Suoraan sisältöön
Menu×

Museokaupan vieras

Jyväskylän taidemuseon uudistuneessa museokaupassa on käynnistynyt kokeilu ”Museokaupan vieras”, jonka avulla on tarkoitus tuoda esiin keskisuomalaista taiteenalan osaamista ja edistää tuotteiden myyntiä. Museokaupan vieras ei liity Jyväskylän taidemuseon näyttelyihin, vaan on osa asiakaspalvelua ja museokaupan toimintaa.

Museokaupan vieraspaikkaa voi hakea kuka tai mikä tahansa keskisuomalainen henkilö, kokoonpano, tuotemerkki tai yritys. Tärkeää on tuoda esiin tuotteiden tai tuotemerkin tarina, yrityksen toimintaidea tai henkilö tuotemerkin takaa. Museokaupan vieraan tuotteita on esillä museokaupan ikkunassa ja myytävänä museokaupassa siihen varatulla paikalla.

Hakemukset ja ehdotukset voi lähettää Paula Jurvelinille, sähköposti: paula.jurvelin(at)jkl.fi

Tanssitaiteilija Helena Ratinen Jyväskylän taidemuseon museokaupan vieraana 29.7.–18.9.

Museokaupan vieras Helena Ratinen tanssittaa ja rentouttaa museokävijöitä sekä kertoo shindosta. Myynnissä on myös MuseoShindo-lahjakortteja hänen ohjaamilleen shindo-tunneille.Tule tapaamaan Helenaa ja osallistumaan shindodemoon teehetkessä pe 29.7.

Helena Ratinen museokaupan vieraana 29.7.–18.9.2016, vapaa pääsy
Teehetki Helena Ratisen kanssa pe 29.7. klo 16.30–17.30, vapaa pääsy
MuseoShindo 6.9–15.11. tiistaisin klo 18–19 (hinta 10 x kortti 80 €, 6 x kortti 60 €, kertakäynti 12 €)

Jyväskylän taidemuseon Holvi
Kauppakatu 23
avoinna ti–su klo 11–18
www.jyvaskyla.fi/taidemuseo


Helena Ratinen (s. 1963) on jyväskyläläinen tanssitaiteilija ja Jomon-Shindo -rentoutusohjaaja

”Vuosi 2017 on minulla juhlavuosi: olen työskennellyt 20 vuotta tanssitaiteilijana. Olen vienyt taiteeni teatterin mustasta laatikosta ulos puistoihin ja pihoille, kaduille, näyttelytiloihin, matkakeskukseen, hoitokotiin. Minua kiinnostaa ympäristöllinen lähestymistapa ja ihmiset – teen yhteisötaidetta.

Olen esiintynyt suurille yleisöille festivaaleilla ja pienille yleisöille ihmisten kotona. Kesällä 2010 Shanghain maailmannäyttelyssä rikkoontui 100 000 katsojan raja, syksyllä 2015 kävin tanssimassa Jyväskylän pitkäaikaishoidon asukkaille henkilökohtaisesti yhdelle kerralleen.

Olen tanssinut lapsille ja lasten kanssa, aikuisten kanssa, ikäihmisten kanssa. Olen tanssinut kehitysvammaisten, näkövammaisten, liikuntarajoitteisten kanssa. Kaikki voivat tanssia, tanssi on ilon ja elämän ilmausta, surun ja menetyksen kanssa toimeen tulemista, uuden kasvun todistamista. Kehollisena olentona ihminen liikkuu kuten elää, elää kuten liikkuu. Hengitys on liikettä, elämän liikettä meissä.

Ajattelen, että taide kumpuaa hiljaisuudesta. Kun ihminen malttaa hengähtää, asettua kuuntelemaan sisäistä ääntään, nousee kysymyksiä, ehkä myös vastauksia, joitten ohi juoksee huomaamattaan arkikiireessä.

Olen ohjannut shindoa usean vuoden ajan Jyväskylän taidemuseossa keskellä taidenäyttelyitä. MuseoShindossa hengähdämme, annamme painovoiman auttaa meitä venymään ja elpymään päivän ponnistuksista. Virkistyneenä jaksamme jatkaa taas siellä minne elämä meitä vie. Museokaupan vieraana kerron mielelläni shindosta ja myynnissä on MuseoShindo-lahjakortteja syyskaudella 6.9–15.11. tiistaisin klo 18–19 järjestettäville tunneille.”


Lisätietoja:
Helena Ratinen, puh. 050-539 01 03, helena.ratinen(at)gmail.com

Tulevat vieraat

Menneet vieraat

Maaria Salminen ja Herkkusuu korut Jyväskylän taidemuseon museokaupan vieraana 17.7.-13.9.2015

Jyväskyläläisen käsityöläisen ja moniosaajan Maaria Salmisen Herkkusuu korut ovat iloinen tuulahdus niin kesäisessä katukuvassa kuin lohduttava ajatus talven tuiskeessa.

"Haluan piristää pukeutumista hauskoilla värikkäillä koruilla. Elämää ei tarvitse ottaa niin vakavasti, kakut korviin ja menoksi."

"Korut saivat alkunsa marraskuussa 2011, jolloin löysin vanhasta 80-luvun käsityökehdestä Cermit -massasta tehtyjä eläimiä ja enkkulakuja. Innostuin kokeilemaan massaa ja siitä se sitten lähti."

Herkkusuun korut on heinäkuussa 2012 perustettu yritys, jossa herkuista innostunut tekijä häärää. Korut valmistetaan uunissa kovetettavasta Fimo-massasta ja niissä käytettävät metalliosat ovat ruostumatonta terästä eivätkä sisällä nikkeliä.

"Nämä herkut saattavat lisätä mielitekoja, mutta ovat varmasti sokerittomia ja täysin kalorittomia, eivätkä kasvata vatsanympärystä. Jokaiselle herkkusuulle löytyy varmasti mieleiset vaihtoehdot."

Maaria Salminen
Herkkusuu korut
www.herkkusuukorut.fi

Rune ja Vicki Snellman Jyväskylän taidemuseon museokaupan vieraana
8.5. –16.7.2015

Rune Snellman on jyväskyläläinen valokuvataiteilija, s.1950 Kokkolassa josta muutti Jyväskylään v. 1981,. Vicki Snellman on s. 1952 Seward/Alaska/U.S.A . Asui lähes 20 vuotta Kanadassa jonka jälkeen muutti takaisin U.S.A:han. Eteläkalifornian Mojave Desertistä v. 2012 Jyväskylään kotiutunut kuvataiteilija.


Sitä sun tätä…viitaten:
Teoksia toteutettu vaihtelevilla tekniikoilla ja välineillä, tarkoituksena löytää työparina menetelmä joka toimisi yhteisenä nimittäjänä ( kuten neulanreikäkameralla ja iPhonella kuvattuja teoksia) Tekniikat kuten Syanotypia, Pigmenttimustevedoksia, sekä skannaamalla tavallisia esineitä (kuten hedelmiä, siveltimiä, nuket, oikeastaan ’sitä sun tätä.
Yleisellä tasolla havaitsimme että teoksemme olivat aika poikkeavia toisistaan, mutta sisälsivät kuitenkin tarpeeksi yhteisiä nimittäjiä muodostaakseen ehjän kokonaisuuden, täydensivät toisiaan sekä toimivat hyvin yhteen.

Teehetki Rune ja Vicki Snellmanin kanssa
Tule tutustumaan tuotteisiin ja keskustelemaan taiteesta ja sen tekemisestä teekupposen äärellä perjantaina 8.5. klo 16.30-17.30

Piia Myllyselkä Jyväskylän taidemuseon museokaupan vieraana

13.3. – 26.4.2015

Piia Myllyselkä on Muhoksella syntynyt, yli 10 vuotta vuotta sitten jyväskyläläistynyt
kuvataiteilija ja askartelija.

”Maalaan akryyleillä, viime aikoina olen myös tehnyt silkkipainoteoksia. Teen lisäksi kortteja kollaasitekniikalla sekä tietokoneen avustuksella. Kollaasikorteissa muiden hylkäämistä
kirjoista leikatut lauseet kuvailevat useinkin ihmisuhdeasioita ja muita surrealistisia
sattumuksia.

Olen aina ollut kiinnostunut monenlaisista tekniikoista. Olen hiljattain tehnyt marmorointikokeiluja nahalle ja suoritan iltaisin kierrätysmateriaaliopintoja vaatetuspuolella. Minikokoiset kangaspuut odottavat kaapissa inspiraatiota ja sopivaa hetkeä. Keramiikkaa en osaa yhtään tehdä, mutta sitäkin silti tein ja se oli mukavaa. Normaali arki ja arjen keskeltä nousevat erikoiset ja tavalliset ihmiset jaksavat innostaa minua, tein millä tekniikalla hyvänsä.”

Museokauppaan Piia Myllyselkä tuo kortteja, grafiikkaa, maalauksia ja ehkä jotain muutakin.

Teehetki Piia Myllyselän kanssa
Tule tutustumaan tuotteisiin ja keskustelemaan taiteesta ja sen tekemisestä teekupposen äärellä perjantaina 13.3. klo 16.30-17.30

Maija Holma Jyväskylän taidemuseon
museokaupan vieraana 23.1 – 6.3.2015

Kukkatauluja ja karuja kortteja

Maija Holma on jyväskyläläinen valokuvataiteilija, jonka aiheita ovat maailman ja materian muuttuminen ja muovautuminen, arkkitehtuuri, luonto, tahattomat kulttuurimaisemat ja ihmi-sen jättämät karut ja koristeelliset jäljet. Hän on käyttänyt valokuvateostensa pohjana rikkou-tuneita, hylättyjä materian kappaleita, teollisen maailman ylijäämää.

Vuosina 2011 ja 2012 Holma osallistui kesänäyttelyihin puutarhainstallaatioiden sarjalla. Niistä versoi idea kukka-asetelmista, jotka Holma toteutti elokuussa 2014 Keuruun museon ylläpitämässä Santun talon residenssissä.

Sarjaa ”Kaipuun hämärä selvyys” varten Holma asetteli Santun talon puutarhaan pöytiä, joiden pleksipintaan oli aiemmin tulostanut kuva-aiheita. Lisäksi pöydillä oli valokuvia, pleksinpalasia erivärisine suojamuoveineen, lasinpalasia ynnä muuta tavaraa, sekä kukkia ja ympäröivän luonnon osallistumista: Heiniä, pudonneita lehtiä, sadepisaroita. Näitä vaihtuvia asetelmia hän kuvasi kuukauden ajan.

”Työskentely villiintyneessä, isojen koivujen ympäröimässä pihassa oli nopeatempoista ja ihanaa. Säätilat ja valaistusolosuhteet vaihtelivat sekunti sekunnilta. Läsnä oli yhtä aikaa kevät ja syksy: Kylmän alkukesän takia toukokuussa kylvetyt kasvit eivät olleet vielä ehtineet kunnolla kukkaan, mutta puista jo putoili keltaisia lehtiä.

Minulla ei ole omaa puutarhaa ja ehkä siksi kasvit tunkeutuvat taiteeseen. Minusta on mukava jakaa niiden puhetta muidenkin kanssa. Etteivät keskustelut jää vain minun ja kukkien välisiksi.”

Kukkataulujen lisäksi Holma tuo museokauppaan kaksi postikorttisarjaa: ”Rakas tyly Jyväskylä” muodostuu muutaman vuoden aikana otetuista näppäilykuvista, joissa Jyväskylä paistattelee realistisen vaihtelevissa säätiloissa kaikessa rehellisessä karuudessaan ja kauneudessaan. Postikorttikirja ”Puutarha” puolestaan sisältää dokumenttikuvia vuosien 2011 ja 2012 puutarhainstallaatioista.

http://www.naulasaari.net/

Teehetki Maija Holman kanssa
Tule tutustumaan tuotteisiin ja keskustelemaan taiteesta ja sen tekemisestä teekupposen äärellä perjantaina 30.1. klo 16.30-17.30

Ulla Aatinen Jyväskylän taidemuseon
museokaupan vieraana 26.9. – 14.11.2014

Ulla Aatinen (s.1962) on laukaalainen graafikko, jolla on grafiikanpaja Kauko Sorjosen Säätiön omistamassa Taidekeskus Järvilinnassa. Hän tekee enimmäkseen suurehkoja puupiirroksia sekä muuta grafiikkaa, mutta omien sanojensa mukaan harhaantuu toisinaan valokuvaukseen, installaatioihin, maataiteeseen ja kolmiulotteisiin teoksiin - heikkoina hetkinä hän piirtelee salaa sarjakuviakin. Ulla Aatinen tekee myös opetustöitä ja pitää grafiikankursseja omassa grafiikanpajassaan.

”Teosteni aiheet löytyvät maalta, mereltä ja ilmasta. Viime aikoina suosikkeja ovat olleet
ilmakuvat, linnut ja pieni keltainen lentokone, joka kaartelee suurella sinisellä taivaalla. Pidän surrealismista, huumorista ja teksteistä, ja kuvissani on monenlaista symboliikkaa. En näytä pystyvän tekemään vain yhtä genreä vaan seikkailen kyltymättömästi tyylistä toiseen, asiallisen arvokkaasta hullunkuriseen huumoriin. Käsittelen teoksissani elämää, luopumista, ikävää ja ihmisyyttä, enkä koskaan tahdo päästää katsojaa poistumaan täysin toivottomana.”

Museokauppaan Ulla Aatinen tuo pientä ja isoa grafiikkaa, käsintehtyjä kortteja ja julisteita.

Ulla Aatisen Valon kylä teos on esillä la 1.11. Kirkkopuistossa. Teokseen tulee 150 valaistua kangaslyhtyä, joiden pystytys alkaa klo 14 ja inkkariteltan näköiset lyhdyt kerätään pois klo 24.
Vapaaehtoiset ovat tervetulleita pystyttämään telttoja ja sytyttämään kynttilöitä.
Teos on Jyväskylän taidemuseon ja Jyväskylän seurakunnan Pyhäinpäivän ohjelmaa.

Teehetki Ulla Aatisen kanssa
Tule tutustumaan tuotteisiin ja keskustelemaan taiteesta ja sen tekemisestä teekupposen äärellä perjantaina 26.9. klo 16.30-17.30

Sari Kanala museokaupan vieraana
18.7.-7.9.2014

Sari Kanala on ammatiltaan opettaja/kouluttaja, kirjailija ja Amusantti Oy:n yrittäjä. Hän on tehnyt lastenkirjoja, oppikirjoja sekä digitaalisia oppimateriaaleja. Tällä hetkellä Kanala suorittaa kirjoittamiseen, opettamiseen ja verkko-oppimateriaaleihin liittyviä jatko-opintoja.

”Peikot ovat seikkailleet Suomen metsissä, järvissä, tuntureilla ja merissä jo tuhansia vuosia. Mutta vain harva ihminen on niitä koskaan nähnyt, sillä peikot ovat taitavia piiloutujia. Ihmisen haistaessaan ne vetäytyvät kallioiden koloihin, kivien kätköön tai puiden taakse kurkkimaan. Tai ne saattavat naamioitua puuksi tai sammalmättääksi.
Vaikka sinä et ehkä koskaan ole metsässä peikkoa nähnyt, on peikko nähnyt sinut.”

Museokaupassa on nyt mahdollisuus nähdä millaisia olentoja luonnossa piileskelee. Sari Kanala rikkoo töillään mielikuvia rumista ja ilkeistä peikoista. Nämä naavatukkaiset ja sammalvarpaiset perunanenät hymyilevät ja saavat hymyilemään. Päinvastoin kuin ajatellaan, peikot pitävät kaikesta kauniista: kauniista teoista ja ajatuksista.

Kanala valmistaa teokset huovasta. Museokauppaan tulee peikkojen lisäksi myyntiin kirjoja, kortteja, lorupusseja ja julisteita.

http://www.amusantti.fi/

Sirkka-Liisa Särkkä museokaupan vieraana 13.6. - 16.7. 2014

Sirkka-Liisa Särkkä (1940) on jyväskyläläinen taidekasvattaja, jonka kuvan tekemiseen on vaikuttanut jo lapsuudesta juontuva intohimo taiteisiin.

Seisoessaan viisivuotiaana Porin Juseliuksen mausoleumissa Akseli Gallen-Kallelan freskojen äärellä hän ymmärsi niiden olevan ”oikeata” taidetta. Samalla tämä viisivuotias oivalsi, ettei koskaan tulisi yltämään tuolle tasolle, vaikka aikuiset ennustivat taiteilijauraa ahkerasti piirtävälle tytölle.

"Uskoisin, että se oli ratkaiseva hetki tulevaisuuteni kannalta: Kun tajusin rajoitukseni jo varhain, en sitten harmitellut suuremmin sitä, että taideopinnot piti unohtaa vanhempieni kuoltua. Vaihtoehdoksi jäi perheen perustaminen ja siirtyminen työelämään. Sitä kestikin 30 vuotta. Onneksi toimistoalaan sisältyi paljon luovia tehtäviä, ja työn ohessa harrastin kirjallisuutta, musiikkia ja kuvantekoa.

Lopulta taide vei voiton: Siirryin työelämästä yliopisto-opiskelijaksi pääaineena taidekasvatus. Valmistuin samana keväänä, kun Jyväskylän taidemuseo avasi ovensa vuonna 1998. Museossa oli varauduttu hyvin taidekasvatustyöhön, mm. työtila yleisölle oli valmiina. Jyväskylä on tunnettu grafiikka-kaupunkina, joten oli luontevaa aloittaa työpajojen tarjonta tällä menetelmällä. Kuka tahansa saattoi tulla kokeilemaan grafiikan tekniikoita – aikaisempaa kokemusta ei vaadittu. Lyhytkestoiset työpajat oli sovellettu kaikenikäisille, tinkimättä kuitenkaan perusperiaatteista.

Ohjaajana jouduin kuitenkin kehittelemään grafiikan eri menetelmiin sopivia muunnelmia, ja tämä johti lopulta omankin kuvanteon runsastumiseen. Luontoaiheet nousivat tällöin päärooliin. Koin niiden käyvän hyvin pienimuotoisten töiden aiheiksi niin abstraktin luonteensa kuin värimaailmansa kautta.

Luonnon hiljaisuus ja rauha, kohteiden ja tunnelmien ohikiitävyys eivät lakkaa kiehtomasta mieltäni. Tunnen olevani enemmän elämyksen kuvaksi välittäjä kuin varsinainen kuvataiteilija, joka luo mielikuviensa mukaisia toisia maailmoja.”

Museokauppaan Särkkä on tuonut syväpainografiikkaa sekä kehystettynä että ilman kehystä. Lisäksi on tarjolla painotuotteita kuten kirjekoteloita arkkeineen ja postikortteja käsinpainettujen korttien ohella.

pe 13.6. klo 16.30 Teehetki Sirkka-Liisa Särkän kanssa

Tuula Haverinen museokaupan vieraana 7.3–6.4.2014

ITE-taiteilija Tuula Haverinen (s. 1945) on toisen polven jyväskyläläinen, joka leikki lapsena Harjun rinteillä. Uransa hammaslääkärinä tehnyt Haverinen alkoi taiteilla tuotteliaammin eläkkeelle jäätyään. Yllätyksekseen hän huomasi hammaslääkärin välineitä käytettävän myös grafiikan teossa. Grafiikan lisäksi hän tekee muun muassa lasi- ja tekstiilitaidetta. Hän luonnehtii taidettaan ja itseään taiteentekijänä näin:

”Olen kuten sekahedelmäsoppa. Työtäni saattoi luonnehtia akateemiseksi käsityöläisyydeksi ja sama käsillä tekeminen jatkuu myös nyt eläkeläisen riemullisessa arjessa. Minut tapaa kaikenmoisilla kursseilla ja ilmoittautumislistojen yläriveillä. Valokuva laukaisee usein raksutuksen pääkopassa ja siitä muotoutuu ehkä fotografiikan vedos Ratamossa. Kuva voi siirtyä myös keramiikkapigmenttinä sulatuslasille ikkunakoristeeksi tai vaikkapa koruksi rinnuksille. Jos siis näet peltipurkkia tai pahvilaatikkoa kamerajalustalla kuljettelevan mummelin liikenteessä, hän saattaa olla monitoimitaiteilija oivallusta etsimässä. Tekstiili on myös mainio kuvallinen pohja muistuttamaan mieleisistä maisemista tai Jyväskylän parista vanhasta rakennuksesta, joita ei ole kadotettu vielä.”

Museokaupassa Haverisella oli esillä valokuvapohjaista grafiikkaa, serigrafiaa ja printtejä sekä hiekkapuhallusta lasille ja eri tekniikoin tehtyjä lasikoruja. Pöydästä löytyi pääsiäisen innoittamana myös Washi- eli japaninpaperilla päällystettyjä munia.

Museokaupan ikkunaa koristamaan Haverinen toi monen työn inspiraation lähteen, Prinsessa Ruususen lasilinnan.

www.itetaidehaveritu.fi


Arja Jäppinen Jyväskylän taidemuseon museokaupan vieraana 31.1.–2.3. 2014

Arja Jäppinen on monipuolinen jyväskyläläinen kuvataiteilija, jonka työhistoriassa voi nähdä selkeitä kausia.

"Ensin oli muutaman vuoden pronssikausi, sitä seurasi vuosikausia pitempi paperikausi. Sitten tuli muutama työntäyteinen vuosi villakautta ja nyt meneillään on nukkekausi, jota on kestänyt jo useita vuosia. Nukkekauteen sisältyy myös grafiikan retket."

Olipa materiaali mikä tahansa, on Jäppisen karhea kädenjälki ja muotokieli tunnistettavissa. Lähes kaikissa Jäppisen töissä on läsnä ilo ja huumori.

Jäppinen on Suomen ensimmäinen nukkeartesaani ja hän on toiminut Suomen Nukketaiteilijat ry:n näyttelyvastaavana 13 vuotta.

Arja Jäppisen museokaupan vieraskattaus sisälsi pienoisveistoksia puusta ja paperimassasta. Joukosta löytyi pronssitöitäkin. Pöydällä oli eri tekniikoin toteutettua grafiikkaa sekä jokunen villaviettelys ystävänpäivää ajatellen. Lisäksi löytyi myös kortteja, kirjoja sekä serigrafiaa sisutustauluiksi.

http://www.arjajappinen.com


Päivi Hintsanen museokaupan vieraana 29.11.2013–12.1.2014

Museokauppaan Hintsanen toi vierailulle kahtia jakautuneen maailmansa: surrealistisia ja surumielisiä valokuvapohjaisia pigmenttimustevedoksiaan, joissa Kyynelpuun taimet kasvavat ruukuissaan, ja piirroksiin pohjautuvia miniprinttejä, joissa hassut hirviöt paistattelevat auringossa ja surkeat hahmot värjöttelevät sateessa - tai ylimakea nonparellikerma kuohuu yli Café-Bistro Miniprintissä.

Päivi Hintsanen on jyväskyläläinen media- ja kuvataiteilija, joka on viime vuosina keskittynyt lähinnä kuvateosten tekemiseen. Kuvia hän työstää erilaisilla digitaalisilla sekä analogisilla tekniikoilla. Yleensä kuvateosten tekniikkana on tietokoneella toteutettu grafiikka: pigmenttimustevedoksissaan hän yhdistää valokuvaa, skannattuja elementtejä ja maalausta. Hintsasen pigmenttimustevedosten kuva-aiheissa liikutaan usein jossakin toden ja unen rajamailla: oikeat paikat ovat sekoittuneet
keksittyihin paikkoihin ja tiloihin ja todellisuuden elementit häivähtelevät mielikuvitusmaailmassa.

Monsterium/Hirviölä on puolestaan projektinimi Hintsasen sarjakuvamaiselle kuvitusmaailmalle, joka lähti aikanaan liikkeelle uniikeista, käsinpiirretyistä värityskuvista. – Hullunhauska kuvitusmaailma on tasapainoa muulle tekemiselleni, Hintsanen kuvailee. – Arkipäivän huolet unohtuvat, kun piirtelee pilvikuvioisia kissoja.

http://www.paivihintsanen.fi
http://www.kuvituksia.com


Tuhka museokaupan vieraana 18.10.–22.11.2013

TUHKA on uusi kotimainen hautaustavaramerkki, joka on erikoistunut tuhkaustuotteisiin. Tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Keski-Suomessa.

Muotoilijat: Mikko Ryytty ja Leo Kokkonen, Komia Design Oy ja Lasireliefit: Katja Rauhamäki, Katja Rauhamäki Design

Tuhkaaminen kasvaa vauhdilla vallitsevaksi hautaustavaksi Suomessa. Alan tuotekehitys on kuitenkin juuttunut arkkuhautauksen perinteisiin. TUHKA tomuttaa vanhoja käytäntöjä ja tarjoaa uudenlaisen hautauksen konseptin.

TUHKA® -hankkeen käynnistänyt Lauri Nevalainen on kehittänyt konseptia alkuvuodesta 2012 lähtien. Yhteistyöverkostoon ovat kuuluneet Komia Design Oy, Katja Rauhamäki Design, JAMK, Jyväskylä Innovation Oy:n Protomo ja Jyväskylän yliopisto.

TUHKA-uurna on suunniteltu sellaiseksi, että sen sisään voidaan tuhkan sirottelun tai hautaamisen jälkeen tallentaa vainajaan liittyviä muistoesineitä. Uurnaa voidaan myös kierrättää sukupolvelta toiselle. Tuotteessa yhdistyvät skandinaavinen ajaton muotokieli, käytännöllisyys ja ekologisuus.

Uurnia koristavat laukaalaisen taiteilija Katja Rauhamäen yksilölliset lasireliefit.

Jokaisessa lasireliefissä on oma ajatusmaailmansa, mutta teemat antavat katsojalle vapauden tulkita niiden muotomaailmaa vapaasti. Niissä voi nähdä jatkuvuutta, etenevyyttä, vapautumista, kasvua, läpinäkyvyyttä, haurautta mutta myös kestävyyttä.

http://www.tuhkaksi.fi


Hanna Holma museokaupan vieraana 16.8.–29.9.2013


Hanna Holma. Nyt on hyvin, hyvin suloista elää.

Hanna Holma, Ikuistettuja elämänilon huudahduksia - rohkeutta matkamuistoksi!

Hanna Holma (s. 1967) on Jyväskylästä kotoisin oleva, nyttemmin Helsingissä asuva ja työskentelevä taidegraafikko. Hän on pitänyt kymmeniä yksityisnäyttelyitä, osallistunut yhteis- ja ryhmänäyttelyihin ja hänen teoksiaan on tärkeimmissä suomalaisissa taidekokoelmissa.

Vuosi 2014 on Hanna Holmalle juhlavuosi: silloin tulee täyteen 20 monotypiaan keskittynyttä vuotta. Monotypia on taidegrafiikan tekniikka, jossa painolaattaan ei tehdä mitään pysyviä jälkiä. Kuva tehdään laatalle suoraan väreillä: telaten, maalaten, piirtäen, väriä lisäten ja sitä poistaen. Tekniikka mahdollistaa spontaanin ja vapaan tavan tehdä kuvia. Monista taidegraafiikan tekniikoista poiketen monotypia ei ole toistettavissa, vaan niitä syntyy vain yksi, uniikki teos.

20 vuoden aikana Holma on kehittänyt oman tapansa tehdä kuvia. Niissä olennainen merkitys on pitkillä, joskus useankin lauseen mittaisilla nimiteksteillä. Hän pyrkii tiivistämään teoksiinsa jotakin hyvin tärkeää:

“On suuri ilo saada elää. Kuvat syntyvät hetkistä, jolloin tajuan sen erityisen selvästi. Sellaisina hetkinä silmieni eteen lipuu usein kuva. Kirjoitan yksityiskohdat muistiin ja aikanaan toteutan kuvan työhuoneellani. Koska kuvani saavat alkunsa selkeyden ja ilon hetkistä, ne ovat ikuistettuja elämänhalun huudahduksia, joiden äärellä minä ja kuka tahansa katsoja voi myöhemminkin virkistäytyä, hengähtää ja kenties saada niistä rohkeutta.

Mikään arvokas asia elämässä, varsinkaan todellinen elämänilo, ei kuitenkaan pysy pidemmän päälle hengissä itsestään. Se vaatii tietoista vaalimista ja työtä. Itse olen löytänyt siihen välineet Raisa Kaipaisen ja Torsten Rügerin Elämän taide -kursseilla, joilla kävin vuosia. Elämänilon tärkeyden muistaminen ja sen vahvistaminen tuo sitä lisää: tehty työ kantaa aina hedelmää.“

Jyväskylän taidemuseon museokaupassa on esillä Hanna Holman puulle taustattuja monotypioita vuodelta 2013. Myynnissä on myös kuvakirjakatalogeja ja kortteja.


http://www.hannaholma.net

Copyright © Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän taidemuseo 2017
» Sivun alkuun
Tietoa sivustosta

Taidemuseo Holvi
Kauppakatu 23
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4391
taidemuseo[at]jkl.fi

Grafiikkakeskus / Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4389
ratamo[at]jkl.fi

Taidemuseon toimisto
Vapaudenkatu 28
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4398
taidemuseo[at]jkl.fi