Suoraan sisältöön

Blogi

ks. aiempi blogi täältä.

Projektien blogit löytyvät linkkien takaa: Sata vuotta, tuhat tunnelmaa sekä Mediakasvatuksen työkalut tutuiksi

5.6.2017

Sata vuotta, tuhat tulkintaa – näyttely kutsuu tulkitsemaan taideteoksia

”Ihana talven valo, aurinko tulee ja antaa voimia vielä syventäen naisen mielentilaa. Oivallus on tulossa ihan kohta. ”

”Siinä on vähän niin kuin mindfulnessia, mikä nykyään on muotia.”

”Mä nään papin rouvan, jolla on oikein kaunis silkkinen kampaus. Siinä istutaan ruokapöydässä ja luetaan ruokarukousta koko perheen voimin. Hänellä on kädet ristissä, silmät kiinni ja hän on keskittynyt rukoukseen.”

Mikä on sinun tulkintasi?

Helene Schjerfbeck, Hiljaisuus, 1907.Taidesäätiö Meritan kokoelma. Kuva Seppo Hilpo.Helene Schjerfbeck, Hiljaisuus, 1907.
Taidesäätiö Meritan kokoelma. Kuva Seppo Hilpo.

Jyväskylän taidemuseossa 9.6.2017 avautuva Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttely on harvinaista herkkua Keski-Suomessa. Ensimmäistä kertaa nähdään Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen (STSY) jäsenten taidekokoelmia pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tämä yhteisnäyttely esittelee Suomen taiteen merkkiteoksia 1800-luvun lopusta 2010-luvulle. Mukana on luonnollisesti upeita maalauksia, veistoksia ja taideteollisuuttakin.

Itse odotan innolla, että pääsen tapaamaan esimerkiksi Albert Edelfeltin Sukkaa kutovan tytön (1886), Aimo Tukiaisen Evakkolapset (1940-1945), Inari Krohnin Pelottelijoita (1970 ), Unto Pusan Puusepät (1950-luku), Helene Schjerfbeckin Nuoren tytön koivujen alla (1891) ja Ville Lenkkerin Va-paan miehen (2010-2014).

Nämä teokset ovat tulleet minulle jo melko tutuiksi. Oikeastaan voisi sanoa, että minulle on muodostunut niihin kaikkiin erityinen henkilökohtainen suhde. Syksyllä 2016 käynnistettiin Sata vuotta, tuhat tulkintaa – yleisöyhteistyöhanke, jossa erilaisia ihmisiä ja erilaisia yleisöjä kutsuttiin tekemään omia tulkintojaan näyttelyyn tulevista teoksista. Pääsin mukaan seuraamaan erilaisten ryhmien kokoontumisia, joissa näyttelyyn tulevia teoksia tulkittiin teoskuvia katsellen ja VTS-menetelmää (Visual Thinking Strategies) käyttäen. Ryhmien havainnointi oli osa aineistonkeruuta pro gradu -tutkielmaani varten.
VTS-menetelmän periaatteisiin kuuluu, että jokainen voi katsoa taidetta omista lähtökohdistaan ilman sen kummempia taustatietoja. Jokainen näkee teokset omalla tavallaan ja kaikilla on yhtäläinen oikeus sanoa mitä teoksessa on meneillään. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, eikä vastauksia arvoteta millään tavalla.

Joka kerta ryhmien tulkintoja kuunnellessani minulle avautui runsaasti uusia näkökulmia teoksista. Oli hauska huomata, kuinka omat tulkintani olivat välillä aivan erilaisia kuin muiden ja kuinka välillä useampi osallistuja kiinnitti huomiota täsmälleen samoihin asioihin teoksissa. Kun tarkastelimme teoksia ajan kanssa yksityiskohtia myöten, nousi mieliin lukuisia erilaisia tunnelmia, muistoja ja tarinoita. Tällaisen intensiivisen tarkastelun ja keskustelun jälkeen teokset tulivat tutuiksi ja jäivät varmasti kaikkien osallistujien mieliin erityisen hyvin.

Vaikka näyttelyn päätähtinä ovat upeat suomalaiset tunnetut ja vähän tuntemattomammatkin taideteokset, on yhtenä näyttelyn tärkeänä elementtinä nimenomaan nuo nykyajan lasten, senioreiden, maahan muuttaneiden, opiskelijoiden ja erityisryhmien tulkinnat teoksista. Tulkinnat ovat osa näyttelyä ja näkyvät siellä muun muassa videokoosteina. Lisäksi näyttelyssä kannustetaan kaikkia näyttelyvierailijoita tekemään omia tulkintojaan ja pohtimaan, millaisia ajatuksia teokset itse kussakin herättävät.

Uudenlaisten tulkintojen kautta merkkiteokset saavat ikään kuin uuden elämän. Aikoinaan kuvataiteen avulla rakennettiin suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä, mutta millä tavalla nykyihmiset tulkitsevat esimerkiksi kansallista kuvastoa? Erityisen mielenkiintoista on nähdä erilaisten tulkintojen kautta mitä henkilökuvat paljastavat ihmisestä, millaisia tunnelmia luodaan teosten välityksellä tai vertautuvatko suomalaisten sotamuistot nykyhetken pakolaiskriisiin ja pelkoon. Näyttelykävijöitä innostetaan pohtimaan näitä kysymyksiä teosten äärellä.
Jokaiselle näyttelyvieraalle soveltuva tapa päästä alkuun tulkintojen tekemisessä on yksinkertainen. On vain pysähdyttävä hetkeksi minkä tahansa teoksen äärelle ja kysyttävä itseltään ”Mitä tässä teoksessa on meneillään?”. Vastauksen tiedät sinä. Vielä antoisampaa erilaisia tulkintoja on pohtia kaverin kanssa tai ryhmässä. Oletko valmiina tekemään omat tulkintasi? Näyttely Jyväskylän taidemuseossa: 9.6.–8.10.2017.

Näyttelyyn liittyvässä verkkonäyttelyssä on esillä tuhti paketti erilaisia tulkintoja, aikalaiskritiikkiä, taidehistorioitsijoiden näkökulmia ja taiteilijoiden tulkintoja omista teoksistaan. Verkkonäyttely avautuu 8.6.2017. Tutustu lisää Sata vuotta, tuhat tulkintaa – näyttelyyn ja yleisötyöhön: Sata vuotta, tuhat tulkintaa -blogi.

Veera Ruotsalainen,
kulttuuripolitiikan maisteriopiskelija, museologian harjoittelu 2017, Jyväskylän yliopisto

Kirsti Lehtola

Copyright © Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän taidemuseo 2017
» Sivun alkuun
Tietoa sivustosta

Taidemuseo Holvi
Kauppakatu 23
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4391
taidemuseo[at]jkl.fi

Grafiikkakeskus / Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4389
ratamo[at]jkl.fi

Taidemuseon toimisto
Vapaudenkatu 28
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4398
taidemuseo[at]jkl.fi