Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Strategia ja hankkeet » Hankkeet » Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke

Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke

Rakennetaan yhdessä Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Etsitään uudenlaista tuotantorakennetta ja toimintamallia, vahvistetaan peruspalveluja ja kehitetään johtamista. Keväällä 2014 alkaneessa ja 30.10.2016 kestävässä hankkeessa ovat mukana kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat. Jyväskylän kaupunki hallinnoi hanketta.

Lue lisää toiminnastamme ja katso myös hankkeen Facebook sivut.

Päivystysasetus sekä sosiaali- ja terveydenhuoltolain muutokset lausuntokierrokselle

Hallituksen esitykset terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen edellytyksestä ovat lähteneet lausuntokierrokselle, joka kestää 10.9.2016 asti.

STM:n tiedote

Päivystys ja muut 24/7 -palvelut -seminaari Laajavuoressa 11.5.2016

Ohjelma

Palvelutuotantoseminaari Laajavuoressa 29.4.2016

Laajavuoressa järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin hankkeen tuloksia, kuultiin kuntien näkemyksiä sekä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun arviointia hankkeen toteutumisesta.

Ohjelma

Ikäihmisten kuntoutuspolku vietiin Karstulassa käytäntöön

Asiakkaan yksilöllistä, jäljellä olevan toimintakyvyn tukemista, aktiiviseen sosiaalisuuteen kannustamista. Runsaasti yhteistyötä läheisten ja muiden ammattilaisten kanssa, jotta kuntoutuksen ideat sulaisivat osaksi arkisia toimia ja jatkuisivat myös kotiympäristössä. Näitä aineksia tarvitaan ikäihmisten asiakaslähtöiseen kuntoutuspolkuun.

"On tullut palautetta, että meillä tapahtuu, meillä virkistyy ja toimintakyky on parantunut. He tekevät itse, me avustamme", palveluvastaava Elina Matilainen Karstulan kuntoutusyksiköstä kuvailee.

Akuuttiosastosta tuli kuntoutusyksikkö

Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke käynnisti Ikäihmisten kuntoutuspolku -pilotin keväällä 2015, koska haluttiin saada aikaan mallinnus terveyskeskuksen vuodeosaston muuttamisesta asiakaslähtöiseksi kuntoutusyksiköksi. Toteuttajaksi valittiin Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja asiantuntija-valmentajaksi THM, KM toimintaterapian lehtori ja tutkija Aila Pikkarainen. Saarikassa pontimena oli saada tukea oman toiminnan kehittämiseen ja siihen, että kuntoutusyksikössä aikaan saatu toimintakyvyn nousu jatkuisi kotona ja asumispalveluissa.

Asiantuntijan tehtävänä oli luoda toimintaan tutkittua, näyttöön perustuvaa tietoa, auttaa periaatteiden juurruttamisessa sekä rakentaa luottamusta kehittämistehtävän eteenpäin menoon. JAMK oli toteuttanut Karstulan kuntoutusyksikön kehittämisprosessin jo edellisvuonna, kun yksikkö käynnistettiin.

Aila Pikkaraisen kirjoittamassa pilotin raportissa käsitellään kuntoutusyksikköä lähi- ja arkikuntoutuksen osana sekä kuntoutujia ja omaisia kuntoutuspolun toimijoina ja annetaan toiminnalle suosituksia. Raportissa mallinnetaan myös organisaatio- ja asiakasvirtarakennetta tulevaisuuden kuntoutuspoluilla. Raportti löytyy Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen kotisivuilta.

Aktiivisuusresepti naulataan tilanteisiin

Yhtenä lähi- ja arkikuntoutuksen välineenä lehtori Aila Pikkarainen toi seminaarissa esille aktiivisuusreseptin. Se tarkoittaa asiakkaan kanssa yhdessä muotoiltua kirjallista ohjetta siitä, mitä kaikkea asiakas voi kuntoutumistaan edistääkseen tehdä arkisten toimintojensa yhteydessä.

"Aktiivisuusreseptin etu on, että sen avulla kuntouttava työ voidaan naulata kotona tiettyihin paikkoihin ja tilanteisiin. Näin ei tarvitse erikseen katsoa listasta, millaisia harjoitteita tänään pitikään tehdä ja missä järjestyksessä. Sen sijaan voi vaikkapa hampaita pestessään harjoitella yhdellä jalalla seisomista. Tai voi tehdä, kuten eräs ikäihminen. Hän katsoo päivittäin Kauniita ja rohkeita, ja aina, kun siinä pussataan, hän nousee seisomaan", Aila Pikkarainen kertoi.

Aktiivisuusresepti on yksi keino pienentää siirtymävaiheisiin sisältyviä riskejä. Kuntoutus jatkuu, kun sopimuksista viestitetään hyvin ja niistä pidetään kiinni palvelupaikasta riippumatta. Kotihoidon työntekijä voi tehdä aktiivisuusreseptin toimien yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa, kunnes tehtävät onnistuvat ilman häntäkin.

"Kun asiakas siirtyy sairaalasta kuntoutukseen tai kuntoutuksesta asumispalveluihin, on tärkeää saada ketju toimimaan hyvin. Liitoskohdissa palveluihin syntyy helposti yli- tai alilaatua. Se ei ole kustannustehokasta toimintaa", Aila Pikkarainen sanoo.

"Kun hallinnon rajat vaihtuvat, vaihtuu myös maksaja ja helposti myös toiminnan tapa. Vaikka pitäisi olla kirkkaana mielessä, että kyse on meidän asiakkaasta ja meidän rahoista. "

Kuvateksti: Toimintaterapeutti Tiina Toikka, sairaanhoitaja Sirkku Äijänen ja fysioterapeutti Mika Hautanen soveltavat työssään aktiivisuusreseptiä. Reseptilomake löytyy Ikääntyneiden mallinnus -raportin liiteosiosta.

Asiakasta ei jätetä petiin

Sirkku Äijänen on työskennellyt Karstulassa sairaanhoitajana 30 vuotta. Karstulan kuntoutusyksikön aloittaminen oli hänelle välillä haasteellinen, mutta lopulta myös virkistävä kokemus.

"Kuntoutujille on viriketoimintaa joka päivä. Itse harrastan musiikkia ja päätinkin ostaa haitarin ja ryhdyin vetämään kuntoutujille musiikkituokioita. Saan paljon voimia yhteistyöstä palveluohjauksen ja omaisten kanssa ja sen muutoksen seuraamisesta, mikä kuntoutuvassa ihmisessä tapahtuu", Sirkku Äijänen kertoo.

Kuvateksti: Kuntoutustoiminnan kehitystä kommentoivat Taina Marttinen, Paula Paavola, Tarja Tammelin ja Anu Kinnunen.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2016 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje