Jyväskylän kaavoituskertomus 2011

Kaavoituskertomus on läpileikkaus edellisen vuoden (v. 2011) tapahtumista kaavoituksessa ja kaavoituksen vastuualueella.

AINUTLAATUINEN KAUPUNKI

Jyväskylän kaupungin strategisia tavoitteita ovat muun muassa ehyt ja hallittu kaupunkirakenne koko kaupungin alueella, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kilpailuedun hankkiminen erottautumalla. Kaupunkisuunnittelu on erityisasemassa näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Kaupunkisuunnittelu sisältää pitkäjänteistä, vuosikymmenien päähän tähtäävää kaupunkipolitiikkaa ja yleiskaavoitusta sekä tämän päivän rakentamista ohjaavaa ja säätelevää asemakaavoitusta. Yhteisenä tavoitteena on kestävän ja viihtyisän ympäristön synnyttäminen.

Kaupunkipolitiikan ohjelmat luovat linjoja

Kaupungit erottautuvat paitsi rakennuksillaan ja rakennetulla ympäristöllä, myös toiminnallaan ja siitä syntyvällä mielikuvalla – tavoitteena on olla dynaaminen edelläkävijä, innovatiivinen, rohkea, ainutlaatuinen. Kaupunkipolitiikan ohjelmista Jyväskylässä työn alla ovat muun muassa arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2 ja viherpolitiikka.

Kaupunkistrategian eräänä teemana on kokonaisuus Puu-Aalto-Päijänne. Puun innovatiivista käyttöä lisätään, erityisesti puun ja muiden materiaalien yhdis-tämistä. Alvar Aallon henkeä haetaan rakentamiseen ja Päijänteen historiaa ja tulevaisuutta korostetaan Päijänne-fantasian muodossa.

Kaupungin uusi yleiskaava on lähdössä luonnoksena käsittelyyn. Työ on haastava, onhan edellinen kaupungin ja maalaiskunnan yhteinen yleiskaava vuodelta 1968. Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi on ottanut haasteen vastaan ja on nuorekkaan, tehokkaan ryhmänsä kanssa laatimassa uuden ajan yleiskaavaa, joka voi olla esimerkkinä erityisesti uusille kuntayhteenliittymille.

Osallisuus tuo vastuuta ja ymmärtämistä

Kansalaisten osallistumista kaavoitukseen pyritään syventämään erilaisten projektien yhteydessä. Kankaan alueen kilpailun ohjelman laadinnassa tehtiin uudenlaista yhteistyötä nettiä hyödyntäen. Aalto-yliopiston kanssa on käynnistetty yhteistyöprojekti, joka tähtää houkuttelevaan täydennysrakentamiseen (HOT-R) esimerkkikohteena Väinölänranta. Asemakaava-arkkitehti Leila Strömberg vetää Säynätsalon ekotaajamahanketta, joka tähtää asukaslähtöiseen kaavoitukseen.

Arkkitehtuurikilpailujen vuosi

Vuonna 2011 järjestettiin Jyväskylässä kolme arkkitehtuurikilpailua: Kankaan alueen ideakilpailu sekä vuoden 2014 asuntomessualueella Äijälänsalmen tontinvarauskilpailu, jossa haettiin puurakentamisen ideoita pienkerrostaloihin, sekä Äijälänrannan tornitalokilpailu. Jyväskylässä on järjestetty yhteensä noin 40 arkkitehtuurikilpailua, jotka ovat pääosin sijoittuneet Jyväsjärven ympäristöön. Modernin arkkitehtuurin kaupunki vahvistaa kilpailujen avulla vahvuuttaan ja toimii suunnannäyttäjänä. Kilpailut ovat myös järjestäjille edullisia – kilpailuun sijoitettu summa tulee moninkertaisena takaisin kilpailijoiden työhön käyttämien tuntien muodossa. Tärkeintä on kuitenkin kilpailujen kautta syntynyt korkeatasoinen suunnitelma ja sen hyödyntäminen.

Lutakko loppusuoralla

Näillä näkymin Lutakon alue on pääosiltaan rakennettu vuoden 2015 vaiheilla. Isoja rakennustyömaita on käynnissä: Keskimaan hotelli, Innova2, Satamakadun vieminen maan alle. Aukioiden rakennussuunnittelu on käynnissä. Viimeisen asuinkorttelin rakentaminen on käynnistynyt.

Lutakon kahden erityyppisen helmen suunnittelu on vielä kuitenkin työn alla. Sataman kärjen asema muuttuu nykyistä keskeisemmäksi alueen ympäristön rakentumisen myötä. Alueesta muodostuu rakennusten ja toiminnan kautta Jyväsjärven majakka – siksi molempien suunnitteluun satsataan.

Toinen helmi on konserttisalin ja Paviljongin yhdistävä kokonaisuus, josta Arkkitehtitoimisto JKMM arkkitehti Samuli Miettinen pääsuunnittelijana on laatinut uskomattoman hienon ideasuunnitelman. Päätöksentekoa varten tarvitaan kuitenkin suunnitelman kehittäminen vaiheeseen, josta voidaan arvioida sen kustannukset. Toivottavasti tätä tilaisuutta ei hukata.

Asemakaavoitus rakentamisen kymmenvuotisohjelman mukaista

KymppiR-ohjelmissa määritellään asumisen ja työpaikka-alueiden tulevien vuosien kohteet, tonttien määrä ja ajoitus sekä niiden yhteys palveluihin. Ohjelma tarkistetaan vuosittain valtuustossa. Viime vuosina kaupungin ongelmana on ollut riittämätön työpaikkatonttien tarjonta, mutta Seppälänkankaan ja Kanavuoren kaavoitus tuo asiaan helpotusta. Asumisen osalta kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet; toisaalta suhdanteet vaikuttavat melko nopeasti kumpaankin suuntaan. Liikerakentamisen merkittävin hanke on Seppälän keskeisessä korttelissa, jonne on syntymässä kaksi suurta kauppaliikettä. Suurista pysäköintimääristä johtuen alue edellyttää huolellista hulevesisuunnitelmaa. Tätä työtä helpottaa asemakaavapäällikkö Tuija Solinin työryhmän laatima koko kaupungin hulevesisuunnitelma, joka on juuri valmistunut.

Julkisen rakentamisen uhkakuvia

Kaupunki on laittanut ja tulee edelleen laittamaan huomattavia summia koulujen korjaamiseen ja uudisrakentamiseen, pääsyynä homeongelmat. Yliopiston Mattilanniemen ja Seminaarimäen vanhan kampuksen tiloissa taistellaan saman ongelman kanssa, samoin keskussairaalassa. Keskeisenä tavoitteena on terveiden tilojen aikaansaaminen.

Haasteelliseksi aiheen tekee kiire. Tehdäänkö kiireessä varmasti tulevaisuuden terveitä tiloja vai taas purettavia tiloja? Puretaanko kiireessä arvokkaita tiloja jotka olisikin voitu korjata? Otammeko aikaa arvokeskusteluun, arviointeihin, selvityksiin ja hyvään suunnitteluun? Kestävä kehityksen ratkaisuja tarvitaan tai olemme pian negatiivisen erottautumisen kierteessä.

Innovaatioilmapiirissä eteenpäin

Uudet ajatukset ja parhaat työn tulokset saavutetaan hyvässä ja motivoituneessa ilmapiirissä. Kaavoituksen henkilöstön sisällä tähän on päästy, kiitos siitä kaikille! Kiitos myös pitkän ja hienon työuran saavuttaneille suunnitteluarkkitehti Anna-Liisa Puustiselle, kaavoitustutkija Orvokki Riekkiselle ja apulaisyleiskaava-arkkitehti Jorma Häkkiselle, jotka siirtyivät uuteen elämänvaiheeseen.

Ihmiset ja organisaatiot vaihtuvat, tärkeintä on kestävien tavoitteiden tiedostaminen – olkoon yksi niistä ainutlaatuisuuden tavoitteleminen.

Kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen