Jyväskylän lyseon museo

Maamme vanhimman suomenkielisen oppikoulun historiaa

Jyväskylän Lyseon alakerrassa (Yliopistonkatu 13) sijaitseva Jyväskylän lyseon museo kertoo monipuolisesti suomenkielisen kouluopetuksen syntyvaiheista ja historiasta. Jo 1970-luvulla perustetun koulumuseon uudistettu näyttely avattiin yleisölle Lyseon 150-vuotisjuhalavuoden kunniaksi vuonna 2008.

Ajatus Jyväskylän lyseon museon perustamisesta sai alkunsa Lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen piirissä 1970-luvun alussa sen jälkeen kun oli havaittu, että Lyseossa oli säilynyt harvinaisen suuri kokoelma käytöstä poistettuja havaintovälineitä. Etenkin kemian ja fysiikan opetuksen havaintoesineistöä oli säästynyt, kun rehtori Martti Saraste uhmasi 1950- ja 1960-luvuilla kouluhallituksen määräystä hävittää vanhat havaintovälineet. Käskyllä oli haluttu painostaa koulut ajanmukaistamaan opiskeluvälineensä. Museossa on esillä esineistöä koko sen 150 -vuotisen historian ajalta.

Mitä olisimme havainneet, jos koe olisi onnistunut?

Uudistettuun Lyseon museoon on rakennettu kolme aitoa interiööriä: koulun aloitusajankohdan vuoden 1858 opetustilanne, vuonna 1902 valmistuneessa lyseotalossa 1910-luvulla pidetty matematiikan oppitunti ja 1940-luvun veistosalinäkymä. Näyttelyn tarinaa kuljettavat eteenpäin arkistoaineisto, noin parisataa valokuvaa tai piirrosta ja noin parituhatta esinettä.

Lyseon museo valottaa opinkäynnin olosuhteita ja seuraa opetuksen ja siihen liittyvien välineiden kehittymistä. Mutta yhtälaillamuseossa pääsee tutustumaan myös vielä muistin ulottuvissa oleviin lengendaarisiin ja persoonallisiin Jyväskylän Lyseon opettajiin. Esimerkiksi kemian lehtori Yrjö Inkalan eli Gibbonin opetus ei ollut aivan tavallisemmasta päästä. Gibbonille oli ominaista, että hän yleensä toheloi yksinkertaisetkin fysiikan ja kemian kokeet. Hänen kuuluisaksi lauseekseen muodostui näin ollen kysymys: ”Mitä olisimme havainneet, jos koe olisi onnistunut?” Lehtori Salme Vehvilä eli Vispilä taas kehitti tehokkaan opetusmetodin, jonka mukaan kukin oppilas kokosi itse historian työkirjan, johon pyrittiin saamaan myös aiheeseen liittyvä kuvitus.

Vähä-koulusta Isoksi-kouluksi!

Lyseon museossa tulee tutuksi myös ”tieteen ja taiteen sekä suomenkielisen koulun isä”, piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt, jonka syntymän 200-vuotisjuhlavuotta vietetään vuonna 2010. Hänestä on sanottu, että 1880-luvulle tultaessa Jyväskylässä ei aloitettu yhtään ns. hyvää hanketta, jossa hän ei olisi ollut tavalla tai toisella vaikuttamassa. Jyväskylän Ylä-alkeiskoulun perustaminen vuonna 1858 ja siitä edelleen Jyväskylän Lyseon syntymiseen johtanut kehityskulku kuuluu tärkeimpiin Schildtin toteutuneisiin hankkeisiin.

Piirilääkärillä on ollut selkeä näkemys siitä, että nimenomaan Lyseo olisi alku myöhemmin perustettavalle Jyväskylän yliopistolle. Suomettaressa julkaistiin Jyväskylään 1847 perustetun ruotsinkielisen ala-alkeiskoulun vihkiäisten selostus, jonka lopussa on Schildtin usein siteerattu visionäärinen lause: ”Yksi joukosta ajatteli, milloin tämä Vähä-koulu kasvaa Isoksi-kouluksi? Milloinkaan Lukioksi ja milloinkapa Oppioiksi? Oi kuvatuksia ja mielijuohteita.”

Lyseon museon näyttelyn alussa esillä oleva ja Jyväskylän Lyseon haltuun jo 1871 joutunut kaupungin ensimmäinen museaalinen kokoelma syntyi Wolmar Schildtin perustaman Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Jyväskylän haaraosaston toimesta 1860-luvun puolivälissä. Museaalisen kokoelman kokoaminen oli osa Schildtin ajamaa jyväskyläläisen kulttuuri-identiteetin rakentamispyrkimystä. Museokokoelmaan rinnastettavia Schildtin muita hankkeita olivat suomenkielisen kirjaston kokoaminen, kirjallisten ja kuvataideharrastuksen sekä musiikkipyrintöjen edistäminen.

Lyseon museon uudistetun näyttelyn on suunnitellut Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson.
Museon seinien informaatiotaulut on tehty FT Jussi Jäppisen laatiman graafisen suunnitelman mukaisesti.

Piirilääkärin opintomatka 1848

– Wolmar Schildtin saamia lääketieteellisiä oppeja Wienissä ja Pariisissa

Näyttely esittelee pääosin aiemmin tuntemattomia piirilääkäri Wolmar Schildtiin liittyviä tietoja hänen ulkomaanmatkansa ajalta 1848. Schildtin matkallaan pitämän matkapäiväkirjan merkinnät osoittavat hänen olleen aikakautensa merkittävimpien lääketieteellisen tutkimuksen kehittäjien luennoilla ja demonstraatioissa niin Wienissä kuin Pariisissakin. Vuoden kestänyt opintomatka osui ajankohtaan, jolloin monissa eurooppalaisissa maissa kapinoitiin.

Runsaan teksti- ja kuva-aineiston oheen on asetettu esille opintomatkaan liittyviä dokumentteja. Näyttely perustuu jyväskyläläisen lääketieteen lisensiaatti Jorma Anttisen tutkimukseen. Käsikirjoituksesta vastaa Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson yhdessä Jorma Anttisen kanssa ja graafisesta suunnittelusta Jussi Jäppinen Ky.

Lisätietoja:
Intendentti Erkki Fredrikson
p. (014) 266 4354
erkki.fredrikson[at]jkl.fi

Jyväskylän lyseonmuseo on avoinna joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 12-16. Aukiolopäivät: 5.9., 3.10., 7.11. ja 5.12. Muulloin avoinna sopimuksesta. Museoon on vapaa pääsy.

Opintokäynnit sopimuksesta
tied. p. (014) 266 4363, (014) 266 4346 tai tuula.vuolio-vallenius[at]jkl.fi

Tiedustelut Keski-Suomen museo, p. (014) 266 4346