Suoraan sisältöön

Haittakasvien torjunta Jyväskylässä

Haittakasveja torjutaan Jyväskylässä sekä asukkaiden kanssa yhdessä että kaupungin omana työnä kesäisin.

Haittakasveja ovat sekä puutarhoista luontoon levinneet vieraslajit että luonnon omat kasvit, joista on erityistä haittaa tai harmia alueella.

Ilmoittaudu haittakasvitalkoisiin ja lue lisää Japa ry:n nettisivuilta www.japary.fi. Haittakasviasioiden neuvontaa ja talkooilmoittautumisia hoitaa Jyväskylän kaupungille Japa ry eli Jyväskylän kestävä kehitys ry.

Jättiputki

Asukkailta toivotaan ilmoituksia kaupungin mailla kasvavista jättiputkista, jotta kaupunki voi käydä torjumassa niitä.

Tee ilmoitus jättiputkiesiintymästä ja lue lisää Japa ry:n sivuilta. Japa ry ottaa keskitetysti vastaan tiedot jättiputkien kasvupaikoista.

Monesti jättiputket kasvavat alueilla, joita ei käydä hoitamassa säännöllisesti. Kaikki luonnossa kasvavat jättiputket ovat levinneet sinne ihmisen mukana. Monet kasvupaikat sijaitsevat asuinalueiden liepeillä tai metsäautoteiden varsilla eli paikoissa, joihin on perinteisesti käyty viemässä luvatta puutarhajätettä.

Aktiivisesti luonnossa liikkuvat asukkaat ovat avainasemassa kasvien löytämisessä ja kasvupaikkojen ilmoittamisessa.

Jättiputket ovat haitallisia sekä ihmisille että eläimille, koska kasvin vahingoittumiskohdasta erittyvä neste muuttuu syövyttäväksi auringonvalon vaikutuksesta.

Jättiputken tunnistaa suurista, raparperin lehtien kokoisista, mutta teräväkärkisistä lehdistä ja varsien punaruskeista karvatupsuista. Jättiputki on sukua koiranputkelle, joten kukinnot ovat samankaltaisia. Mutta jos koiranputken yksi kukinto on teelautasen kokoinen, jättiputkella se on wokkipannun kokoinen ja kasvaa paksun, jopa parin metrin korkuisen varren päähän.

Lupiini

Lupiinia torjutaan sekä asukkaiden kanssa yhdessä kitkentätalkoissa, että kaupungin omana työnä.

Kitkentätalkoissa asukkaat saavat kaupungilta hanskat, jos kasvupaikka on kaupungin mailla.

Jo lehtiruusukkeen ylös nyhtäminen tai leikkaaminen maata myöten on riittävä toimenpide kasvin leviämisen estämiseksi, mutta sillä ei saada kasvia häviämään kokonaan. Lehtiruusuke pitäisi poistaa vähintään 3 kertaa kesässä aina kun uusi lehtiruusuke on kasvanut poistetun tilalle. Jos haluaa hävittää lupiinin yhdellä kertaa, kasvi tulee kaivaa maasta juurakkoineen ylös. Kaupunki ei kerää kitkentäjätettä pois, vaan sen voi jättää kasvupaikalle. Vihreät kasvinosat tulisi erottaa juurakoista ja sijoittaa juurakko ylösalaisin kuivumaan.

Lupiinin kukkia saa käydä keräämässä kaupungin mailta vapaasti ja hyvällä omallatunnolla, koska jo yhdenkin kukkavarren poistaminen vähentää luonnon lupiinintaimikuormaa sadoilla yksilöillä.

Kaupunki vähentää kadunvarsien lupiinien leviämistä ajoittamalla katuviheralueiden niittoja siten, että lupiinit eivät ehdi siementää.

Lupiinin niittokoe

Kaupungin alueelta valittiin vuonna 2015 muutamia keskeisiä väyliä, joiden reunoilta niitettiin lupiineja kaksi kertaa kesässä (kerran kesässä tehty niitto ei ollut vähentänyt lupiinien määrää). Kokeilun tarkoituksena oli selvittää, riittääkö se hävittämään lupiinit vai tarvitaanko lisäksi muita toimia. Vuonna 2016 huomattiin, että kaksi kertaa niitetyillä alueilla lupiinikasvusto oli harventunut ja suurimmat lupiinituppaat hävinneet. Kesällä 2016 samat alueet niitettiin jälleen kaksi kertaa. Lupiinien määrä on vähentynyt edelleen, mutta kasvusto ei ole hävinnyt kokonaan. Niitoilla kuitenkin estettiin lupiinien siementuotanto eli kasvin leviäminen edelleen. On todennäköistä, että uusia lupiineja itää maahan muodostuneesta siemenvarastosta. Lupiinin leviämisen estäminen ja hävittäminen on osoittautunut pitkäjänteiseksi työksi, jota on tarkoitus jatkaa edelleen.

Jättipalsami

Jättipalsamia torjutaan lähes yksinomaan asukkaiden järjestämillä talkoilla, joita kaupunki tukee antamalla kitkijöille hanskat.

Hyvä tapa on niittää tai kitkeä palsamit ennen kukinnan alkua, jolloin kaiken kasvimateriaalin voi jättää keräämättä (kunhan varmistaa, että juuristo on irti varresta). Kukkivat kasvit tulisi kerätä kasoille ja polkea varret rikki.

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, jonka menestyminen perustuu ylivoimaiseen kasvunopeuteen ja suureen siementuotantoon. Osa kasveista kukkii ja siementää jo vaaksan mittaisina. Kasvin heikkouksia ovat se, että siemen menettää itävyytensä 1-2 kesässä ja se, että maan alla olevat kasvinosat eivät pysty tuottamaan uusia versoja.

Jättipalsami häviää lähes täysin yhden kesän mittaisella pitkäjänteisellä torjunnalla, jolla samalta alueelta käydään muutamien viikkojen välein katkaisemassa kaikki yksilöt, myös ne lyhyet, läheltä maanrajaa. Kasvit voi myös nyhtää ylös maasta, jolloin uudelleen juurtumisen estämiseksi varsien tyvet tulisi murskata tai kasvit kokonaisuudessaan nostaa kasoille ja murskata esimerkiksi tallomalla.


Haittakasvit vasemmalta: lupiini, ruttojuuri ja jättiputki, maanpeitteenä tiivis jättipalsamitaimikko

Muut vieraslajit

Kaupunki on torjunut alueeltaan myös seuraavia vieraslajeja: japanintatar, jättitatar, töyhtöangervo, vuorikaunokki, ruttojuuret, korallikanukka ja terttuselja.

Näiden leviämistä on myös syytä tarkkailla: poppelit, pihlaja-angervo, karhunköynnös.

Hyvä tapa on torjua alueen kaikki vieraslajit samalla kertaa, jos se on mahdollista.

Luonnonvaraiset haittakasvit, joita torjutaan asuinalueilta

Kaupungin pujonnyhtämistalkoot on lopetettu vähäisen osallistujamäärän takia. Pujoa voi toki edelleenkin kitkeä koko kesän ajan osana haittakasvitalkoita.

Joiltakin maisemaniityiltä on poistettu nokkosta, jotta siellä on mukavampi kävellä ja oleskella. Kaikkia nokkosia ei ole poistettu, vaan niitä on jätetty vähän nokkos- ja muiden perhosten toukille syötäväksi.

Luonnonvaraiset haittakasvit, joita ei torjuta

Luonnossa kasvaa monia, allergiaoireita aiheuttavia kasveja, joita ei torjuta. Tällaisia ovat esimerkiksi koivu, lepät ja timotei. Niiden siitepöly voi levitä kymmenien, jopa satojen kilometrien päästä, joten paikallisilla torjuntatoimilla ei allergiavaivoihin valitettavasti saada helpotusta. Näiden kasvien haitallisuus rajoittuu yleensä kukinta-aikaan, joten suurimman osan vuotta ne eivät aiheuta vaivaa allergisillekaan.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta