Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Pääsymaksut ja aukioloajat

KESKI-SUOMEN MUSEO ON SULJETTU PERUSKORJAUKSEN VUOKSI 2017-2019.

Ks. myös
poikkeavat aukioloajat.

Saapumis- ja pysäköintiohje »

Tilaa Keski-Suomen museon uutiskirje
Yhteystiedot

 Keski-Suomen museo

 Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo

Näyttelyt ja opetus
Museon info
PL 634, 40101 JYVÄSKYLÄ
Puhelin (014) 266 4346

Toimisto, arkistot, tutkimus ja kulttuuriympäristön hoito sekä maakunnallinen museotyö
Vapaudenkatu 28, 1 krs.
PL 634, 40101 JYVÄSKYLÄ
Avoinna ma-pe klo 9-16
Puhelin (014) 266 4349

Kokoelmat ja konservointi
PL 634, 40101 JYVÄSKYLÄ
Puhelin (014) 266 4361, (014) 266 4351

Keski-Suomi - maakuntako sekin on? -perusnäyttelyiden tehtäviä

Hirvi vai vene. Kuvamanipulaatio Miikka Kumpulainen

Esihistorian aika

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Keski-Suomen alueelle noin 10 000 vuotta sitten. Maa oli viimein vapautunut paksun jääpeitteen alta. Tuolloin alkanutta kautta kutsutaan esihistorian ajaksi.

  1. Muistele, mikä on tärkein ero esihistorian ajalla ja historiallisella ajalla, joka alkoi 1. ristiretkestä 1150-luvulla.
  2. Miten esihistorian ajan ihmiset saivat elantonsa?
  3. Piirrä jokin esihistorian ajan esine näyttelystä ja kerro mitä sillä tehtiin?
  4. Arkeologit, esihistorian ajan tutkijat jakavat tuon ajan kolmeen kauteen. Selvitä mitkä nuo kaudet ovat ja mieti, mitä ne tarkoittavat.

Keskiaika

Esihistorian aikaa seurasi keskiaika, jolloin uusi uskonto, kristinusko, saapuu Suomeen. Keski-Suomi on vielä keskiajalla harvaan asuttua seutua, Pohjois-Hämettä. Elämä jatkui entisellään, mutta vähitellen maanviljelystä tuli yhä tärkeämpi elannon lähde. Toki vielä metsästettiin ja kalastettiin paljon, sillä niin saatiin lisää särvintä, syötävää, ruokapöytään. Kruunulle, Ruotsin valtakunnalle, maksettiin veroja muun muassa turkiksina ja kaloina. Hämeen linnan rakentaminen ja sotaväen ruokkiminen rasittavat Keski-Suomen alueen vähäisiä asukkaita, sillä osa saaliista piti toimittaa sinne. Kalaa vietiin paaston aikaan paljon myös katoliseen Keski-Eurooppaan.

Pohdi, miten liha ja kala saatiin säilymään kotioloissa ja pitkillä kuljetusmatkoilla ja piirrä jokin näyttelyssä näkemäsi kalastusväline.

Hallinnon ja maanviljelyksen vakiintumisen aika

Vuonna 1527 Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas. Alkoi uskonpuhdistus. Kuningas pyrki vahvistamaan valtakuntansa itärajaa ja antoi verovapautuksia uudisasukkaille. Idästä päin tulleet savolaiset asuttivat entisiä hämäläisten eräsijoja ja kohtasivat usein ankaraakin vastarintaa. Mieluiten asuinpaikat valittiin hyvien vesireittien varrelta. Maaverokirjoihin merkittiin talojen asukkaat ja tilukset.

Ruotsin suurvalta-aseman luominen, se, että maa oli jatkuvasti sodassa, tuntui talonpoikien elämässä. Myös luonto koetteli. 1600-luvun alussa ilmasto kylmeni niin , että puhutaan pikkujääkaudesta ja saman vuosisadan lopussa vuonna 1695 kohtasi suuri kato. Parin vuoden sisällä ¼ suomalaisista, joita tuolloin oli noin 500 000 asukasta ennätti nääntyä ennen kuin saatiin vilja-apua Baltiasta.

Paljon hyvääkin saatiin aikaan 1600-luvun kuluessa. Kun sotaa käytiin kauempana, olot Suomen alueella rauhoittuivat. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe edisti Suomessa ollessaan monia asioita, muun muassa liikenne- ja kouluoloja, myös postinkuljetus käynnistyi. Talouselämää sääteli merkantilismi. Kaikista tavaroista maksettiin kruunulle tullit ja verot. Talonpojat kuljettivat tervaa ja muuta tavaraa myytäväksi tapulikaupunkeihin, joissa tavarasta sai paremman hinnan kuin maakaupungeissa.

Kerro mitä tiedät tervasta. Mistä ja miten sitä valmistettiin? Mihin tervaa tarvittiin?

Suurvaltakauden loppuminen ja vapauden aika

Suuri Pohjan sota päättyi Ruotsin häviöön. Seurasi venäläinen miehitysaika, isonvihan aika 1713-1721, jolloin Keski-Suomessakin saatiin pelätä. Arvotavaroita piilotettiin ja sissijoukkojen raakuuksia ja ryöstöretkiä paettiin syvälle korpeen. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi menetti vilja-aittansa Baltian, mutta myös Kaakkois-Suomen. Levottomuudet jatkuivat pikkuvihana, joka viimein päättyi vuonna 1743 solmittuun Turun rauhaan, jolloin Lappeenrantakin menetettiin.

Sodan päätyttyä, vapauden ajalla, voimavarat voitiin kohdistaa oman maan asioiden hoitamiseen. Ruotsin kuninkaalla ja valtaneuvostolla oli maassa toimeenpanovalta ja säädyistä koostuneet valtiopäivät päättivät veroista ja kruunun varojen käytöstä. Tieolot kohentuivat ja uutuuksien leviäminen helpottui.

Erityisen tärkeä 1700-luvun tapahtuma oli isojako, jossa aiemmin yhteiset metsät jaettiin talollisille omiksi. Keski-Suomessa isojaolla oli merkittävät seuraukset, kun metsien arvo huomattiin. Vielä 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella metsissä poltettiin kaskia, jotta saatiin lisää viljelymaata.

Mitä tiedät kaskiviljelystä?

Elettiin edelleen luontoistaloudessa. Se mitä tarvittiin tehtiin itse. Varaa harvinaisiin ostotavaroihin saatiin muun muassa muikunpyynnistä. 1700-luvulla pohjoisesta Keski-Suomesta tuli koko Ruotsin valtakunnan muikunpyyntikeskus. Muikunmäti oli kallisarvoista herkkua, jota vahvasti suolattuna myytiin kaupunkilaisten herkuksi.

Tutki näyttelyn nuottavenettä ja muikunpyyntiin liittyviä valokuvia. Kerro omin sanoin, miten muikunpyynti tapahtui. Kalastus työllisti koko talonväen. Selvitä, mihin tärkeään työhön lapset osallistuivat.

Kirkko keskellä kylää

Keskiajalla vauraammilla seuduilla kirkot rakennettiin kivestä. Keski-Suomeen kivikirkkoja ei pystytetty, vaan rakennustarpeet saatiin talonpoikien metsästä. Varhaisimmat keskisuomalaiskirkot ovat jo lahonneet. Laukaan Hartikassa on kuitenkin jäljellä yksi hirsinurkka vanhasta vuoden 1593 tienoilla rakennetusta, pienestä kirkosta. Keski-Suomen museoon on saatu talteen samaisen kirkon oven sarana.

Piirrä kuva saranasta ja mieti mitä se esittää?

Kirkot rakennettiin keskelle kylää. Keski-Suomessa on säilynyt kuusi1700-luvulta olevaa puukirkkoa. Näyttelyssä esitellään yksi niistä. Tutustu Petäjäveden vanhan kirkon pienoismalliin ja kirkon sisäkuvaan. Etsi lisätietoa kirkosta pienoismallin alla olevista laatikoista. Piirrä kirkon pohjakaava, johon merkitset sisäänkäynnit, ikkunat, penkit, alttarin, saarnastuolin ja lukkarin tuolin sekä sakastin.

Osaksi Venäjää - Suomi autonomiseksi suurruhtinaskunnaksi

Ruotsi hävisi Suomen sodan ja Suomi liitettiin Venäjää Haminassa tehdyssä rauhassa vuonna 1809. Uusi vaihe Keski-Suomen alueella alkoi, kun sisämaahan saatiin oma kaupunki. Jyväskylä perustettiin vuonna 1837. Kaupankäyntimatkat lyhenivät ja elämä helpottui. Höyrysahat sallittiin vuonna 1857. Alkoi Keski-Suomen vaurastuminen. Nyt huomattiin isossajaossa saatujen metsien arvo ja tukkikauppa käynnistyi. Jyväskylästä tuli tukkikaupan keskus.

Mieti mitä työvaiheita tarvittiin ennen kuin metsän suuret puut olivat lautoja?

Tutki näyttelyn ”koneseinää” ja pohdi, missä muussa muualla höyrykoneesta oli apua kuin sahoilla.

Kuukkasen kauppa Laukaan Leppävedellä

Maaseudulta jouduttiin vielä 1800-luvun puoliväliin saakka matkustamaan pitkiäkin matkoja, jos haluttiin ostaa joitain tai myydä omia tuotteita, sillä kaupankäynti oli sallittua vain kaupungeissa. Keski-Suomen oloja helpotti Jyväskylän kaupungin perustaminen. Vuonna 1859 kauppoja sai alkaa perustaa jo maallekin. Laukaan Leppävedellä toiminut kauppa perustettiin vuoden 1900 tienoilla ja se toimi 1950-luvulle asti.

Maalaiskaupoissa oli yleensä tarjolla sitä, mitä ei kotona pystytty valmistamaan. Tutki Kuukkasen kaupan hyllyjä ja kirjoita ylös sellaisia tuotteita, joita vieläkin on kaupoissa. Ovatko pakkaukset muuttuneet? Piirrä jokin pakkaus näyttelystä ja sen nykyasu vaikkapa kotona.

 
Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta