Musiikin tiedonhaku
Musiikkiaineistoa (äänitteitä, nuotteja, kirjoja, videotallenteita...) haetaan tietokannasta samalla tavalla kuin muutakin aineistoa. Hakuja voi tehdä tekijän tai teoksen nimen mukaan, asiasanoin ja/tai materiaalin/julkaisuvuoden mukaan.
Tiedonhaun yleiset ohjeet
YSA = yleinen suomalainen asiasanasto verkossa
MUSA = musiikin asiasanasto verkossa
YKL = yleinen kymmenluokitus, musiikin pääluokan 78 alta löytyvät kaikki alaluokat
Kirjastot.fi/musiikki (mm. hankalia musiikkinimiä, säveltäjien teosluetteloita ja soitinten nimiä)
_______________________________________________________________________
Musiikkiaineiston tiedonhakuohjeita:
_________________________________________________________________________
Usein kysyttyä: miten ja mistä löytyy...
__________________________________________________________________________
1. Miten haetaan musiikkikirjoja?
Musiikkikirjallisuus löytyy musiikkiosaston ulkoseinältä, ks. kartta.
Musiikkikirjoja haetaan tietokannasta samoin kuin muutakin kirjallisuutta, esim. tekijän, kirjan nimen tai asiasanan ym. mukaan.Ks. tiedonhaun yleiset ohjeet
Elämäkerrat ja muistelmat löytyvätkirjaston hyllystä pääsanansa mukaisesta paikasta, siis yleensä tekijän mukaan. Musiikkiosaston aineiston kohdalla noudatetaan tässä asiassa poikkeavaa käytäntöä.
Säveltäjien ja muusikoiden elämäkerrat ja muistelmat, samoin kuin yhtyeiden historiikit löytyvät elämäkertahyllystä teoksen kohteen mukaan.
Luokka ilmaisee paikan ja signum ilmaisee sijaintipaikan luokan sisällä, aakkosissa. Signum tarkoittaa hyllypaikkaa. Se on ilmaistu kolmella merkillä luokan perässä. Sama merkintä on kirjan, CD:n ym. aineiston selässä.
Siis kaikki Mozartin elämäkerrat ovat vierekkäin luokassa 78.991, aakkosissa Mozartin kohdalla, olipa kirjoittaja kuka hyvänsä.
Esimerkikiksi näin haetaan Mozartin suomenkielisiä elämäkertoja:
Ja näin ne näkyvät hakutuloksissa. Ympyröityinä luokka ja signum, joka osoittaa kirjan paikan aakkosissa luokan sisällä:
2. Miten haetaan nuotteja, äänitteitä, musiikkivideoita (LP, CD, C-kasetti, VHS, DVD)?
Nuotit kiertävät musiikkiosaston keskellä olevaa huonetta, ks. kartta.
Nuotteja on myös varastossa, niitä voi kysyä virkailijalta.
Äänitteitä on musiikkiosaston lainattavien hyllyissä (PKM), ks. kartta, lähivarastossa (PKML) ja käsikirjastokokoelmassa (PKMK)
DVD-videolevyt ovat hyllykössä ikkunan vieressä. VHS-kasetit puolestaan ovat varastossa, josta virkailija hakee ne tarvittaessa..
Äänitteitä, samoin kuin nuotteja ja videoita, voi hakea tietokannasta eri tavoin:
Haku tekijällä
Joskus voi olla vaikea tietää, mitä muotoa tekijän nimestä käytetään. Ohjeluetteloon Hankalat musiikkinimet on koottu henkilöiden ja yhteisöjen nimiä, jotka voivat esiintyä julkaisuissa eri tavoin kirjoitettuina.
Tekijän nimeä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan. Ohjelma etsii samanalkuisia tekijöitä, jos tekijän nimi on pitempi kuin kolme merkkiä. Esim. jos haet tekijää Abba, saat myös Abbadon. Jos haluat vain sen Abban, lisää piste nimen loppuun, niin saat täsmätuloksen. Myös selaushaulla voit etsiä juuri tietyn nimistä tekijää.
Selaushaulla voi hakea, jos tietää, miten nimen alku kirjoitetaan. Esimerkiksi Sostakovitsin teoksia haettaessa riittää, kun tekijäkohtaan kirjoittaa sukunimen alun. Ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja, joista voi valita oikean:
Ohjelma ei kuitenkaan tarjoa nimen oikeaa muotoa, jos nimen alku on kirjoitettu väärin, esimerkiksi jos Sostakovitsia hakee Scho-alkukirjaimilla. Tällöin nimen muoto kannattaa tarkistaa Hankalista musiikinnimistä.
Jos tekijän nimi on kolme merkkiä tai lyhyempi, ohjelma etsii juuri sen nimistä tekijää. Esim. jos haet tekijää Yö, et saa esim. Yölinnun julkaisuja
Henkilön nimi kirjoitetaan tekijä-riville muodossa: sukunimi, etunimi.
Yhteisön, yhtyeen ym. nimi kirjoitetaan ilman artikkelia. Esim. The Beatles -> Beatles
Monta tekijää, monta roolia...
Yhdellä musiikkiteoksella (sävellyksellä tai laululla) voi olla monta eri tekijää.Tekijänä voi olla säveltäjä, esittäjä, kirjoittaja tai toimittaja, sanoittaja tai sovittaja.
Populaarimusiikissa tekijänä on yleensä esittäjä, henkilö tai yhteisö, esim. yhtye, orkesteri tai kuoro. Muitakin tekijöitä voi etsiä (esim. sanoittajia, populaarimusiikin säveltäjiä, sovittajia), mutta haun tulos on epätäydellinen, koska populaarimusiikin luettelointivaiheessa noita tietoja ei yleensä lisätä tietokantaan.
Esimerkiksi, jos haetaan säveltäjä Toivo Kärjen tuotantoa, saadaan kyllä joitakin viitteitä, mutta ei täydellistä luetteloa siitä, mitä Toivo Kärjen teoksia on Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Hakutuloksena saadaan julkaisut, jotka sisältävät yksinomaan Toivo Kärjen tuotantoa, mutta ei niitä julkaisuja, joissa on yksi tai muutama Toivo Kärjen laulu muiden laulujen lisäksi. Siis, jos haetaan Toivo Kärjen tiettyä laulua, jonka nimi on tiedossa, kannattaa hakea pelkällä laulun nimellä.
Jotkut tekijät toimivat monessa eri roolissa, esim. sekä esittäjinä että säveltäjinä. Hakuvaiheessa tuota roolia ei kuitenkaan ole mahdollista määritellä.
Esimerkiksi, jos haluttaisiin vaikka vain ne cd-levyt, joilla Astor Piazzolla itse soittaa, saadaan haussa tuloksena myös ne cd-levyt, joilla joku muu esittää Piazzollan sävellyksiä:
Tulosjoukkoa voi kyllä järjestellä oikealla ylhäällä olevan pudotusvalikon avulla esim. tekijän mukaan:
Löytyneet teokset näytölle saadaan lista niistä julkaisuista, joista etsitty tekijä löytyy.
Jos tekijän nimi ei näy suoraan teossarakkeessa, kannattaa klikata julkaisun nimeä, jolloin saadaan esille julkaisun luettelokortti.
Luettelokortista ilmenee, millä tavalla tekijä liittyy julkaisuun:
Haku pelkällä tekijällä tuottaa usein suuren joukon viitteitä. Hakua kannattaa tarkentaa yhdistämällä tekijään esim. aineistolaji tai nimeke
Haku teoksen tai sävellyksen nimellä
Musiikissa nimeke eli teoksen nimi voi olla koko julkaisun nimi. Nimeke voi olla myös jonkin julkaisuun sisältyvän sävellyksen tai laulun nimi.
Yksi CD-levy tai laulukirja tai muu nuotti sisältää yleensä useita sävellyksiä tai lauluja. Nimeke-haulla voi etsiä sekä kokonaisia julkaisuja että niihin sisältyviä lauluja tai sävellyksiä.
Sävellyksen nimen mukaan haettaessa nimekekenttään kirjoitetaan kappaleen nimi. Nimen aloittava artikkeli jätetään aina pois. Kaikki pilkut ja muut merkit vaikuttavat haun tulokseen, joten hakua kannattaa kokeilla monella eri tavalla.
Teoksen nimeä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan. Ohjelma etsii samanalkuisia nimekkeitä. Voi hakea myös yksittäisellä sanalla, joka on teoksen nimessä. Jos haluat etsiä vain tietyssä muodossa olevaa nimekettä/sanaa, lisää nimen/sanan jälkeen piste. Esim. hakusanalla elämä saat myös nimekkeitä, joissa on sana elämää, elämäkerta, elämäsi, jne. Käyttämällä muotoa elämä. saat vain nimekkeet, joissa esiintyy sana elämä perusmuodossaan. Nimellä I am saat pisteen kanssa vain I am -nimiset teokset, ilman pistettä kaiken, joka alkaa I am, esim. I am a walrus, I am the blues, I am in love...
Jos etsitty nimeke ei näy suoraan Löytyneet teokset -näytöllä, kannattaa klikata julkaisun nimeä, jolloin saadaan esille julkaisun luettelokortti. Kortissa on julkaisun tarkat tiedot. Haussa oleva nimeke näkyy tummennettuna ja nuolen osoittamana osakohteet-kohdassa.
Esimerkki: halutaan löytää nuotit sävelmälle Fly me to the moon:
Tulokseksi saadaan mm. tämä kokoelma:
Haku laulun alkusanoilla
Laulun alkusanoja ei ole tallennettu systemaattisesti tietokantaan. Poikkeuksena on Suuri toivelaulukirja -sarja sekä jotkut sekaannusta aiheuttavat samannimiset tunnetut laulut. Alkusanojen mukaan löytyy myös jonkin verran joululauluja.
Alkusanat kirjoitetaan haussa nimekekenttään ja aloittavat artikkelit jätetään pois, kuten aina muulloinkin.
Jos tietää alkusanat, niin kappaleen nimeä kannattaa yrittää selvittää Suomen Äänitearkiston tietokannan tai Yleisradion Fono-tietokannan avulla.
Haku asiasanalla
Asíasana on aihetta kuvaileva termi, joka muodostuu yhdestä tai useammasta sanasta. Se voi olla myös erisnimi, esim. henkilön tai yhtyeen nimi tai maantieteellinen nimi tai ajanjakso.
Asiasana kertoo, mitä termiä jostakin aiheesta käytetään kirjaston luettelossa. Asiasanahaku ei siis ole sama kuin vapaasanahaku.
Asiasanaa kannattaa käyttää etsittäessä tietoa vaikkapa soittimista, musiikin teoriasta ja historiasta. Sillä voi hakea myös tietynlaista musiikkia, esim. kotimaista viihdemusiikkia tai häämusiikkia.
Musa on musiikin luetteloinnissa ja tiedonhaussa käytössä oleva asiasanasto.
YSA eli yleinen suomalainen asiasanasto on käytössä musiikkisanaston lisäksi.
Molemmat asiasanastot löytyvät VESA-verkkosanastosta. Ne ovat olemassa myös painettuina julkaisuina kirjastossa.
Soitinnimien ohjeluettelo sisältää luettelon asiasanoina käytettävistä soittimien nimistä. Sama luettelo, Aidatrumpetista zimbalomiin,on kirjastossa myös painettuna versiona.
Asiasanahakua käytetään myös haettaessa tietoa jostain henkilöstä, yhtyeestä tai orkesterista. Joskus voi olla vaikea tietää, mitä muotoa nimestä käytetään. Ohjeluetteloon Hankalat musiikkinimet on koottu nimiä, jotka voivat esiintyä julkaisuissa eri tavoin kirjoitettuina.
Jos haet tietoa henkilöstä, kirjoita henkilön nimi asiasana-riville muodossa: sukunimi, etunimi. Esim. Sibelius, Jean
Jos haet tietoa yhtyeestä, jonka nimen ensimmäinen sana on artikkeli, jätä tämä artikkeli pois. Esim. The Beatles -> Beatles
Löytyneet teokset -näytölle saat listan niistä julkaisuista, joissa etsimäsi tai samanalkuinen asiasana on.
Haussa voi käyttää yhtä, kahta tai kolmea asiasanaa. Ohjelma etsii samanalkuisia asiasanoja, jos sana on pitempi kuin kolme merkkiä.
Esim. asiasanalla tekno mukaan tulevat myös kaikki muut tekno-alkuiset sanat kuten teknologia. Jos asiasana on kolme merkkiä pitkä tai lyhyempi, ohjelma etsii juuri tuota tiettyä sanaa. Halutessasi voit tehdä täsmähaun lisäämällä pisteen asiasanan perään. Tällöin ohjelma ei hae kaikkea esim. tekno-alkuista. Haku kannattaa rajata esimerkiksi aineistolajilla.
Klikkaamalla julkaisun nimeä saadaan esille luettelokortti, josta näkyy julkaisun tarkat tiedot.
Asiasanat näkyvät luettelokortissa sinisinä ja ne ovat linkkejä, joista voi käynnistää uuden haun.
Asiasanoina voi käyttää myös ajanjaksoja, esim. 1900-luku, 1970-luku, 2000-2009.
Haku aineistolajin tai luokan mukaan
Aineistolajit-valikosta voi valita yhden tai useamman vaihtoehdon tai hakea kaikilla, jolloin mitään vaihtoehtoa ei ruksata.
Pelkällä aineistolajilla ei kuitenkaan kannata hakea, vaan yhdistää se esim. tekijään, nimekkeeseen tai asiasanaan.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä (=YKL) musiikin pääluokka on 78. Pääluokka jaetaan lukuisiin alaluokkiin eli numeron 78 jälkeen merkitään piste ja lisää numeroita.
Ohjelma etsii samanalkuisia luokkia, joten kannattaa käyttää mahdollisimman tarkkaa luokkaa. Pelkällä musiikin pääluokalla 78 ei kannata hakea. Haku todennäköisesti kestää kauan. Lisäksi laajoilla luokilla tulee helposti valtava määrä viitteitä. Siksi luokkaan kannattaa yhdistää muita hakuehtoja, esim. aineistolaji ja asiasana.
3. Miten löytyvät soitonoppaat?
Soitonoppaat on sijoitettu nuottihyllystöön kunkin luokan jälkeen.
Esimerkiksi klassisen musiikin pianonuotit ovat luokassa 78.61 ja pianon soitonoppaat ovat luokassa 78.6107. Luokkanumeron lopussa oleva 07 ilmaisee, että kyseessä on soitonopas.
Populaarimusiikin soitonoppaat ovat myös kunkin luokan perässä.
Esimerkiksi countrymusiikki löytyy luokasta 78.8913 ja countryn soitonoppaat sen perässä olevasta luokasta 78.891307.
Vastaavasti heavy rock on luokassa 78.89112 ja soitonoppaat luokassa 78.8911207.
Populaarimusiikki on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (rummut, huuliharppu) jaettu luokkiin genren eikä soittimen mukaan. Tämän vuoksi nuotin selkään on liimattu tarra, joka ilmaisee, mille soittimelle nuotti on tarkoitettu. Ks. Lista käytetyistä merkeistä.
Soitonoppaita voi hakea joko suoraan luokan avulla tai asiasanojen avulla. Asiasanoina kannattaa käyttää: soitonoppaat ja kyseisen soittimen nimi. Hakua voi tarkentaa vaikka kielen ja materiaalin avulla.
Esimerkiksi rumpujen soitonoppaita (DVD, nuotti, moniviestin) voi hakea vaikkapa näin:
Soitonoppaita on siis nuottien lisäksi myös monessa muussa eri muodossa: moniviestiminä ja videotallenteina (VHS, DVD).
Moniviestimet ovat paketteja, joissa on vihkon- tai kirjanmuotoinen soitonopas ja äänite, useimmiten CD-äänilevy. Ne on sijoitettu nuottien joukkoon luokan ja aakkostuksen mukaisesti.
Moniviestimessä, jossa on vihko+CD on sininen nauha selässä.
C-kasetilliset moniviestimet ovat pusseissa, ja niitä säilytetään varastossa. Varastoaineisto on myös lainattavissa.
DVD-videolevyt ovat omana ryhmänään luokittain ja aakkosittain sijoitettuna.
Videokasetit on siirretty varastoon, josta virkailija käy ne pyydettäessä hakemassa.
4. Miten haetaan taidemusiikin nuotteja ja äänitteitä?
Taidemusiikkia voi hakea säveltäjän ja/tai teoksen nimellä. Taidemusiikin sävellyksistä käytetään kirjastossa pääasiassa yhtenäistettyjä nimekkeitä.
Mikä on yhtenäistetty nimeke?
Koska musiikki on kansainvälistä ja suurin osa musiikkiaineistosta on ulkomaista, äänitteissä ja nuoteissa teksti on usein vieraskielistä.
Yhden cd-levyn kannessa lukee The magic flute, toisen kannessa Taikahuilu ja kolmannen kannessa Die Zauberflöte, mutta kaikilla näillä levyillä on sama Mozartin ooppera. Sibeliuksen viulukonsertto on yhdellä cd-levyllä nimellä Concerto for violin and orchestra in D minor, toisella Violin concerto, kolmannella Konzert für Violine und Orchester ja neljännellä Concerto pour violon en re mineur.
Monilla teoksilla on myös muita vaihtoehtoisia nimiä, esim. lempinimiä.
Jotta ei tarvitsisi joka kerta hakiessa miettiä teoksen kaikkia mahdollisia nimenmuotoja, kirjastossa käytetään taidemusiikin sävellyksistä yhtenäistettyjä nimekkeitä.
Nimekkeiden yhtenäistämisellä pyritään siihen, että tietystä sävellyksestä käytetään kirjaston luettelossa aina yhtä ja samaa nimen muotoa olipa julkaisussa millainen tai minkäkielinen nimi tahansa. Yleensä yhtenäistetyksi nimekkeeksi valitaan teoksen alkuperäinen nimi. Venäläisten säveltäjien teoksista, joilla on vakiintunut suomenkielinen nimi, käytetään kuitenkin pääasiassa suomenkielistä nimeä.
Yhtenäistetyt nimekkeet muodostetaan erillisten sääntöjen mukaan. Apuna käytetään säveltäjien teosluetteloita ja hakuteoksia. Jos teoksen alkuperäistä nimeä ei ole pystytty selvittämään, teoksen nimi on tallennettu tietokantaan julkaisussa olevassa muodossa.
Yhtenäistettyjä nimekkeitä on kahdenlaisia: erisnimiä ja yleisnimiä:
Erisnimiä ovat esim. Mozartin Zauberflöte tai Sibeliuksen Finlandia. Erisnimessä voi olla lisäksi täsmentäviä tietoja, esim. opus- tai teosluettelonumero.
Yleisnimi ilmaisee sävellystyypin, ja sitä käytetään aina monikkomuodossa, esim. sinfoniat, konsertot, sonaatit. Jotta teoksen erottaa muista samannimisistä teoksista, yleisnimeen lisätään aina täsmentäviä tietoja, esim. esityskokoonpano, järjestysnumero, opus- tai teosluettelonumero, sävellaji.
Kokonaiset teokset ja teosten osat
Monissa taidemusiikin sävellyksissä on osia, jotka voivat olla tunnettuja myös itsenäisinä teoksina (esim. Griegin Aamutunnelma on Peer Gyntin osa). Kun haetaan teoksen osaa, on muistettava, että osat sisältyvät kokonaisuuteen eli on haettava myös kokonaisuuden nimellä. Jos julkaisu sisältää jonkin moniosaisen teoksen kokonaan, teos löytyy tietokannasta kokonaisuuden nimellä, ei yksittäisten osien nimillä.
Jos teos ei ole julkaisussa kokonaan, yhtenäistettyyn nimekkeeseen on luettelointivaiheessa lisätty pisteen jälkeen sana "otteita" tai osan numero ja osan nimi.
Jos halutaan löytää koko teos eikä vain sen osia, on tarkistettava luettelokortista, onko teos julkaisussa kokonaan.
Esim. 1. Schubertin laulusarja Die schöne Müllerin sisältää kaikkiaan 20 laulua. Tässä ne ovat kaikki:
Ja tältä levyltä löytyy vain laulu nro 7:
Esim. 2. Halutaan löytää Mozartin Taikahuilussa oleva Yön kuningattaren aaria
Haku suomenkielisellä nimellä Yön kuningattaren aaria ei tuota tuloksia tai korkeintaan jonkin yksittäisen teoksen, jossa nimi on suomeksi.
On siis selvitettävä aarian alkukielinen nimi.
Oikea nimenmuoto Der Hölle Rache kocht in meinem Herz löytyy varmimmin Mozartin Yhtenäistettyjen teostenluettelosta:http://www.kaapeli.fi/~musakir/republic/mozart/mozart.html
Tietokantaan se on tallennettu muodossa: Die Zauberflöte, KV620. Der Hölle Rache kocht in meinem Herzen
Pelkällä aarian nimellä haettaessa nimen aloittava artikkeli jätetään pois. Nimekkeen kohdalle kirjoitetaan siis: Hölle Rache kocht in meinem Herzen
Yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo sisältää eri säveltäjien yhtenäistettyjen teosten luetteloita, mm. yllä olevan Mozartin luettelon.
Taidemusiikkia voi hakea kahdella eri tavalla:
1. Yhtenäistettyjen nimekkeiden avulla.
Kirjoita säveltäjän nimi tai nimen alku tekijä-riville ja teoksen nimi tai nimen alku nimeke-riville. Erota yhtenäistetyn nimekkeen osat toisistaan pilkulla.
Esim. 1. Sibeliuksen viulukonserton nimi on kirjaston tietokannassa Konsertot, viulu, ork., op47, d-molli.
Nimekkeeksi ei siis kirjoiteta viulukonsertto, vaan konsertot, viulu (nimekettä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan):
Esim. 2. Mozartin Taikahuilusta käytetään kirjaston tietokannassa nimeä Die Zauberflöte, KV620.
Haku tehdään alkuperäisellä saksankielisellä nimellä, vaikka julkaisussa lukisi vain suomeksi Taikahuilu.
2.Säveltäjän nimellä tai nimen alulla ja teoksenopusnumerolla tai teosluettelonumerolla.
Opusnumero muodostuu kirjaimista op ja numeroista, jotka haussa kirjoitetaan yhteen nimeke-riville.
Esim. Sibeliuksen viulukonserton opusnumero on 47:
Teosluettelonumero muodostuu yleensä yhdestä tai useammasta kirjaimesta ja numerosta, jotka haussa kirjoitetaan yhteen nimeke-riville.
Teosluettelonumerolla haettaessa ei välttämättä tarvita säveltäjän nimeä.
Esim. Mozartin Taikahuilu on Köchelin luettelossa (Köchel Verzeichnis = KV) eli Mozartin teosluettelossa numero 620:
______________________________________________________________________________
Usein kysyttyä: miten ja mistä löytyy...
...joulumusiikki?
Musiikkiosaston kokoelmissa olevat äänitteet ja nuotit ovat suurimman osan vuotta kirjaston varastossa, kellarissa. Syys- lokakuussa ne haetaan ja sijoitetaan sopivaan paikkaan, yleensä osaston keskellä olevaan huoneeseen, jossa ne ovat vapaasti lainattavissa. Jouluäänitteiden laina-aika on kaksi viikkoa (pikalaina), nuottien neljä viikkoa. Joulumusiikki on toki lainattavissa ympäri vuoden. Henkilökunta käy tarvittaessa hakemassa äänitteitä ja nuotteja varastosta.- Myös lastenosastolla, samoin kuin lähikirjastoissa, on joulumusiikkia.
Tietokannasta joulumusiikkia voi hakea esimerkiksi asiasanoilla: joulu, joululaulut, joulumusiikki sekä edellisiin yhdistettyinä useammalla asiasanalla: popmusiikki, viihdemusiikki, taidemusiikki, yksinlaulu, kokoelmat, oratoriot ym. Voi myös hakea kielen mukaan, esim. espanjankielisiä joululauluja, tai kappaleen nimen tai esittäjän mukaan.
...häämusiikki?
Äänitteillä olevat häämarssi- ja -valssikokoelmat on sijoitettu musiikkiosastolla kortistolaatikoston päälle. Nuotit puolestaan ovat luokissaan omilla paikoillaan. Äänitteiden laina-aika on kaksi viikkoa (pikalaina), nuottien normaali eli neljä viikkoa.
Tietokannasta häämusiikkia löytyy mm. asiasanoilla: häämusiikki, häämarssit, häävalssit.
...elokuvat ja elokuvamusiikki?
Elokuvien videotallenteet ovat aikuistenosastolla, lastenelokuvat lastenosastolla. Musiikkiosastolla on joitain, lähinnä musiikkiaiheisia dokumenttielokuvia.
Elokuvamusiikki on luokassa 78.355. CD-äänilevyt ja nuotit löytyvät musiikkiosaston keskellä olevasta huoneesta. Lastenelokuvien musiikki puolestaan löytyy lastenosastolta.
...oopperat?
Oopperoiden videotallenteet ovat musiikkiosastolla. DVD:t ovat ikkunan vieressä olevassa hyllyssä, lähellä neuvontaa, VHS-nauhat varastossa.
CD-äänilevyillä olevat oopperat ja oopperoiden pianopartituurit löytyvät musiikkiosaston keskellä olevasta huoneesta, luokasta 78.351. Vinyylit ovat myös omalla paikallaan huoneen ulkopuolella. C-kasetit ovat varastossa.
Oopperalibretot löytyvät samasta luokasta kirjojen joukosta, osaston takaseinustalta. Libretot on aakkostettu säveltäjän mukaan.
...karaokevideot?
Karaoke-DVD:t löytyvät musiikkiosastolta DVD-hyllykön edessä olevasta kärrystä. DVD-hyllykkö sijaitsee ikkunanvieressä, neuvontatiskin puolella.
VHS-tallenteet ovat varaston puolella, josta virkailija hakee tarvittaessa.
...lastenmusiikki?
Lastenmusiikki, sekä nuotit että äänitteet, on sijoitettu lastenosastolle. Samoin alakoulun musiikin oppimateriaali. Yläkoulun ja lukion oppikirjat löytyvät musiikkiosastolta.
...äänitehosteet?
Erilaiset tehosteäänitteet ovat aikuistenosastolla.
...äänikirjat?
Aikuisten äänikirjat ovat pääasiassa aikuistenosastolla, lasten äänikirjat lastenosastolla.
...rentoutusäänitteet ja -musiikki?
Rentoutusohjeita ja puhetta sisältävät äänitteet ovat aikuistenosastolla. Rentoututtavaa musiikkia löytyy musiikkiosastolta. Hae tietokannasta asiasanoilla rentoutus ja musiikki. Meditaatiomusiikki on luokassa 78.898 ja löytyy portaikonvieressä olevasta hyllystä, kaidetta vastapäätä.