Keski-Suomen museo
Ruusupuistossa sijaitseva Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo. Se toimii sekä Jyväskylän kaupunginmuseona että Keski-Suomen alueen maakuntamuseona. Keski-Suomen museo vastaa toimialueensa aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tallentamisesta, tutkimisesta sekä harjoittaanäyttely-, opetus-, tiedotus ja julkaisutoimintaa.
Keski-Suomen museonperusnäyttely "Keski-Suomi - maakuntako sekin on?" kertoo elämästä Keski-Suomessa esihistoriallisista ajoistaalkaen. ”Jyväskylä - kaupunkiko sekin on?” -perusnäyttelyssä tutustutaan vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin vaiheisiin. Museossa on myös vaihtuvia kulttuurihistoriallisia näyttelyitä ja taidenäyttelyitä.Keski-Suomen museon erilliskohteita ovatHeiskan taiteilijakoti, Pienmäen talomuseo Hankasalmella, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Jyväskylän lyseon museo sekä Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo.Museon hallussa ovat myös Rosenbröijerin hautakappeli sekä Otto Niemisen veneverstas.
Monipuolisten näyttelyiden ohella Keski-Suomen museossa pääsee tutustumaan myös Alvar Aallon suunnitteleman museorakennuksen kauneuteen.Arkkitehti Alvar Aaltoa pyydettiin rakennuksen suunnittelijaksi 1956. Sisustuksen suunnittelivat taiteilijat Maija Heikinheimo ja Marjaliisa Parko. Rakennus vihittiin käyttöön 1961. Arkkitehtitoimiston Alvar Aalto & Co:n suunnitelmien mukaan tehdyn laajennusosan, nykyisen sisääntulokerroksen vihkiäisiä vietettiin 1990.
Keski-Suomen museon historiaa
Keski-Suomen museon toiminnan juuret juontavat vuoteen 1932, jolloin museo avattiin vuotta aiemmin perustetun Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n ylläpitämänä. Jo alusta lähtien puhuttiin toiminnan maantieteelliseen ja hallinnolliseen rajaukseen viitaten Keski-Suomen maakuntamuseosta. Museon alkuvaiheet liittyvät laajemmin maakunta-aatteen nousukauteen 1920- ja 1930-luvulla. Toukokuussa 1932 avatussa museossa esiteltiin kansatieteellisiä kokoelmia ryhmiteltyinä teemoittain naisten töihin ja miesten töihin liittyviin aihepiireihin. Aluksi Cygnaeuksenkatu 9:ssä sijainneen museon kulttuurihistorialliset kokoelmat karttuivat Jyväskylässä ja lähiympäristössä kiertäneiden asiamiesten työn tuloksena sekä kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja johtaja Viktor Kilpisen tekemien lahjoitusten myötä.
Kulttuuriympäristöön liittyvä tallennus käynnistyi yhtä aikaa museon esinekokoelmien tallennuksen kanssa. Arkiston ja käsikirjaston kokoaminen aloitettiin vuonna 1935. Samana vuonna museoyhdistys alkoi julkaista Keski-Suomi -nimistä artikkelisarjaa, jonka aiheet liittyivät Keski-Suomen luontoon, historiaan ja kansanelämään. Museon valokuva-arkisto perustettiin vuonna 1936.
Sota-aikana museo oli useampaan otteeseen suljettuna ja kokoelmat kuljetettiin suojaan. Sodanjälkeisen suojeluskuntien lakkauttamisen myötä Keski-Suomen museoyhdistys sai lahjoituksena Jyväskylän keskustassa Kauppakatu 15:ssä sijainneen tontin ja yhdistyksen taloudellinen tilanne kohentui, mikä heijastui muun muassa 1940-luvulla merkittävästi kehittyneeseen kokoelmien hoitoon. Museoyhdistys pystyi rakennuttamaan myös uuden, vuonna 1961 Ruusupuistoon valmistuneen museorakennuksen, jonka myötä Keski-Suomen museo sai ensimmäistä kertaa historiansa aikana käyttöönsä asianmukaiset säilytys-, näyttely- ja työtilat. Keski-Suomen museosta tuli virallisesti maakuntamuseo vuonna 1980. Seuraavan vuoden alussa Keski-Suomen Museoyhdistys luopui Keski-Suomen museosta ja museo kiinteistöineen ja kokoelmineen siirtyi Jyväskylän kaupungille.
