Suoraan sisältöön

Blogi

ks. aiempi blogi täältä.

Projektien blogit löytyvät linkkien takaa: Sata vuotta, tuhat tunnelmaa sekä Mediakasvatuksen työkalut tutuiksi

18.1.2017

Keskustelevaa kuvan tarkastelua kuudesluokkalaisten kanssa

Mitä tässä teoksessa on meneillään?

- Tuossa on ihan kauhean sekavaa, ehkä jossain sairaalassa. Sinusta kuvassa näyttäisi olevan jonkinlainen sekasorto, mahdollisesti sairaalaympäristössä.
- Mitä sellaista näet, että se saa sinut sanomaan niin? No, siinä on lääkäri ja joku hoitaja, ja tuossa alhaalla käsitellään rajusti tuota yhtä.
- Huomasit, että kuvassa saattaisi olla sairaalan hoitohenkilökuntaan kuuluvia ihmisiä, jotka suorittavat jotakin operaatiota tälle henkilölle.
- Mitä sellaista näet, mikä saa sinut sanomaan, että operaatio on raju?
- Tuossa esimerkiksi yhdellä on sorkkarauta, jolla hän vääntää tuon suuta. Ja sakset ja joku piikki.
- Panit merkille erikoisia työkaluja, jotka tässä tilanteessa ovat käytössä, esimerkiksi sorkkarauta, injektioruisku ja sakset. Mitä vielä voimme löytää?

Suurin piirtein tällaista keskustelua kävimme hiljattain Jyväskylän taidemuseossa syksyllä 2016 esillä olevassa Graphica Creativa -näyttelyssä Tom Huckin teoksen Brandy Bagheadin muodonmuutos äärellä. Keskustelijat olivat jyväskyläisiä kuudesluokkalaisia koululaisia, joiden vierailu oli osa ns. Kompassikäyntejä taidemuseossa. Näiden toiminnallisten opintokäyntien tavoitteena on edistää laaja-alaista osaamista, etenkin ajattelua ja oppimaan oppimista, kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä monilukukutaitoa.

Keskustelu noudatti selkeää kaavaa, jossa opas, tai fasilitaattori, esittää tietyt kysymykset ja vastauksia saatuaan muodostaa näistä parafraasit eli toistaa sisällön hieman toisin sanoin, ehkä käyttäen synonyymejä tai yläkäsitteitä sekä ehdollista kieltä. Samalla, kun keskustelun osallistujat kertovat havaintojaan, fasilitaattori osoittaa mainittuja kohtia teoksessa. Hän ei siis kerro tietoja taideteoksista ja niiden tekijöistä tai anna valmiita ajatusmalleja tulkinnoiksi. Sen sijaan keskustelussa avataan teoksia katsoen niitä tarkasti, sanallistaen havaintoja ja kuunnellen jokaisen ajatuksia.

Kyseessä on Yhdysvalloissa 1990-luvulla alunperin juuri museokasvatuksen tarpeisiin kehitetty Visual Thinking Strategies -menetelmä, keskusteleva kuvan tarkastelu, joka on sittemmin levinnyt koulujen kuvataideopetukseen ja muihin oppiaineisiin sekä esimerkiksi aivovammapotilaiden kuntoutuksen ja puheterapian työkaluksi. Museokasvattajan ja kognitiopsykologin yhteistyöstä syntyneen menetelmän tavoitteena on kehittää kuvanlukutaitoa, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä kriittistä ajattelua.

VTS-keskustelut taideteosten äärellä ovat merkittävä osa koululaisten taidemuseovierailuja Jyväskylässä. Toki heidän kanssaan puhutaan myös kunkin näyttelyn teemasta, taiteilijoista ja esillä olevista taideteoksista. Lisäksi käyntiin kuuluu useimmiten näyttelyn teemaan liittyvä taidetyöpaja ja erilaisia toiminnallisia tehtäviä.

VTS-menetelmän toinen kehittäjä Philip Yenawine on sanonut: Taide voi inspiroida, tarjota kauneutta ja niin edelleen, mutta se voi myös saada meidät ajattelemaan asioita, jotka ovat syvällisiä, monimutkaisia, monikerroksisia, epäselviä, ja joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, ja joiden kohdalla käsitteillä oikein tai väärin on hyvin vähän käyttöä.

Minulle VTS-keskustelut taideteoksista lasten ja nuorten kanssa ovat olleet avartavia kokemuksia. Teoksiin kaikessa rauhassa keskityttäessä niistä alkaa huomata paljon asioita. Kun kaikki vastaukset ovat oikeita, kynnys jakaa omia havaintoja on matala. Usein saan kuulla teoksista uusia, yllättäviä ja syvällisiäkin tulkintoja, joita en ole itse tullut ajatelleeksi. Monesti keskustelut ovat myös hirveän hauskoja, kun lapset keksivät teoksista kaikenlaisia tarinoita. VTS-keskusteluja ei kuitenkaan ole rajattu pelkästään lasten iloksi, vaan ne sopivat mainiosti kaiken ikäisille!

Hilkka Rauhala
opiskelija, työharjoittelussa Jyväskylän taidemuseossa syksyllä 2016

Laura Korhonen

Copyright © Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän taidemuseo 2017
» Sivun alkuun
Tietoa sivustosta

Taidemuseo Holvi
Kauppakatu 23
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4391
taidemuseo[at]jkl.fi

Grafiikkakeskus / Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4389
ratamo[at]jkl.fi

Taidemuseon toimisto
Vapaudenkatu 28
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4398
taidemuseo[at]jkl.fi