Suoraan sisältöön

Blogi

ks. aiempi blogi täältä.

Projektien blogit löytyvät linkkien takaa: Sata vuotta, tuhat tunnelmaa sekä Mediakasvatuksen työkalut tutuiksi

27.1.2017

Taidemuseo täynnä kuudesluokkalaisia! Ryhmänohjauskokemus harjoittelijan silmin

Suoritin Jyväskylän yliopiston museologian opintoihin kuuluvaa työharjoittelua Jyväskylän taidemuseossa. Syksyllä tehty työharjoittelu painottui koululaisryhmien ohjaamiseen Graphica Creativa -näyttelyssä. Koululaisten kanssa kierrettiin ja ihmeteltiin näyttelyä, ja työpajassa he saivat myös itse tehdä näyttelyn inspiroimana taidetta. Omat opastettavani olivat kuudesluokkalaisia, sillä taidemuseovierailu oli räätälöity heidän opetussuunnitelmaansa.

Koululaisten opastaminen taidemuseossa jännitti itseäni etukäteen. Olen ollut oppaana kulttuurihistoriallisissa museoissa ja suurten ryhmien, myös koululuokkien, kierrättäminen museotiloissa on itselleni tuttua. Kokemukseni taidenäyttelyistä taas rajautuvat näyttelyiden pystyttämiseen ja taideteosten tarkasteluun asiakkaan roolissa. Suurehkot, eläväiset lapsiryhmät yhdistettyinä itselleni vieraaseen rooliin taidenäyttelyssä olivat jotain aivan uutta. Harjoittelijakollegani kiteytti jännitykseni tulevista opastuksista sanoiksi todetessaan opastuksiin liittyvän paljon ”liikkuvia osia”: paljon erilaisia ja ainutlaatuisia oppilaita erilaisten ja ainutlaatuisten töiden äärellä. Omissa mielikuvissani kävin varmasti läpi kaikki ne kauhuskenaariot, mitä lasten kanssa näyttelyssä voisi sattua. Huolimatta omasta jännityksestäni, kierrokset sujuivat kuitenkin hyvin ja olivat sekä opettavaisia että mieltä lämmittäviä.

Hanna Vihriälä, Zeus ja Ganymede. Kuva Jari Kuskelin.Kierros alkoi usein Hanna Vihriälän teoksen, Zeus ja Ganymede, tarkastelulla ja teos herättikin nuorissa taiteen katsojissa paljon ajatuksia. Sorasta ja siimasta muodostettua teosta katsottiin ensin lähietäisyydeltä, jolloin oppilaat tekivät tarkkoja havaintoja materiaalista, teokseen jätetyistä ”aukkokohdista”, materiaalin tiivistymistä ja niiden luomasta kokonaisuudesta. Teoksen muodoissa nähtiin vuoroin mm. hylkeitä, vuoria, smurffi, koiria ja lintuja. Kun teosta hetken silmien siristelyn ja pohtimisen jälkeen katsottiin hieman kauempaa, monet huudahtivat: ”Aaaa, nyt mä tajuun!”. Yhtäkkiä teokseen ilmestyivätkin kotka ja ihmishahmo! Tämän jälkeen oppilaille näytettiin kuva Vihriälää toisintoon innoittaneesta Adamo Tadolinin marmoriveistoksesta, ja pohdittiin teosten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Eri koululuokkia ihmetyttivät samat kysymykset: kauanko Vihriälällä on kulunut aikaa teoksen tekemiseen? Montako kiveä teokseen on käytetty?

Alagalleria tutustutti oppilaat vanhojen mestareiden teoksiin ja heidän teemojaan vuosisatojen yli nykypäivää kohti kuljettavien nk. lauttureiden töihin. Nämä työt ajatuksissa siirryttiin yläkertaan nykytaiteilijoiden teosten ääreen. Toisessa kerroksessa oppilaat saivat valita heitä eniten mietityttäviä tai kiinnostavia töitä, joita pysähdyttiin katsomaan yhdessä. Teosten tutkimiseen käytettiin VTS-menetelmää eli keskustelevaa kuvan tarkastelua. Oppilaat saivat vastata kysymykseen ”mitä tässä teoksessa on meneillään?” ja perustella vastauksensa. Usein keskustelun aikana vilkkaimmatkin oppilaat rauhoittuivat ja teoksia analysoitiin keskittyneessä ilmapiirissä. Uskon, että vaikka kaikki eivät ajatuksiaan ääneen sanoneetkaan, he kuitenkin tarkastelivat töitä muiden mukana havaintoja itsekseen tehden.

Monipuolisista teoksista koostuva Graphica Creativa -näyttely osoittautui tarinoiden loputtomaksi aarreaitaksi: eri koululuokat kiinnittivät teoksissa huomiota erilaisiin asioihin, kuten kuvattuihin hahmoihin ja esineisiin, muotoihin, sävyihin, perspektiiviin tai teossarjan kronologiaan. Ohjaamiani ryhmiä kiinnostivat etenkin Tom Huckin sarjakuvaelementtejä sisältävät teokset, Patrick Merrillin katsojaa kohti ratsastavat neljä hahmoa, Dominik Wlodarekin tummasävyiset sisätilakuvaukset sekä Tomas Reganin rauhoittavaa valoa ympäristöön luova teos.

Minna Huttunen ja Tom Huckin Brandy Bagheadin muodonmuutos. Kuva Matias Heikinheimo.Museossa järjestetyllä oppimistuokiolla on mielestäni merkitys taiteen tarkastelun ja siitä keskustelemisen lisäksi myös oppilaiden perehdyttämisellä museon käyttäytymissääntöihin. Hyvän museoelämyksen tuottamiseksi museokäynti ei saa olla kielloilla kuorrutettu, hyssyttelevä ja jäykästi toteutettu kävelykierros. Vaikka museokäynti voi olla jännittävä kokemus, on oppilaiden silti erittäin tärkeää tietää, kuinka museossa kuuluu käyttäytyä ja minkä vuoksi. Ohjaajan on myös hyvä muistaa, että kaikki eivät ole kiinnostuneita taiteesta, eikä heitä siihen pidä pakottaa. Itselleni jäikin tässä pohdittavaa: kuinka museokierroksilla voisi huomioida myös niitä, joita taide ei kiinnosta. Tärkeää kuitenkin on, että museokokemus ja taide-elämys jäävät oppilaiden mieleen hyvänä, mutta myös askarruttavana muistona.

Koululaisten taidemuseokierrokset olivat itselleni positiivinen kokemus. Oli ilo huomata, että vaikka taiteeseen toisinaan kierrosten alussa suhtauduttiinkin hieman epäluuloisesti, taideteokset alkoivat paljastaa salaisuuksiaan, kun niiden ääreen pysähdyttiin. Museoharjoittelijaa ilostutti kierroksilla lasten tarkkasilmäisyys, pohdiskelevuus ja lentävä mielikuvitus. Opastusten ”liikkuvat osat” pysyivät liikkuvina, mutta niiden liikkeeseen oli yllättävän helppo mukautua.

Minna Huttunen
Kulttuuriympäristötutkimuksen maisteriopiskelija, museologian harjoittelu 2016, Jyväskylän yliopisto

Laura Korhonen

Copyright © Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän taidemuseo 2017
» Sivun alkuun
Tietoa sivustosta

Taidemuseo Holvi
Kauppakatu 23
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4391
taidemuseo[at]jkl.fi

Grafiikkakeskus / Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4389
ratamo[at]jkl.fi

Taidemuseon toimisto
Vapaudenkatu 28
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4398
taidemuseo[at]jkl.fi