Suoraan sisältöön
Jyväskylän vaakuna

Retkeilykohteet

Paljaspään luontopolku

Muuratsalosta Vuorelantien ja Rusakontien päästä pääsee noin 2 km:n pituiselle polulle, joka kiertelee jylhissä vuorimaisemissa ja poikkeaa herkkään Kärppäkiven lehtoon. Polun alussa noustaan kallioiselle Paljaspäälle, josta voi ihailla ja ihmetellä alhaalla näkyviä Päijänteen maisemia. Matkalla on myös luontopolkutauluja, ja polku on merkitty ja opastettu.

Paljaspää, näköalapaikka

Paljaspää on korkeustasolle +140…+150 (N60) nouseva kalliomäki. Paljaspäällä kulkevalta luontopolulta on paikoin huikaisevat esteettömät näköalat 60-70 m alemmaksi Päijänteen Hauhonselälle.
Luontopolut ja lintutornit

Satasarvisen näköalapaikka

Satasarvinen on Muuratsalossa sijaitseva, noin 70 m Päijänteen pinnan yläpuolelle kohoava kalliomäki. Satasarvinen-nimen arvellaan juontavan juurensa mäen päällä seisseistä kelohongista, jotka kauempaa katsottuna ovat näyttäneet pystyssä olevilta sarvilta. Polku Satasarvisen laelle alkaa Saaritien ja Haikantien risteyksestä.

Rauanlahden lintutorni

Lintuharrastaja voi löytää polun Muurameen menevän tien varrelta. Kysy lisää: Jyväskylän Seudun Luonnonsuojeluyhdistys.

Kontinvuori

Muuratsalon metsissä risteilee lukuisia polkuja. Esimerkiksi Kortepellontien suunnalta kannattaa etsiä polun pää ja kiivetä Kontinvuorelle, josta avautuvat upeat maisemat.

Veden äärellä

Pääsaaren satamapuisto ja laivalaituri

Puisto on viihtyisä retkeilykohde aallonmurtajineen ja puistokäytävineen. Ruopattu ranta-alue, venepaikat ja laiturit palvelevat myös Päijänteellä veneileviä. Satamassa, Saunatien päässä on veneiden vesillelaskuluiska. Satamaan on valmistunut myös laivaliikennettä palveleva uusi laivalaituri. Jyväskylästä Päijänteelle ja Lahteen suuntautuvat laivat pysähtyvät tarvittaessa Säynätsalossa.

Puiston yhteydessä on Säynätsalon asuttamisen 100-vuotisjuhlien kunniaksi 1997 pystytetty taiteilija Anne Alhon ympäristöteos 'Rannalta saareen - saaresta rantaan'.

Satamassa sijaitsee myös tiilirakenteinen, Wivi Lönnin suunnittelema yleinen sauna, 'Isosauna'. Sauna lämpeni säynätsalolaisille vuodesta 1926 alkaen. Saunan löylyihin ei enää pääse, sillä rakennusta peruskorjataan, ja se on yksityisomistuksessa.

Vierasvenepaikat

Jyväskylästä pääsee Säynätsaloon myös veneellä, Jyväsjärveltä Äijälänjokea pitkin Päijänteelle. Päijänteelle suuntautuva laivaliikenne pysähtyy tarvittaessa myös Säynätsalossa.

Säynätsalossa, Louhunsalmen riippusillan kupeessa sijaitsevassa Kaijanlahden venesatamassa on kolme maksutonta vierasvenepaikkaa lyhytaikaiseen käyttöön sekä vesillelaskuluiska. Saunarannassa on kaksi maksutonta vierasvenepaikkaa, myös lyhytaikaiseen käyttöön.

Edelleen pääsaarella Juurikkasaaren rannassa on vierasvenepaikkoja, lisätiedot Juhlatalo Juurikkasaari. Lisäksi Juurikkasaaressa sijaitsee Jyväskylän Veneseuran purjevenesatama. Satama toimii joka kesä järjestettävän Päijänne-purjehduskilpailun lähtö- tai maalipaikkana. Lisätietoja seuran sihteeriltä: sihteeri[at]jvs.fi.

Vuokrattavat venepaikat

Kaupungin venepaikkoja vuokraa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelut Palvelupiste Hannikainen puh. (014) 266 5025 tai (014) 266 0108, lisätietoa löytyy myös kaupungin nettisivuilta.
Säynätsalossa on mahdollisuus vuokrata laituri- ja soutuvenepaikkoja alla mainituilta alueilta:
Pääsaari
-Kaijanlahti: soutuveneet, moottoriveneet/laituri
-Saunaranta: soutuveneet, moottoriveneet/laituri
Lehtisaari
-Louhunsalmi: moottoriveneet/laituri

Satama-asiat

Kaupunkirakennepalvelut (014) 266 5143 tai 050 376 7361.

Uimapaikat

Säynätsalossa ei ole valvottuja uimarantoja. Lisätietoja uimavedestä ja uimapaikoista.

Hiihtoladut

Säynätsalossa pidetään neljää latureittiä avoinna sääolosuhteiden mukaisesti:
Haikka - Muuratsalon eteläpää - Haikka 16 km,
Lehtisaari - Naukula - Lehtisaari 5 km,
Haikka - Lehtisaari - Naukula 5,5 km,
Juurikkasaari - Kinkomaa - Sisälmyslahti - Juurikkasaari 5 km.
Lisätietoja Jyväskylän seudun latuinfosta.

Kulttuuria ja arkkitehtuuria

Saarilla on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää arkkitehtuuria, joihin voi tutustua esimerkiksi tekemällä kävelyretken tai pyöräilemällä. Jyväskylän keskustasta Säynätsaloon pääsee kätevästi puolessa tunnissa Jyväskylän seudun joukkoliikenteen paikallisbusseilla 16, 16M ja 21.

Säynätsalon kirkko

Tutustumisen voi aloittaa pääsaarelta Säynätsalon kirkolta (Armas Lindgren-Bertel Liljeqvist, 1927), joka on yksi parhaiten säilyneistä arkkitehti Armas Lindgrenin kirkoista. Kirkon kupeessa on arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnittelema kaunis sankarihauta-alue, jossa on Väinö Aaltosen sotilasaiheinen veistos.

Säynätsalon kunnantalo

Alle 10 minuutin kävelymatkan päässä kirkosta sijaitsee arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Säynätsalon kunnantalo (1949-52), joka on Aallon huomattavimpia kokonaistaideteoksia. Kunnantalon suunnittelua varten Säynätsalon kunta järjesti arkkitehtikilpailun, jonka Alvar Aalto voitti sijoitukseltaan, materiaaleiltaan, tiloiltaan ja myös kustannuksiltaan parhaimpana pidetyllä ehdotuksellaan. Maailmanmainetta niittänyt rakennus valmistui vuonna 1951, jolloin kunnan asukasluku oli 3000 paikkeilla.

Muuratsalon koetalo

Kunnantalolta noin 4,5 kilometrin kävelymatkan päässä kaunista rantatietä pitkin (Parviaisentie-Saaritie-Vuorenlahdenkatu-Melalammentie) sijaitsee Alvar Aallon toinen kohde, Muuratsalon koetalo (1952-54). Nähtävillä on myös maestron suunnittelema savusauna ja vene 'Nemo propheta in patria'. Alueella vierailu on mahdollista vain oppaan kanssa. Lisätietoja aukioloajoista Alvar Aalto -museolta puh. (014) 266 7113. Paluu Muuratsalosta Säynätsaloon tai Jyväskylän keskustaan käy kätevästi koetalon lähettyvillä sijaitsevalta päätepysäkiltä (bussit 16 tai 16M).

Arkkitehtien Karl ja Margareta Stigzeliuksen kohteita

Säynätsalon muista arkkitehtuurikohteista mainittakoon Parviaisentien tuntumassa tai varrella sijaitsevat kerrostalot Virkala ja Arava. Molemmat ovat arkkitehti K. Stigzeliuksen suunnittelemia. Virkala, Säynätsalon ensimmäinen kivikerrostalo, rakennettiin Johan Parviaisen tehtaiden toimihenkilöille vuonna 1942. Funkistyylinen kerrostalo sijaitsee Parviaisentien poikkikadulla, Virkalantie 2:ssa. Arava eli Selkälahti, Parviaisentie 33, on saarten ensimmäinen aravalainoitettu kerrostalo ja se on yksi edustavimmista keskisuomalaisista 1950-luvun rakennuksista.

Enso-Gutzeitin omistukseen vuonna 1946 siirtyneillä tehtailla oli tärkeä vaikutus myös Säynätsalon pientalorakentamiseen. Monet omakoti- ja rivitaloasunnot ovat arkkitehtipariskunta Karl ja Margareta Stigzeliuksen suunnittelemia. Enson omaa tuotantoa ovat muun muassa niin sanotut 'kiinalaistalot' (1944-45), Parviaisentien tuntumassa sijaitsevat omakotitalot, jotka ovat saaneet lempinimensä aasialaisia mielikuvia herättävän kattomuotonsa ansiosta.

Säynätsalon pitkästä teollisuushistoriasta muistuttaa pääsaaren eteläpuolta hallitseva tehdasalue. Alkuperäinen teollisuusarkkitehtuuri on alueelta hävinnyt lähes kokonaan. Karl Stigzeliuksen suunnittelemat, Louhunsalmen sillan suuntaan avautuvan kuitulevytehtaan päädyn ihmisfiguurit ovat 1940-luvulta.

Katso lisää kohdasta Tutustumiskohteet.

 

Linkki verkkonäyttelyyn

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta