 5.2. klo 14–14.30
Keskusteleva kuvan tarkastelu pe 19.2. klo 14–15
Taiteilijatapaaminen Tommi Toijan kanssa pe 19.2. klo 16.30–17.30
Luento: Kun on tunteet! Tommi Toijan taiteilijantiestä, Mikko Oranen ke 9.3. klo 16.30–18
Hetki taiteelle 18.3. klo 14–14.30.

Tapahtumiin on vapaa pääsy


Lisätietoja:
Leena Lokka, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 542 0527, leena.lokka(at)jkl.fi

Copyright © Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän taidemuseo 2017
» Sivun alkuun
Tietoa sivustosta

Taidemuseo Holvi
Kauppakatu 23
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4391
taidemuseo[at]jkl.fi

Grafiikkakeskus / Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4389
ratamo[at]jkl.fi

Taidemuseon toimisto
Vapaudenkatu 28
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4398
taidemuseo[at]jkl.fi