Suoraan sisältöön
Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän kaupunki / Tietoa Jyväskylästä / Jyväskylän kävelykierrokset / Jyväskylän kävelykierrokset - Taulumäen reitti
Taulumäen kierroksen kartta

Taulumäen reitti

Vapaudenkatu - Kalevankatu - Ilmarisenkatu - Yrjönkatu - Tourujoen laakso - Kankaankatu - (talvella: Tourukatu - Puistokatu) - Taulumäen kirkko - Lohikoskentie - Kirkkotie - Rajakatu - Poikkipolku - Tellervonkatu - Puistokatu - Puutarhakatu - Kalervonkatu - Ainonkatu - Puistokatu - Aren aukio. Reitin pituus noin 3 km.

Reitti kulkee pääosin alueella, jonka pohjana on vuonna 1910 hyväksytty asemakaava. Kaava syntyi protestina 11 vuotta aiemmin suunnitellulle ruutuasemakaavan laajennukselle, jossa kaupungin suorat kadut jatkuivat yksitoikkoisina kohti Tourujokea ja Harjua. Muutoksen ensimmäisenä vaatijana oli arkkitehti Yrjö Blomstedt, joka huomautti että asemakaavoituksessa oli maailmalla tapahtunut kehitystä sitten Jyväskylän perustamisen. Ruutukaavan sijasta hän suositteli kansallisromanttista, elävämpää katuverkostoa, kadunpäätteitä ja pieniä aukioita. Asiasta järjestettiin asemakaavakilpailu, jonka voittivat Hugo Lilius ja Walter Thom³.

Uusi asemakaava oli Blomstedtin tavoitteiden mukaisesti moderni. Kansallisromantiikka korostui erikseen myös Kalevalan sankareiden mukaan nimetyissä kaduissa. Alueen selkärankana on vanhan pohjoiseen menevän maantien paikalle rakennettu Puistokatu. Oman ilmeensä II ja III kaupunginosille antavat Tourujoen laakson vehreä kasvillisuus ja aluetta reunustavat Taulumäen, Hongikon ja Harjun korkeat rinteet.

1. Nikolainkulma
Asemakatu 6.

 Viehättävä puutalo Asemakadun ja Vapaudenkadun eli entisen Nikolainkadun kulmassa oli alkuaan hotelli Wahlgren, joka sai nimensä perustajansa, ravintoloitsija Nikolai Wahlgrenin mukaan. Hotelli valmistui valtakunnallisia Laulujuhlia ja juhlijoita varten 1899. Siitä tuli nopeasti kaupungin seuraelämän keskus, jossa mm. samoihin aikoihin perustettu Mieskuoro Sirkat mielellään vieraili. Kerrotaan että hotellin tornikabinetissa olevat Ernst Blumenthalin seinämaalaukset ovat juuri Sirkka-veljien innoittamia. Wahlgrenin jälkeen hotelli vaihtoi omistajaa monta kertaa. Jyväskylän kaupunki osti sen 1919, jolloin hotelli ristittiin Kaupunginhotelliksi. Talvi- ja jatkosodan aikana rakennus toimi sotasairaalana, jatkosodan aikana rakennuksessa oli myös 23. divisioonan esikunta. Talon vuokralaisista tunnetuin oli Alvar Aalto, jonka ensimmäinen yksityinen toimisto, Arkkitehtuuri- ja monumentaalitaiteen toimisto, sijaitsi rakennuksessa 1923-24. Ravintolatoiminnan päätyttyä talo on ollut julkishallinnon käytössä viimeiset 40 vuotta. Alakerrassa on nykyään Jyväskylän Seudun Matkailu. Vuonna 1999 talo nimettiin Nikolainkulmaksi.

2. Entinen SOK:n Jyväskylän konttori- ja varastorakennus
Vapaudenkatu 54-56.

SOK:n konttori- ja varastorakennus (1934) Vapaudenkadun ja Väinönkadun kulmassa on SOK:n rakennusosaston pääarkkitehtien, Erkki Huttusen ja Valde Aulangon käsialaa. Rakennusta korotettiin 1950-luvulla ja siihen lisättiin Vapaudenkadun suuntaiset siipiosat. Vuonna 1998 talo uudistettiin ja se sai rinnalleen Poliisi- ja oikeustalon arkkitehtitoimisto CJN Oy:n suunnitelmien mukaisesti.

3. Nyströmin kulma
Kalevankatu 6, Ilmarisenkatu 2-14.

Ilmarisenkadun kulmassa oleva 30-luvun funkkistalo on muistona vuokra-ajuri Väinö Nyströmin autokaupasta ja -korjaamosta, joka siirtyi tälle paikalle Asemakadulta. Myymälän rakentaminen alkoi ennen talvisotaa rakennusmestari Birger Lindbergin johdolla ja se valmistui arkkitehti Kauno S. Kallion urakoimana 1942. Sodan jälkeen Nyström laajensi liikettä viereiselle tontille, jonka palokujaan kuului kaivo, koivurivi ja mansikkamaa - nyt tonttia hallitsevat Järjestöjen talo ja Scandic-hotelli. Nyströmin liike lopetettiin 1980-luvulla, jonka jälkeen rakennusliike NCC Finland kunnosti vanhan myymälärakennuksen toimistokseen.

 4. Eskilstunan aukio

Ruutukaavan jatkeena Ilmarisenkadun päässä oleva pieni aukio on nimetty Jyväskylän ruotsalaisen ystävyyskaupungin, Eskilstunan mukaan.

5. Asunto Oy Vapaudenkatu 79.

1940-luvun jälkifunktionalismia edustavan, alkujaan kolmikerroksisen kivitalon suunnitteli kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen Schauman Oy:n työsuhdeasunnoiksi. Neljäs asuinkerros lisättiin 1947 ja saunaosasto rakennettiin 1971. Rakennus siirtyi Asunto Oy Vapaudenkatu 79:n omistukseen 1981. Nykyinen vaalea rappaus korvaa alkuperäisen kellertävän ulkomaalauksen. Talon harjakaiset sattuivat samanaikaisesti ns. Mainilan laukausten kanssa 26.11.1939. Tästä syystä taloa on kutsuttu myös "Mainila-taloksi".

6. Asunto Oy Vapaudenkatu 83.

Myös tämä kivitalo vuodelta 1943 rakennettiin Schauman Oy työsuhdeasunnoiksi. Suunnitelman teki tunnettu turkulainen arkkitehti Erik Bryggman, jonka kädenjäljessä on havaittavissa jonkin verran jälkifunktionalismin vaikutusta esim. pääfasadin aukotusten luomina valokulmina. Bryggmanin tämän kauden merkittävin rakennus on Turkuun 1938-41 rakennettu Ylösnousemuskappeli, jota pidetään idyllisen jälkifunktionalismin pääteoksena Euroopassa.

7. Asunto Oy Vapaudenkatu 85.

Vapaudenkadun päässä on viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunittelema nelikerroksinen asuinrakennus vuodelta 1945. Tyylillisesti se edustaa jälkifunktionalismia, mutta siinä on havaittavissa myös rationalismin vaikutusta lähinnä pääfasadin kolmikulmaisissa erkkereissä ja melko yhtenäisessä aukotuksessa. Jalmari Lankisen tuotantokausi kesti vain 15 vuotta, mutta sinä aikana hän ehti suunnitella ainakin kaksikymmentä tunnettua rakennusta Viipuriin.

8. Tourujoen laakso

 Tourujoen syvässä kanjonissa kulkija unohtaa olevansa keskellä kaupunkia! Jokilehdon kasvisto ja eläimistö on runsas, maastosta löytyy mm. putkilokasveja, syyläjuurta, lehtopalsamia, tesmaa ja mustaa konnanmarjaa. Laakson rehevä pohjoisosa on rauhoitettua luonnonsuojelualuetta. Tourukadulta jokivarteen laskeutuu kanjonin pohjaa seuraileva luontopolku, jota on portaita ja pitkospuita myöten helppo kulkea. Polku nousee pohjoispäässä Kankaankadulle. Tourujoen laaksoa voi tarkkailla myös Kinakujan sillalta, joka yhdistää keskikaupungin Tourulan kaupunginosaan.

9. Kankaan tehdas

Kankaan tehdas on kehittynyt paperimyllystä, jonka ruotsalainen vapaaherra Hjalmar ßkerhjelm perusti Lohikosken partaalle 1872. Tehdas tuotti aluksi kääre- ja painopaperia, myöhemmin Kankaalta lähti maailmalle myös kirjoitus- , silkki- ja paperossipaperia sekä oikeaa pergamenttia eli voipaperia. Kukapa ei muistaisi Jyväskylä Linen Bank -kirjoituspaperia! Tehdas paloi 1911 ja sen tilalle rakennettiin punatiilestä muuratut tuotantorakennukset, joiden välipohjarakenteet tehtiin rautabetonista. Metsä-Serla Oyj:n aikana tehtaassa tuotettiin pääasiassa päällystettyä hienopaperia, kuten painopaperia kirjapainojen käyttöön. Paperituotannon päätyttyä vuonna 2010 Jyväskylän kaupunki lunasti Kankaan alueen ja sen tulevaisuudesta järjestetään arkkitehtikilpailu vuoden 2011 aikana. Kaupungin tavoitteena on alueen rakentuminen monipuoliseksi asumisen, palvelujen ja työpaikkojen alueeksi seuraavien 5-20 vuoden aikana.

10. Taulumäen kirkko
Lohikoskentie 2.

Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema Jyväskylän maaseurakunnan kirkko valmistui Taulumäelle 1929, yksitoista vuotta edellisen kirkon palon jälkeen. Taulumäen kirkko on kolmilaivainen basilika, jonka porraspäätteinen länsitorni kohoaa 30 metrin korkeuteen. Tyylillisesti kirkko edustaa 1920-luvun klassismia. Alttariseinää hallitsevat kirkkomaalari Paavo Leinosen freskot "Lapsi on meille annettu" ja "Kaikki on täytetty" sekä seitsemän enkelimaalausta, joiden mukaan kirkkoa kutsutaan myös Enkelten kirkoksi. Eero Järnefeltin alttaritaulu "Kristus nostaa veteen vajoavaa Pietaria" (1892) on kauppaneuvos Julius Johnsonin lahjoittama. Lisäksi alttarin jalustassa on Joonas Heiskan maalaus "Hyvä Paimen". Kirkko on avoinna kesäisin.

11. Nuoran talo
Hongikontie 9.

Nuoran talo Taulumäellä oli alkuaan puolitoistakerroksinen yläosastaan laudoitettu hirsirakennus. Alvar Aalto suunnitteli siitä 1923-25 kaksikerroksisen rakennuksen, jossa toimi kahvila ja kauppa. Yläkertaan tuli kolme huoneen ja keittiön asuntoa, joihin on sisäänkäynti sivuparvekkeen kautta. Vaalea pystylaudoitus, uusitut ikkunat ja leveät räystäät antavat entiselle hirsitalolle klassistisen ilmeen.

12. Kuntala
Taulumäentie 1 (nyk. Lohikoskentie 1).

Taulumäellä oli jo 1800-luvun loppupuolella sijainnut Jyväskylän pitäjäntupa, jonne kunnan valtuusmiehet kokoontuivat hoitamaan yhteisiä asioita. Vuonna 1913 ostettiin kauppias Matti Suolta Puistokadun ja Rajakadun kulmauksesta maalaiskunnan puolella olevat rakennukset, jotka yhdistettiin ja rakennettiin Kuntalaksi art nouveauÇn henkeen. Kuntala toimi maalaiskunnan kunnantalona vuoteen 1952, jolloin Erkki Huttusen suunnittelema uusi kunnantalo valmistui Puistokatu 35:een, lähes vastapäätä entistä Kuntalaa.

13. Suvimäen koulu
Rajakatu 41.

Tilanomistaja Aatos Schildt lahjoitti 1896 Jyväskylän kunnalle Suvimäen torpan sillä ehdolla, että kunta rakentaisi sen maalle kansakoulun. Jyväskylän kirkonkylän kansakoulu eli Suvimäen koulu toimi aluksi kauppias Benjam Mölleriltä vuokratuissa tiloissa kirkkoa vastapäätä, myöhemmin Suvimäen palstatilan päärakennuksen salissa. Omaa koulurakennusta ryhdyttiin suunnittelemaan uuden piirijaon voimaantulon jälkeen. Koulun johtokunta hyväksyi ratamestari J.K. Backmanin koulurakennusta koskevat piirustukset ja kustannusarvion huhtikuussa 1900. Suvimäen koulu sisältyi kunnan neljän uuden kansakoulun rakennusohjelmaan, jota varten senaatin taloustoimistolta anottiin lainaa ja ilmaiset rakennuspuut. Tarvittavat hirret (500 kpl) rahdattiin hevosilla Toivakan kruununpuistosta Suvimäkeen kevättalvella, ja itse rakennus valmistui uusrenessanssin henkeen syksyllä 1901. Nykyään rakennus on järjestökäytössä.

14. Hongikon harju

Hongikontien-Kirkkotien viereisellä harjulla sijaitsi vuoteen 1959 asti Hongikon nuorisoseuran talo. Pikkupoikien tulitikkuleikeistä syttynyt palo tuhosi sen käyttökelvottomaksi. Hongikon nuorisoseura oli alkuaan Jyväskylän pitäjän nuorisoseura, uusi nimi rekisteröitiin 1953. Sen päätavoitteena oli hankkia oma talo 1914. Pari vuotta myöhemmin seura osti Keljosta Valkolan talon, mutta kauppa purettiin 1917, kun nuorisoseura-aatteen innokas kannattaja, tilanomistaja Aatos Schildt tarjosi seuralle lahjoituksena Hongikon harjulla Suvimäen laella olevaa maapalstaa. Talon nuorisoseura sai samana vuonna, kun pastori Luoman huvila, Hongikko, oli myytävänä. Huvila oli tarkoitettu väliaikaisratkaisuksi, mutta uutta rakennusta ei enää 1940-50-luvulla voitu rakentaa, koska kaupunki alisti Hongikon alueen rakennuskieltoon.

 15. Jyväskylän ortodoksinen kirkko
Rajakatu 39.

Jyväskylän ortodoksinen kirkko, Ylösnousemuksen kirkko, on arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema 1954. Sakraalirakennuksessa on uusbysanttilaista ja klassismin vaikutusta. Yhdessä pappilarakennuksen ja seurakuntakeskuksen (1995) kanssa kirkko muodostaa ehyen arkkitehtonisen kokonaisuuden Hongikon harjun kupeeseen. Kuusi kuvaseinän eli ikonostaasin riisoista on maalannut Tito Colliander 1953-54. Kirkossa on myös Viipurin Profeetta Eliaan kirkosta 1939 evakuoituja ikoneita ja esineistöä mm. Vanhasta Valamosta, Sortavalasta ja Käkisalmesta. Kirkkosalin kattokruunu on Salmin pitäjän Pyhän Nikolaoksen kirkosta. Nykyistä ikonimaalausperinnettä edustaa Suomen suurin (2,3 x 2 m) yhdelle puupohjalle maalattu ikoni, joka on ikonimaalari Jyrki Poudan käsialaa. Sen aiheena on Pyhä Kolminaisuus. Kirkko on avoinna aamupäivisin.

16. Puistokatu 29.

Birger Lindgrenin piirustusten mukaan rakennettu liike- ja kerrostalo on vuodelta 1939. Talon Taulumäen puoleinen pääty erkkereineen tuhoutui talvisodan pommituksissa, mutta rakennettiin kohta entiseen tyyliin. Tyylillisesti rakennus edustaa jälkifunktionalismia.

17. Vanha hautausmaa

Jyväskylän kappeliseurakunnan yhteinen hautausmaa perustettiin Tourujoen varressa sijaitsevalle pelto- ja niittyalueelle 1837 eli samana vuonna kaupungin perustamisen kanssa. Nykyään Vanhana hautausmaana tunnettu kalmisto rajoittuu idässä Tourujokeen ja sen rauhoitettuun luonnonpuistoon, etelässä Tourukatuun, lännessä Puistokatuun sekä pohjoisessa Kankaankatuun ja Taulumäen kirkon puistoon. Tourujoen rantatörmällä kasvava upea puusto sai alkunsa 1838, jolloin pitäjänkokous velvoitti rippilapset ja morsiusparit istuttamaan hautausmaalle koivuja. Hautausmaalta löytyy mm. runoilijoiden Isa Asp ja Juhani Siljo haudat sekä merkittävien jyväskyläläissukujen kuten Gummeruksen, Parviaisen ja Schildtin sukuhaudat. Siunauskappelin on suunnitellut Pauli Blomstedt 1931. Vanhalle hautausmaalle järjestetään opastettuja kävelykierroksia, joita voi tilata Jyväskylän Seudun Matkailusta.

18. Puistokatu 21.

Rakennusmestari K.A. Nylundin suunnitteleman pienkerrostalon (1926) erikoisuus oli sen pohjoispäätyyn maalattu Goodyearin rengasmainos - ensimmäinen laatuaan Jyväskylässä. Kuva oli mainosmaalari Feliks Ojasen käsialaa. Mainoksessa seinäpinnan poikki kiitää "kanttikupeen" leveä harmaansininen ja mustanpuhuva rengas, jonka keskellä on Hermes-jumalan siivekäs kantapää ja sana GOODYEAR. Nykyinen kuva on entisöinti alkuperäisestä.

 19. Pyhän Olavin seurakuntakeskus
Yrjönkatu 36.

Jyväskylän katolisen Pyhän Olavin seurakuntakeskus on arkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelema 1962. Alkuaan seurakunta toimi omistamassaan puutalossa Vaasankadulla. Seurakuntakeskusta ympäröi kahdelta suunnalta korkea vaaleaksi maalattu tiiliaita. Kirkon julkisivun korkeita ja kapeita aukkoja koristavat tunnetun hollantilaisen Ren³ Gruenen tekemät lasimaalaukset, jotka ovat seurakuntalaisten lahjoittamia. Lahjoittajien nimet ovat näkyvissä maalausten alaosassa kirkkosalin puolella. Alttariseinää koristaa "ecce homo"-tyyppinen kuparireliefi. Kirkko on avoinna päivittäin.

20. Puistokoulu
Puistokatu 7-9.

 Arkkitehti Wivi Lönn suunnitteli Jyväskylän ensimmäisen kansakoulurakennuksen, Puistokoulun, 1912. Klassismia edustavan talon Ainonkadun puoleista julkisivua koristaa joonialainen pylväsgalleria. Talo on koko historiansa ajan ollut koulukäytössä, paitsi kansakouluna, myös kunnallisena kokeilukeskikouluna (1946-1969). Nykyinen Puistokoulun ala-aste jatkaa talon perinnettä. Koulun kenttä on vuosien varrella ollut monenlaisten tapahtumien areenana: siellä on järjestetty mm. maatalousnäyttelyitä ja pesäpallo-otteluita, se on ollut sirkus- ja tivolialueena ja luistinrata kentälle jäädytetään edelleen joka talvi.

Mutta miksi kadun toisella puolella oleva viihtyisä puisto on nimeltään Puistotori? 1900-luvun alussa arkkitehti Yrjö Blomstedtin samoin kuin asemakaavakilpailun voittaneiden Walter Thom³n ja Hugo Liliuksen mielestä aukiosta olisi pitänyt tehdä suurten julkisten rakennusten ympäröimä tori. Virallisesta kaavasta huolimatta Puistokoulu jäi kuitenkin tienoon ainoaksi julkiseksi rakennukseksi. 1930-luvun alussa paikalle alettiin rakentaa puistoa ja tori jäi vain Puistotorin nimeen.

21. Hotelli Yöpuu
Yliopistonkatu 23.

Vanhanaikaisen kodikas hotelli rakennettiin alkuaan asuinrakennukseksi Vehmaan kauppiassuvulle 1928. M. F. Forseliuksen piirtämä kivitalo muistuttaa ajasta, jolloin Jyväskylä alkoi muuttua puutalokaupungista kivitalokaupungiksi. Kerrotaan että talossa kokoontui kieltolain aikaan Keski-Suomen kerho, jonka Íkylmä teeÍ oli isäntien ja liikemiesten suosiossa.

22. Aren aukio, Kolmikulma
Puistokatu 2.

Aren aukio on Jyväskylän ensimmäinen kaupunkiaukio. Se rakennettiin 1910-luvun alussa, kun uusi asemakaava mahdollisti ruutukaavan ulkopuolelle rakentamisen. Aukion ilmeen kehittymiseen vaikutti eniten liikemies Kalle Heinosen Kauppakadun päähän vuonna 1924 perustaman Keski-Suomen Sähköliikkeen vaiheet. Kun liiketoimintaan otettiin mukaan myös autot oli 1930-luvun lopulla edessä uuden toimitalon . Arkkitehti Paavo Tiitolan suunnitteleman rakennuksen vihkiäisissä syksyllä 1938 Kalle Heinonen ilmoitti uuden firman nimen olevan ARE, joka tulee sanoista auto, radio ja elektrisiteetti. Näin uudesta rakennuksesta tuli Aren talo ja vähitellen koko aukio muotoutui kansan suussa Aren aukioksi. Vuosikymmenten perinteen mukaisesti Aren aukio täyttyy kaupunkilaisista aina Vappuna puolilta päivin, kun Mieskuoro Sirkat kajauttaa keväisen laulutervehdyksensä Aren portailla. Nykyään talo tunnetaan Kolmikulman liikekeskuksena, jossa on erilaisia myymälöitä, konditoria, jne. Kesäisin Kolmikulman aurinkoisella seinustalla on yksi kaupungin suosituimpia ravintolaterasseja. Aukion kaksi muuta vanhempaa rakennusta ovat 1920-luvun lopulla "keskikaupungin portiksi" valmistuneet Osuusliike Mäki-Matin liiketalo ja nykyisin Vanhana Tiilitalona tunnettu asuinkerrostalo. Uudemmat kerrostalot ovat 1950- ja 60-luvun vaihteesta.

23. Vanha Tiilitalo
Kauppakatu 41.

Vanhan Tiilitalon rakennutti O.H. Vaherto rakennusmestari K.A. Nylundin suunnitelman mukaisesti vuonna 1928. Nylundin esikuvana on ollut klassismi ja tiilenkäytön perinne, jolle on tyypillistä hillitty koristeellisuus ja puhtaaksi muuratut punatiiliset julkisivut. Rakennuksen liikekerrosta hallitsi 1930-luvulla perustettu IKL:n kokoontumis- ja kannunvalantapaikka, ravintola Musta Karhu. Vanhaan Tiilitaloon avattiin aikanaan myös Jyväskylän ensimmäinen Alko. Ennen tiilitaloa tontilla sijaitsi runoilija Irene Mendelinin koti ja puutarha, joka oli kasvustoltaan yksi kaupungin tiheimpiä.

24. Työväentalo
Väinönkatu 7.

 Vuonna 1925 valmistunut Jyväskylän työväenyhdistyksen talo on arkkitehti Alvar Aallon ensimmäinen merkittävä julkinen rakennus. Klassismia edustavan talon pohjakerrosta kiertää rivi suuria ikkunoita ja toskanalaistyylisten pylväiden kantava rakenne. Toisen kerroksen umpinaista, renessanssivaikutteista pääfasadia hallitsee parveke ruutuikkunoineen. Alkuaan talossa toimi teatteri lämpiöineen, ravintola ja kahvila. Nykyään toisen kerroksen upeasti entisöity sali on erilaisten tilaisuuksien juhlava pitopaikka. Alakerrassa on ruokaravintola.