KAAVOITUSKERTOMUS 2009

Kaavoituskertomus on läpileikkaus edellisen vuoden (v. 2009) tapahtumista kaavoituksessa ja kaavoituksen vastuualueella.

Vuosittain laadittava kaavoitusohjelma sisältää pääosin kaikki merkittävät kohteet, mitkä kaavoitetaan seuraavan vuoden aikana. Kaavoitusohjelman laativat kaupunginarkkitehti, apulaiskaupunginarkkitehti, asemakaava-arkkitehti ja yleiskaava-arkkitehti yhdessä muiden kaavoittajien kanssa.

Erottautumisen strategialla eteenpäin

Tourulan Kivääritehtaan yrityspuiston arkkitehtuurikilpailun voitti arkkitehtitoimisto JKMM. Jykes Kiinteistöjen Voimalaksi nimetystä kohteesta tulee näyttävä sisääntulo kaupunkiin Vaajakosken moottoritien suunnasta. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy.

Uusi Jyväskylä ponnistaa taloustaantuman ja ilmastonmuutoksen uhkakuvista. Ehkä juuri niiden vuoksi kaupungin perusrakenteet on saatu odotettua nopeammin valmiusasentoon. Toisaalta tästä varsinainen työ käynnistyy.

Vetovoimainen kaupunki pystyy turvaamaan peruspalvelunsa, koska yritykset ja asukkaat haluavat muuttaa sinne ja koska yritykset ja asukkaat maksavat veroja, joilla palvelut rahoitetaan.

Vetovoimainen kaupunki tarvitsee kilpailuetua muihin kaupunkeihin nähden. Kilpailuetua saa positiivisella erottautumisella. Se voi olla pieniä signaaleja, mutta tavoitteena tulee olla näkyviä ratkaisuja, joiden vaikutus kestää yli sukupolvien. Perustehtävien hyvä hoitaminen ei valitettavasti riitä peruspalvelujen turvaamiseen.

Kymmenen kilometrin tavoite

Ehyt ja hallittu yhdyskuntarakenne koko kaupungin alueella on kestävää kehitystä, säästää energiaa ja hillitsee ilmastonmuutosta. Kymmenen kilometrin säteellä keskustasta asuu noin 90 prosenttia uuden Jyväskylän asukkaista.

Yksinkertaisena, konkreettisena, mitattavana tavoitteena tulee olla, että vuonna 2030 edelleen 90 prosenttia väestöstä asuu tuon ympyrän sisällä. Tavoite pitää sisällään myös Tikkakosken, Säynätsalon, Korpilahden ja kylätaajamien kehittämisen, mikä on tärkeää monipuolisen asumistarjonnan ylläpitämiseksi. Tavoite on Jyväskylän erottuva, selkeä vastaus ajan haasteisiin.

Jyväskylän uuden sukupolven yleiskaavan laatiminen on käynnistynyt yleiskaava-arkkitehti Leena Rossin johdolla. Juuri valmistunut esiselvitys antaa vaihtoehtoisia malleja jatkotyön pohjaksi. Samanaikaisesti laadittavana oleva seudullinen rakennemalli luo linjoja seitsemän kunnan kokonaisuudelle ja yhteistyölle.

Erottuva arkkitehtuuri

Laadukas ympäristö ja moderni arkkitehtuuri ovat edelleen Jyväskylän vahvuuksia, joita kannattaa vahvistaa. Vuoden arkkitehtuuripalkinto myönnettiin rakennusarkkitehti Antti Nyyssöselle Hovilantie 2:n asuinkorttelin suunnittelusta. Tourulan Kivääritehtaan arkkitehtuurikilpailun voitti arkkitehtitoimisto JKMM. Tämän Jykes Kiinteistöjen omistaman alueen jatkosuunnittelu ja kaavoitus on käynnistynyt. Uuden Jyväskylän juhlakilpailun kohde on Vaajakosken keskusta. Kilpailu päättyy tammikuussa 2010, ja sen valmistelua on vetänyt apulaiskaupunginarkkitehti Tuija Solin.

Jyväskylän kansainvälistä asemaa arkkitehtuurin kaupunkina vahvistivat elokuussa pidetyt Alvar Aalto Symposium, joka keräsi ennätysyleisön, 550 arkkitehtia eri puolilta maailmaa, sekä vuosittainen arkkitehtuurin kansainvälinen kesäkoulu IFHP, jonka suunnittelukohteena tänä vuonna oli Palokan keskusta.

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma II:n työ on jatkunut arkkitehti Jarkko Könösen ideoinnin pohjalta; tavoitteena on luoda erottuva ohjelma, joka antaa uusia virikkeitä ajattelutapoihin.

150 asemakaavaa vireillä

Uusi Jyväskylä on joutunut uudelleen arvioimaan ja priorisoimaan kaikkien kolmen kunnan keskeneräiset ja vireillä olevat kaavatyöt vuoden aikana. Tällä hetkellä asemakaavoja on 50 kaavoitusohjelman kohteen lisäksi vireillä noin 100. Uutta kulttuuria vanhan Jyväskylän työntekijöille ovat tuoneet kaavan ulkopuolelle sijoittuvan rakentamisen suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat, joiden kanssa projektipäällikkö Jarmo Matikainen on täystyöllistetty.

Vuoden aikana vahvistunee noin 30 asemakaavaa, joista neljään kohdistui valitus. Valitukset hylättiin, mutta kohteiden rakentamisen aloitus ei ole käynnistynyt. Merkittävimpiä vahvistuneita kaavoja ovat muun muassa Halssilan suojelukaava, Cygnaeuspuisto, Sääksvuoren pientaloalue, Palokan keskus III, Terttumäki II, Killeri, Veturitallit II, Ristonmaan paloasema.

Lutakon historiikki

Viitaniemi, Kortepohja, Kuokkala, Lutakko: kaikki ovat alueita, jotka ovat tehneet Jyväskylää tunnetuksi. Lutakon suunnittelu ja rakentaminen on lähestymässä loppuaskeleita. Tämän vuoksi sen muutoksen vaiheista on laadittu upea kirja, tekijänä projektipäällikkö Martti Päivänsalo, joka teoksen myötä päättää merkittävän työuransa. Kirja on kuvaus kaupunkisuunnittelun elementeistä, ajan merkityksestä, ihmisistä. Se on tehty Martin perusteellisella luonteella. Mutta se on tehty myös intohimolla, jota me kaikki tarvitsemme työssämme, elämässämme.

Kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen