Suoraan sisältöön

Blogi

ks. aiempi blogi täältä.

Projektien blogit löytyvät linkkien takaa: Sata vuotta, tuhat tunnelmaa sekä Mediakasvatuksen työkalut tutuiksi

21.6.2017

Taidetta ja biologiaa samassa paketissa

Aloitin sivuaineeni museologian aineopintoihin kuuluvan työharjoittelujakson taidemuseossa vähän epäröiden. Mitä ekologian ja evoluutiobiologian maisteriopiskelija voi tehdä taidemuseossa? Onko taidemuseossa kovin paljon iloa siitä, jos on kelaillut viimeiset viisi vuotta yliopistossa eliöiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja evolutiivisia prosesseja? Ensimmäisestä harjoittelupäivästäni lähtien kävi selväksi, että kyllä on.

Taidemuseon uudessa Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyssä on haluttu korostaa sitä, miten taidetta voi tulkita lukemattomin eri tavoin. Harjoitteluni aikana olenkin saanut suunnitella ja toteuttaa biologiateemaisen näyttelyopastuksen. Opastukseni on tavallaan luonto-opastus taidenäyttelyssä, minkä parissa työskentely on sopinut kuin nenä päähän museoihin hurahtaneelle, taidemuseoon eksyneelle biologille. Taideteosten tulkinta biologian näkökulmasta on mielenkiintoista. Suomalainen luonto on läsnä monessa näyttelyn teoksessa, ehkä näkyvimmin erilaisissa maisemakuvauksissa.

Opastusta suunnitellessani huomasin tulkintaprosessini etenevän monesti samaa kaavaa. Ensimmäisenä bongasin teoksesta tutut lajit ja luontotyypit. Sen jälkeen aloin pyöritellä päässäni teoksen sisällöstä mieleeni tulevia ekologisia ja evolutiivisia teemoja. Turvallisen luonnontieteellisen fiilistelyn jälkeen tulkintaprosessini eteni monen teoksen kohdalla vähän hämmentyneeseen pohdintaan: Millainen on ihmisen ja luonnon suhde? Millainen on oma luontosuhteeni? Mitä edes tarkoitetaan käsitteellä luonto? Hätäinen googlaus ei oikein antanut vastauksia. Ehkä taide on parempi väylä tällaisten kysymysten käsittelyssä.

Akseli Gallen-Kallela, Sammontaonta, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Gallen-Kallela: Sammon taonta, luonnos. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelma.

Akseli Gallen-Kallelan luonnos teoksesta Sammon taonta pisti minut pohtimaan tulen merkitystä osana boreaalisen havumetsän häiriödynamiikkaa. Luonnostaan metsäpalot alkavat salamaniskusta, mutta myös ihmisen rooli niin metsäpalojen sytyttäjänä kuin estäjänä on ollut vuosisatoja merkittävä. Monet lajit hyötyvät palon aiheuttamista muutoksista metsässä, ja eräille lajeille paloalueet ovat elintärkeitä. Esimerkiksi huhtakurjenpolven (Geranium bohemicum) siemenet eivät idä, ennen kuin ne ovat kokeneet lämpökäsittelyn.

Akseli Gallen-Kallela, Erämaajärvi, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelma
Akseli Gallen-Kallela: Erämaajärvi, 1892, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelma.

Akseli Gallen-Kallelan teos Erämaajärvi esittelee kauniisti vähälle ihmisvaikutukselle jäänyttä metsää. Huomio kiinnittyy puuston monipuolisuuteen. Koivu, kuusi, mänty ja pihlaja mahtuvat kaikki vieretysten, ja ne elävät elämäänsä kelojen keskellä. Teoksessa kuvatut luonnontilaisen kaltaiset metsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Monipuolinen metsärakenne tarjoaa kodin lukuisille lajeille, joille talousmetsästä ei löydy elämän edellytyksiä. Esimerkiksi kuollut puu on monelle lajille elinehto, ja sitähän ihmisen rauhaan jättämästä metsästä löytyy.


Albert Edelfelt, sukkaa kutova tyttö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelma
Albert Edelfelt: Sukkaa kutova tyttö, 1886, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelma.

Tyttö kutoo sukkaa kangasmetsässä. Jäkälämatto peittää maata, kataja edustaa itsekseen pensaskerrosta mäntyjen kohotessa korkeuksiin. Metsän takana siintää jotain – onko se järvi, vai onko tyttö kiivennyt harjun laelle? Tytön intensiivistä katsetta on vaikea välttää teosta katsoessa. Tämä teos sai minut pohtimaan sitä, miten sama metsä voi näyttäytyä eri ihmisille ihan eri valossa. Yksi näkee metsässä ensisijaisesti puolukat, toinen tukkipuut, kolmas seikkailun ja neljäs tutkimuskohteen. Mitä metsä merkitsee juuri tuolle tytölle? Onko metsä niin tavallinen osa tytön arkea, ettei hän edes näe sitä? Vai lähtiköhän tyttö varta vasten metsään? Ehkäpä omaan rauhaan, hetkeksi muita ihmisiä piiloon.

Anna Blomster
biologianopiskelija ja museologianharjoittelija Jyväskylän taidemuseossa

Laura Korhonen

Copyright © Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän taidemuseo 2017
» Sivun alkuun
Tietoa sivustosta

Taidemuseo Holvi
Kauppakatu 23
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4391
taidemuseo[at]jkl.fi

Grafiikkakeskus / Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4389
ratamo[at]jkl.fi

Taidemuseon toimisto
Vapaudenkatu 28
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4398
taidemuseo[at]jkl.fi