Suoraan sisältöön

KymppiR
Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma

KymppiR2017 ohjelma täältä pdf-muodossa

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen asumiskatsaus täältä pdf-muodossa

Yleistä ja hallinnollinen käsittely

KymppiR2017-ohjelma sisältää uusien asuinalueiden rakentamisen ajoituksen vuosille 2017–2027. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa riittävä ja alueellisesti monipuolinen asumisen tonttitarjonta sekä edistää hallittua kasvua ja asumisvision toteutumista. Ohjelma toimii Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakentamisen investoinnit ovat ennakoituja ja eri toimijoilla on edellytykset varautua tuleviin muutostarpeisiin. KymppiR-ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun.

KymppiR-ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sen toteutumista seurataan tiiviisti. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ohjelman kerran valtuustokaudessa tai aina tarpeen vaatiessa, kun tehdään periaatteellisia linjauksia. Tänä vuonna ohjelman hyväksyy kaupunkirakennelautakunta ja se on käsittelyssä 30.5.2017 kokouksessa.


Asumisen seudulliset ilmiöt

Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä on laadittu Jyväskylän seudun asumiskatsaus, joka on tarkoitus tuottaa jatkossa vuosittain.

Seudullinen asumiskatsaus osoittaa mm. miten Jyväskylän asuntotuotanto on viime vuosina painottunut yhä enemmän kerrostalorakentamiseen. Myös seudun kerrostalotuotanto on keskittynyt vahvasti Jyväskylään. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut. Tämä heijastuu myös asuntotuotantoon, sillä pienten asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, osuus kerrostaloasuntotuotannosta on ollut tasaisessa kasvussa.

Yhteensä Jyväskylään, Laukaaseen ja Muurameen valmistuneiden pientalojen määrä on vähentynyt 2010-luvun alusta lähes puoleen. Vuonna 2016 pientaloja valmistui näiden kolmen kunnan alueelle yhteensä 217. Jyväskylän suhteellinen osuus pientalotuotannosta on kaventunut, mutta edelleen suurin osa pientaloista rakennetaan Jyväskylään.

Ikääntyvien asuminen

Ikäihmisten, yli 64-vuotiaiden, määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes 6 000:lla. Ikääntyneille sopiville asumisratkaisuille on kysyntää jo nykyisin ja jatkossa tarve kasvaa. Vanhuspalvelujen yhtenä toimintaa ohjaavana keskeisenä periaatteena on kotona asumisen tukeminen. Vuonna 2014 valmistuneessa Jyväskylän kaupungin ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa on tuotu esille tavoite eri asuinalueille toteutettavista senioriasumisen kokonaisuuksista. Senioriasuintalot on tarkoitettu itsenäisesti asuville yli 55-vuotiaille ja ne on suunniteltu ja varustettu ikääntyvän väestön tarpeita ajatellen huomioiden mm. esteettömyysnäkökulmat. Senioriasunnot voivat olla vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja, joissa on yhteisöllisyyttä mahdollistavia tiloja ja mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin tai ostaa esim. hyvinvointi- tai hoivapalveluja.

Senioriasumista sijoitetaan alue- ja lähikeskusten ytimiin, palvelujen äärelle. Viime vuosina on jo toteutunut ja parhaillaan on toteutumassa useita erityisesti ikäihmisten tarpeisiin vastaavia rakennushankkeita. Ilona Koiton pro gradu –työElämäkerrallinen asuinympäristöjen suunnittelu – tarkastelussa Kortepohjan Senja-seniorikorttelin asukkaiden asuinpolut ja paikkaan kiinnittymisen tavat” avaa asukkaiden kokemuksia yhteisöllisestä senioriasumisesta ja kiteyttää paikkaan kiinnittymisen kannalta keskeisiksi elementeiksi arjen sujuvuuden, asuinympäristön viihtyisyyden ja asunnon kodiksi tuntemisen.

Senioreiden muuttoliike on tähän saakka ollut vähäistä muihin ikäryhmiin verrattuna. Tietyillä alueilla, esimerkiksi Vaajakoskella ja Itäisessä Palokassa, on ikääntyvien pientaloasuntokuntien määrän perusteella havaittavissa patoutunutta muuttopainetta. Tulevaisuudessa senioriasumisen kysynnän ennakoidaan kasvavan, joten jatkossa varaudutaan 1-2 uuteen kohteeseen / vuosi. Mikäli senioriasumisen kysyntä kasvaa ennakoitua enemmän, kaupungilla tulee olla valmius lisätä senioriasumisen tonttitarjontaa.

Ohjelman määrälliset tavoitteet

KymppiR-ohjelma sisältää määrällisiä tavoitteita koskien kaavavarantoa, asemakaavoitusta ja tonttimarkkinointia. Näiden toteutumista seurataan tiiviisti ja tavoitteita tarkastetaan kun markkinatilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Kerros- ja rivitalotuotantoa varten kaavoitetaan vuosittain vuoden asuntotuotantotavoitteen verran eli 70 000 k-m2. Tavoitteena on ylläpitää viiden vuoden asuntotuotantoa vastaava asemakaavoitettu kaavavaranto. Kaupunki tarjoaa vuosittain kerros- ja rivitalotontteja, jotka mahdollistavat 50 000 k-m2 rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k-m2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa olevaa ns. vapaasti markkinoitavaa.

Seudullinen asumiskatsaus osoittaa, että asuinrakentamisen painopiste on siirtymässä Jyväskylässä omakotitalorakentamisesta yhä enemmän kerrostalorakentamiseen. Väestön ikääntymisen myötä vanhojen pientalojen tarjonnan arvioidaan kasvavan jatkossa. Viime vuosien tonttikysyntä on osoittanut, että tonttitarjonnassa tulee määrän sijasta kiinnittää huomiota monipuolisuuteen. Tavoitteena on jatkossa vuosittain tarjota 70-80 uutta omakotitonttia kaupungin maalta aiemman 100 tontin sijaan. Tämä vastaa viime vuosina markkinoinnissa olleiden tonttien määrää ja mahdollistaa, että tonttitarjonta sijoittuu lähelle palveluja alueille, joilla on kysyntää. Kaupungilla on valmius tarvittaessa lisätä tarjontaa. Jatkossa vuosittain kaavoitetaan kaupungin maalle vuoden kysynnän verran lisää eli 80 uutta omakotitonttia. Lainvoimaisen asemakaavavarannon tavoite on 400 omakotitonttia kaupungin maalla, mikä vastaa viiden vuoden kysyntää.

Tuleva tonttitarjonta ja sen riittävyys

Tulevien vuosien tonttitarjonta on monipuolista ja laadukasta. Omakotitontteja tulee tarjolle kaikkien alue- ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Suurin tarjonta painottuu keskustan etelä- ja pohjoispuolelle (mm. Savulahti, Matinmäki, Tunnelinmäki, Sääksvuori, Kauramäki ja Kirkkolahti). Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tonttitarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava-alueiden rakennuspaikat.

Uusia kerros- ja rivitaloja on tulossa kaikkiin alue- ja lähikeskuksiin. Heti rakennettavissa olevien tonttien varantoa on yli viiden vuoden tuotantoa vastaava määrä ja tulossa on monia odotettuja kohteita. Uusia kerrostaloja on tulossa muun muassa Kankaalle, Kivelänrantaan, Mannisenmäkeen, Savulahteen, Väinölänrantaan, Kauramäkeen sekä Vaajakosken keskustaan. Kankaan lisäksi suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat muualle kantakaupunkiin ja aluekeskuksista Palokkaan, Kuokkalaan ja Vaajakoskelle. Huomattava osa uusista kohteita on täydennysrakentamista.

Rivitalotonttien kysyntä on ollut kasvussa ja tästä syystä ohjelman ajoituksessa on priorisoitu erityisesti rivitalokohteiden kaavoitusta. Uusia rivitalotontteja on tulossa mm. Korteniittyyn, Tikanrantaan, Kauramäkeen, Haapalammentielle, Väinölään ja Vaajakoskelle.

Kohti KymppiR2018-ohjelmaa

Yhdyskuntasuunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista on edistää asuinalueiden sosiaalista eheyttä ja yhdenvertaisuutta. Monipuolinen asuntorakenne ja erilaiset asumismahdollisuudet varmistavat, että kunnassa on asuntotarjontaa, joka vastaa erilaista toimeentuloa, elämäntilannetta ja erityistarpeita. Seuraavan KymppiR-ohjelman erityisteemana ovat asuinalueiden sosiaalinen rakenne ja asuntopolitiikka – miten kaupunkisuunnittelulla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

KymppiR2017-ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Jyväskylän Energia. Palveluverkkojen hallinnan pääasialliset yhteistyötahot ovat olleet varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja Jyväskylän Tilapalvelu. Ohjelman laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto -yksiköllä.

Edellisvuoden KymppiR2016-ohjelma
Sisältää mm. täydennysrakentamisen periaatteet (kaupunginvaltuusto 30.6.2016)

Lisätietoja

Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, p. 014 266 5050
Kaavoitustutkija Anna Isopoussu, p. 014 266 5049
sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta