Suoraan sisältöön
Jyväskylän vaakuna

Säynätsalon lyhyt historia

Säynätsalon teollisuusyhdyskunta sai alkunsa vuonna 1897, kun kauppaneuvos Johan Parviainen osti Säynätsalon asumattoman saaren. Seuraavana vuonna Parviainen perusti alueelle ensimmäisen sahan, ja vuonna 1914 perhe perusti myös vaneritehtaan Säynätsaloon. Alue kuului tuohon aikaan Korpilahden ja myöhemmin Muuramen kuntaan. Säynätsalon oma kunta perustettiin vuonna 1924. Se toimi itsenäisenä vuoteen 1993 asti, jolloin alue liitettiin Jyväskylän kaupunkiin. Teollisuusalueiden käyttöjärjestelyt Jyväskylän kaupunkiseudulla olivat perustana kuntaliitokselle ja liittoa puolsivat monet käytännön järjestelyt. Kuntaliitoksen tapahtuessa Säynätsalossa oli 3600 asukasta.

Johan Parviaisen perhe harjoitti tehdastoimintaa alueella lähes 40 vuotta vuoteen 1936 asti, jolloin tehtaiden omistajiksi tulivat Suomen Pankki ja Kansallis-Osake-Pankki. Johan Parviaisen Tehtaat Oy:n nimi säilyi ennallaan, kunnes vuonna 1946 tehtaan omistajaksi vaihtui Enso Gutzeit Oy. Tämä puolestaan myi tehtaan Schauman Wood Oy:lle 1990. Vuodesta 2004 alkaen tehdas on kuulunut UPM:lle; ja nykyinen UPM Jyväskylän vaneritehdas on Suomen vanhin toimiva vaneritehdas.

Johan Parviaisen kuoltua hänen jälkeläisensä Hugo, Walter ja Hanna johtivat vuorollaan yhtiötä ja huolehtivat asukkaiden ja yhteisön sosiaalisesta ja henkisestä hyvinvoinnista mm. perustamalla ja lahjoittamalla alueelle lastentarhan, vanhainkodin ja kirkon. Perheen hyvien yhteyksien ansiosta rakennusten suunnittelijoina olivat mm. Wivi Lönn ja Armas Lindgren. Lisäksi tehdas alueen suurimpana maanomistajana teetti asemakaavoja ja rakennusten tyyppipiirustuksia tunnetuilla arkkitehdeillä kuten Wivi Lönn ja Alvar Aalto.

Tehtaan siirryttyä Enso Gutzeitin omistukseen uudeksi toimitusjohtajaksi tullut Hilmer Brommels vaikutti aktiivisesti siihen, että Alvar Aalto kutsuttiin myös Säynätsalon kunnantalon suunnittelukilpailuun mukaan.

Säynätsalon kunnan järjestämän Kunnantalon kutsukilpailun vuonna 1949 voitti Alvar Aalto. Rakennus vihittiin käyttöön 1952. Vihkiäisjuhlassa valtuuston puheenjohtaja Uuno Jokinen luonnehti oman kunnantalon rakentamista yhdeksi merkittävimmistä tapauksista kunnan historiassa. Harppaus oli iso - olihan kunnan toimintaa siihen saakka hoidettu vanhainkodin kellarissa sijainneesta huoneesta. Vihkiäisjuhlan ohjelmassa 24.8.1952 soitettiin muun muassa Jean Sibeliuksen Andante Festivo, jonka Sibelius oli säveltänyt Säynätsaloa varten tehtaiden 25-vuotisjuhliin.

Parviaisten suvun vaikutuksen tai 'hengen' sanotaan elävän edelleen Säynätsalossa - ainakin se näkyy saarten maisemassa edellä mainittujen arkkitehtien lukuisina töinä.

Nykyään, vuonna 1993 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen, Säynätsalo tunnetaan Jyväskylän omaleimaisena sekä idyllisenä ja luonnonläheisenä saaristokaupunginosana.

 

Linkki verkkonäyttelyyn

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta