Suoraan sisältöön

Blogi

ks. aiempi blogi täältä.

Projektien blogit löytyvät linkkien takaa: Sata vuotta, tuhat tunnelmaa sekä Mediakasvatuksen työkalut tutuiksi

11.8.2017

Museon paras työ eli kuntokartoittamassa

Museon yleisölle näkyvin toiminta on näyttelyt, mutta myös kulissien takana tapahtuu jatkuvasti. Kokoelmaa tutkitaan ja kartoitetaan vuosittain, taidetta sijoitetaan ympäri kaupunkia ja sitä myös hoidetaan. Esillä voi kerrallaan olla vain murto-osa tuhansia teoksia käsittävästä kokoelmasta ja loput ovat säilytystiloissa.

Säilytystilan työpiste.  Kuva: Tuija Kantell
Kuva: Säilytystiloja ei ole tarkoitettu pitempiaikaiseen työskentelyyn eli työpisteen rakentaminen ja valaiseminen vaati hiukan improvisointia.

Huhtikuun 2017 alussa aloitin taidemuseon paperipohjaisen taiteen kuntokartoitusprojektin, jonka tuloksia käytetään tulevaisuudessa esimerkiksi arvioitaessa voiko teoksia sijoittaa tai asettaa muuten esille ja mitä niille pitää tehdä ennen esillepanoa. Tätä kirjoittaessa on nyt käsitelty reilut 350 kehys-tämätöntä työtä ja satoja on vielä tekemättä. Jokainen teos käydään yksitellen läpi ja samalla tutki-taan myös mahdollisen kehyspahvin ja saranoiden kunto ja laatu. Huonot kehyspahvit ja suojapaperit poistetaan ja tarkastetut työt suojataan uusiin paperitaitteisiin. Taidemuseolla on tänä vuonna ollut onni saada virkamiesapuna metallisia karttalaatikostoja Maanmittauslaitoksen Jyväskylän paikallispisteeltä ja näillä tullaan työn edistyessä korvaamaan nykyisin osin käytössä olevat suuret pahvilaatikot.

Kierrätystä odottavat taustapahvit ja vanhat laatikot. Kuva: Tuija Kantell
Kuva: Kierrätystä odottavia kehyspahveja ja suojapapereita. Taustalla näkyvät vanhat laatikot.

Koska kokoelmaosasto valmistautuu uuden luettelointijärjestelmän käyttöönottoon, päätettiin kunto-kartoituksen yhteydessä samalla täydentää ja tarkistaa luettelointitietoja. Yleisimmin tämä on teosmerkintöjen, mittojen ja kuvailujen lisäämistä, mutta onpa yksi teos jo vaihtanut identiteettiä. Museolla 1980-luvulla Hugo Simbergin tekemäksi luetteloitu grafiikantyö oli mahdollista Kansalliskirjaston verkkoaineiston perusteella korjata Albert Gebhardin tekemäksi.

Kuten jokainen museokävijä toivottavasti tietää, taidetta saa katsoa mutta ei koskea. Tästä seuraa että pääasialliset vaurionaiheuttajat ovat olosuhteiden lisäksi sopimattomat kehystysmateriaalit ja -tavat. Konservaattorina usein tulen toivoneeksi että teippiä ei koskaan olisi keksittykään. Useimmat paperi-laadut ja merkintäaineet ovat herkkiä valolle, joka aiheuttaa kellastumista ja haalistumista. Liika kosteus aiheuttaa mittamuutoksia ja edesauttaa homeen kasvua kun taas liiallinen kuivuus haurastuttaa. Kokoelman onneksi säilytysolosuhteet ovat erinomaiset, olkoonkin että lisää tilaa tarvitaan tulevaisuudessa.

Konservointitarpeessa oleva puupiirros. Kuva: Tuija Kantell
Kuva: Konservointitarpeessa olevan puupiirroksen yläkulma ja teippisaranat. Kuvassa näkyy myös kuinka poistetun kehyspahvin aukkoalueella teos on marginaaleja kellastuneempi.

Töitä käsitellessä näkee kirjaimellisesti myös sen toisen puolen, mistä esimerkkinä toimikoon Jalmari Ruokokosken teoksen takapuolella oleva painomusteen tahriman käden jälki. Sitä en tiedä vedostiko hän työnsä itse vai onko kyseessä jonkun muun käsi.

Kädenjälki. Kuva: Tuija Kantell
Kuva: Jalmari Ruokokosken työn tausta

Ja miten niin museon paras työ? Mikäpä sitä on viettäessä laatuaikaa taiteen parissa. Saa katsoa, tutkia, miettiä ja tästä maksetaan vielä palkkaakin.

Tuija Kantell, paperikonservaattori

Kuvat: Tuija Kantell

Laura Korhonen

Copyright © Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän taidemuseo 2017
» Sivun alkuun
Tietoa sivustosta

Taidemuseo Holvi
Kauppakatu 23
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4391
taidemuseo[at]jkl.fi

Grafiikkakeskus / Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4389
ratamo[at]jkl.fi

Taidemuseon toimisto
Vapaudenkatu 28
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4398
taidemuseo[at]jkl.fi