Suoraan sisältöön
Jyväskylän kaupunki > Opetus > Muuta > Jyväskylän kansalaisopisto > Uutinen > Jyväskylän kansalaisopiston yleisöluento17.10. – Toimittaja Jarkko Mänttäri kertoo Kolhoosin kakaroiden elämästä Valtion kivääritehtaan kerrostaloissa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä
Avaa navigaatio

Jyväskylän kansalaisopisto

Pääkirjasto-kansalaisopisto
Vapaudenkatu 39 - 41
40100 Jyväskylä

Neuvonta
p. 014 266 0107
neuvonta.kansalaisopisto[at]jkl.fi

Henkilökohtaiset puhelinnumerot neuvonta
Herttala Tiina p. 014 266 4073
Eronen Tapio p. 014 266 4070

Neuvonta ja toimisto avoinna:
lukukausien aikana (4.9. lähtien)
ma - to 10 - 18, pe 10 - 14
lukukausien ulkopuolella
ma - to 10 - 15, pe 10 - 14
Yleisinä loma-aikoina suljettu

Kansalaisopisto Facebookissa
Käsityöneuvonta Facebookissa
Sanataidekoulu Facebookissa

12.10.2017

Jyväskylän kansalaisopiston yleisöluento17.10. – Toimittaja Jarkko Mänttäri kertoo Kolhoosin kakaroiden elämästä Valtion kivääritehtaan kerrostaloissa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä

Toimittaja Jarkko Mänttäri kertoo yleisöluennolla Valtion kivääritehtaan, sittemmin Valmet Oy Tourulan tehtaan, asuinalueen lasten ja nuorten elämästä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Luento pidetään Jyväskylän kaupungin pääkirjaston pienessä luentosalissa (Vapaudenkatu 39–41, 1. krs) tiistaina 17.10. klo 18.00–19.30.

Jo 1920-luvun lopulla aloittaneen tehtaan ympärille muodostui 1940-luvulla kaksi asuinaluetta. Tehtaan toiselle puolelle rakennettiin kolme kaksikerroksista asuintaloa ylemmille toimihenkilöille ja toiselle puolelle viisi kolmikerroksista kerrostaloa työntekijöille sekä alemmille toimihenkilöille. Pian alueita ruvettiin kutsumaan nimillä Herrojen puoli ja Kolhoosi.

– Kolhoosi ja Herrojen puoli olivat meille ihan neutraaleja nimityksiä ilman mitään arvolatauksia. En muista koskaan ajatelleeni, että kolhoosi-nimitykseen olisi liittynyt jotakin kielteistä tai hävettävää. Vasta oppikoulussa minulle selvisi, mistä nimitys oli peräisin, Jarkko Mänttäri kertoo.

Hänen syntyessään vuoden 1950 lopussa alueella asui lähes 200 lasta.

Tourulan tehdas oli vielä sotien jälkeenkin poikkeuksellisen suljettu. Myös asuinalue oli ympäröity korkealla aidalla, jonne pääsi luvallisesti vain yhdestä portista.

– Aidan sisäpuolella asuneilla oli paljon muutakin yhteistä, kuin se, että kaikki perheet saivat toimeentulonsa samasta valtion tehtaasta. Asuinalueen yhteisöllisyys alkoi vahvistua 1940-luvun lopussa, kun tehdas kunnosti pallokentän laitaan lasten leikkipaikan, jonne hankittiin keinut, karuselli sekä hiekkalaatikko ja palkattiin vielä puistotätikin. Lisäksi lapsille järjestettiin pyhäkoulut, pikkujoulut, vappuajelut sekä kolmen Valmet-tehtaan lasten yhteiset kesäleirit, Mänttäri luettelee.

Kolhoosin kakaroiden päällimmäiseksi muistoksi nousee syvä perusturvallisuus, joka yhteisössä vallitsi.

– Tehdas piti huolta työntekijöidensä lisäksi myös heidän perheistään. Asuinalueesta muotoutui vähitellen asukkaiden yhteistoiminnan myötä varsin tiivis ja omavarainen yhteisö, joka tarjosi suurelle lapsilaumalle turvallisen kasvuympäristön, Mänttäri muistelee.

Ennen eläkkeelle jäämistään Jarkko Mänttäri työskenteli Kansan Uutisten aluetoimittajana Jyväskylässä 40 vuoden ajan. Hän on myös toimittanut teoksen Kivääritehtaan tarina (2003 Minervakustannus).

Luennolle on vapaa pääsy. Luennon järjestävät Jyväskylän kansalaisopisto, Jyväskylä Seura ja Keski-Suomen museo.

Lisätietoja: Jarkko Mänttäri, p. 040 586 5760, jamanttari[at]gmail.com

Miia Kantola

Opinto-ohjelma
Ilmoittautuminen
Peruutukset
Aikuiset
Lapset ja nuoret
Käsityöneuvonta

Lue uusin kurssiesite tästä. HUOM. esitettä ei päivitetä. Tarkista tiedot neuvonnasta tai netistä.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta