Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

Mitä resurssiviisaus on?

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Kierto- ja kierrätystaloudesta, energiatehokkuudesta ja yritysten yhteistoiminnasta raaka-aineiden säästämiseksi tulee arkea. Resurssien viisas käyttö on kovaa vauhtia nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Käytännössä alueen resurssiviisaus tarkoittaa sitä, että alueen asukkaat elävät ekologisesti kestävää elämää ja voivat kehittää asuinkuntaansa resurssiviisaita toimintatapoja. Yritykset menestyvät kestävällä tavalla ja kasvattavat kilpailukykyään muun muassa yritysten välisten synergioiden kautta. Energiatehokkuus paranee, päästöt vähenevät, kiertotalous tehostuu, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa.

Resurssiviisaus luo työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia

Luonnonvarojen hupeneminen ja kallistuminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos ovat globaaleja haasteita, jotka pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan. Vaikka muutokset edellyttävät valtakunnallisia ja jopa globaaleja toimia, kaupunkien rooli näiden ongelmien ratkaisijana on ainutlaatuinen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa kaupungeilla on erityinen mahdollisuus, sillä suuri osa tarvittavista keinoista on kaupunkien toimivallassa.

Kaupungeissa voidaan kokeilla uusia toimintamalleja, suunnitella resurssiviisaita ja kestäviä asuinalueita, päättää innovatiivisista liikenneratkaisuista ja tarjota yrityksille toimintaympäristö kehittää uusia innovaatioita tulevaisuuden haasteisiin. Vähäpäästöiset ja tehokkaat ratkaisut ovat tulevaisuudessa välttämättömiä kaikkialla - ja niiden kehittäjät ovat huomisen menestyjiä.

Resurssiviisaus kääntää globaalit haasteet mahdollisuuksiksi yhdistämällä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin. Samalla kun vähennetään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta, lisätään alueen asukkaiden hyvinvointia. Panostaminen nimenomaan alueelliseen resurssiviisauteen lisää ekologista kestävyyttä, mutta hyödyt näkyvät myös taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvuna. Energiatehokkuus paranee, päästöt vähenevät, paikallistalous ja alueen omavaraisuus kohenee.

Vahva strateginen keskittyminen resurssiviisauteen on kaupungille mahdollisuus nousta edelläkävijäksi ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita. Kaupunkien ja liiketoiminnan synergiat voivat luoda uusia korkean osaamisen työpaikkoja ja talouskasvua. Samalla resurssiviisaus tekee kaupunkilaisten arjesta parempaa, muun muassa yhteisöllisyyden lisääntymisen, hyötyliikunnan, paremman ilmanlaadun, elävien kaupunkikeskustojen ja toimivien liikenneratkaisujen kautta.

Kaupungin näkökulmasta resurssiviisaus onkin mahdollisuus nostaa tai vahvistaa alueen profiilia korkean osaamisen ja kestävän talouden kärkiosaajana tehden siitä houkuttelevan sekä yrityksille, sijoittajille että asukkaille.

Jyväskylällä on erinomaiset lähtökohdat tehdä resurssiviisaudesta strateginen vahvuus: sijainti luonnonvarojen ja veden äärellä, hyvä maine elävänä korkeakoulukaupunkina, vahvaa osaamista ja potentiaalia sekä perinteisillä että uusilla aloilla niin metsäteollisuuden osaajana kuin kyberturvallisuuden keskuksena.

Tälle pohjalle voi rakentaa mallikaupungin, jossa resurssiviisaus mahdollistaa luonnonvarojen kestävän ja tehokkaan hyödyntämisen, uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen kehittämisen sekä hiilineutraalin elämän.

Resurssiviisaudella on merkittäviä talousvaikutuksia

Resurssiviisauden työllisyys- ja talousvaikutukset ovat merkittävät. Pelkästään EU:n kiertotalouspaketin ennustetaan luovan suoraan 600 000 uutta työpaikkaa ja välillisesti noin kaksi miljoonaa työpaikkaa.

Myös Jyväskylän osalta resurssiviisauden työllistävät vaikutukset voivat olla huomattavat. Sitran teettämässä selvityksessä on laskettu erilaisten resurssiviisaiden toimenpiteiden, kuten lähiruuan tuotannon lisäämisen, kotimaisen biokaasun tuotannon ja puupolttoaineiden käytön potentiaalisia talous- ja päästövaikutuksia.

Selvityksen mukaan Jyväskylän seudulla pelkästään yhdeksällä resurssiviisautta edistävällä toimella voitaisiin saada aikaan tuhat pysyvää työpaikkaa ja tuottaa sadan miljoonan euron verran lisäarvoa vuodessa. Samalla hiilidioksidipäästöjä saataisiin vähennettyä 500 kilotonnia vuodessa, mikä vastaa noin 50 000 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Yritysten välisen raaka-aineyhteistyön lisääminen ja jätteiden parempi hyödyntäminen luo työtä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Sitran selvityksen mukaan noin 33 prosenttia yrityksistä on luonut tai säilyttänyt työpaikkoja näiden teollisten symbioosien avulla.

On myös laskettu, että parantamalla resurssitehokkuutta EU:n bruttokansantuote kasvaa 240–380 miljardia euroa ja Eurooppaan syntyy 1,4–2,8 miljoonaa työpaikkaa.

Resurssiviisauden kolmio

Millainen on resurssiviisautta tavoitteleva kaupunki?

Resurssiviisaaksi tähtäävän kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön sekä kuluttaa luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajat huomioiden viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Kaupunki on sitoutunut valtuuston päätöksellä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti em. tavoitteiden saavuttamiseen. Työtä tavoitteen saavuttamiseksi selkiyttää ja ohjaa alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä laadittu suunnitelma, nk. tiekartta resurssiviisauteen 2050. Resurssiviisauden toimintamalli kokoaa kaupungin kaikki kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi sekä luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen ja tiekartan sinne pääsemiseksi.

Resurssiviisautta tavoittelevien alueiden kehitystä arvioidaan valtakunnallisesti neljällä resurssiviisauden indikaattorilla, jotka ovat 1) kasvihuonekaasu-/ilmastopäästöt, 2) materiaalihäviöt, 3) ekologinen jalanjälki ja 4) koettu hyvinvointi. Kunnat saavat edellä listattujen mittarien laskemiseen asiantuntija-apua resurssiviisautta tavoittelevien kaupunkien ja kuntien muodostaman FISU-verkoston palvelukeskukselta.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje