Arvoisat Uuden vuoden vastaanottajat, kaupunkilaiset
Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin Uuden vuoden aaton puhe 31.12.2011
Nyt vuoden vaihtuessa kylmät talouden tuulet tuivertavat ja yhteiskunnalliset muutoksen myllerrykset ovat voimallisia. Sitä, kuinka kylmästi nuo tuulet lopulta tuivertavat, emme vielä tiedä. Muutoksen merkkejä on kuitenkin nähtävissä ja aistittavissa enemmän kuin vuosiin. Muutosten mittakaava näyttää olevan valtaisa niin globaalisti kuin paikallisestikin. Muutokset ravisuttavat sekä maailmantaloutta että euroaluetta ja sen myötä myös Suomea ja suomalaisia. Muutoksen arvioidaan pyyhkäisevän myös suomalaisten kuntarakenteiden ja palveluiden tuottamisen rakenteiden yli ja läpi.
Pitäisikö meidän heti vuoden alkajaisiksi panikoitua tai pelätä jotakin? Näin ei mielestäni asianlaita ole. Kyse on kehityksen pyörästä, jonka pyörimisnopeus on monissa meitä koskettavissa asioissa noussut aivan uusille kierrosluvuille. Ja siksi monet asiat ovat niin koko maapallolla kuin koto-Suomessakin muuttuneet ja muuttumassa. 2000–luku alkaa vasta päästä täyteen vauhtiinsa!
Sekä uhkakuvia että myös mahdollisuuksia on paljon. Demokratiapaineet arabimaissa, Aasiassa, Afrikassa ja Venäjällä, ihmiskunnan hyvinvointi-pahoinvointierot, ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset uhkat ja seuraukset, saasteet, myrkyt ja myrskyt.
Globaalin talouden ja euroalueen romahdus vai hyvinvoinnin ja talouden alasajo? Internetin ja sosiaalisen uusmedian vallankumous; demokratia vai kansalaisyhteiskunta ja suora vaikuttaminen vai molempia? Voivatko sodat milloinkaan loppua, voiko Suomi torjua terroristit, voiko Suomi kieltää perheväkivallan, voiko maahanmuuttaja koskaan kokea itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi, onko lupa olla erilainen?
Tuntuu, että mitä enemmän vihapuhetta torjutaan, sitä enemmän ympärillämme kuuluu vihapuhetta. Kuinka paljon eriarvoisuutta saa olla ja minkä suhteen? Montako jäsenvaltiota Euroopan Unionissa pitäisi olla, entä montako kuntaa Suomessa olisi oikea määrä? Kuinka paljon verotusta saa kiristää ja kenen verotusta kiristetään? Entä voiko tehdä veronmaksulakon vai lisäveronmaksupakon? Mikä on yksittäisen ihmisen avaruusmatkan tai bussimatkan oikea hinta?
Tiedämme, että yhteiskunnallinen keskustelu sosiaalisessa mediassa, uusissa medioissa ja keskustelupalstoilla on kiihkeän vilkasta, mutta suunnasta ja vaikuttavuudesta ei ole tietoa.
Maamme hallitusohjelmakin ottaa kantaa. ”Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään.”
Kaikilla edellä kuvaamillani mietteillä ja ohjelmilla on konkreettiset yhteydet myös kotoiseen Jyväskylään ja meihin jokaiseen. Maailmalla tapahtuvat muutokset vaikuttavat aiempaa nopeammin myös meihin – vähintäänkin ne tulevat ihmeteltäviksi.
Hyvät uudenvuoden vastaanottajat!
Pian taakse jäävän kuin tulevankin vuoden aikana Jyväskylä on aivan erityisellä tavalla panostanut päiväkotien, koulujen, terveysasemien, hoito- ja hoivayksiköiden sisäilmaongelmien eli ns. homekiinteistöjen perusparannukseen tai kokonaan uusien tilojen rakentamiseen. Meille se on tarkoittanut tuntuvaa lisävelkaantumista. Tietoisella lisävelanotolla on haluttu turvata, että kaupunkilaiset ja yksiköissä työtä tekevät saavat terveitä tiloja vuosikymmeniksi eteenpäin. Rakennamme kaupunkilaisille terveitten tilojen tulevaisuutta. – Homekiinteistöt eivät kuitenkaan ole vain jyväskyläläinen ongelma, vaan kansallinen ongelma!
Jyväskylän maine ja vetovoima ovat kohdallaan! Väestönkasvu ja uusien työpaikkojen rakentaminen ovat Jyväskylässä muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna valtakunnan huippuluokkaa. Kehäkolmosen ulkopuolella ainoastaan Tampere ja Oulu ovat vetovoimassa kanssamme samassa kategoriassa. Esimerkiksi Turku, Lahti ja Pori ovat näillä mittareilla tarkastellen jääneet selvästi taaksemme. Kaupunkimme työttömyysaste on korkea, mutta todettakoon, että se on viimeisten 20 vuoden aikana ollut ainoastaan kahtena vuonna alhaisempi kuin juuri nyt. Esimerkiksi kaikissa edellä mainitsemissani kaupungeissa työttömyysaste on korkeampi kuin Jyväskylässä.
Jyväskylässä rakentaminen ja tulevaisuuden investoinnit ovat todella mittavat. Lutakon alueella on meneillään ennätysvilkas, satamiljoonainen loppurakentaminen. Parin vuoden kuluttua Lutakko satamineen, asuntoineen ja työpaikkarakentamisineen on valmis.
Kankaan alueen suunnittelukilpailun tulokset julkistetaan heti alkuvuodesta ja uuden kaupunginosan rakentaminen käynnistyy vuonna 2014. Kankaan alueelle tulee asuntoja 3-4000 asukkaalle ja työpaikkoja 2-3000. Kankaan alueesta tulee siis Lutakkoakin mittavampi kohde aivan kaupungin keskeisimmässä ytimessä.
Vuoden 2014 asuntomessujen käytännön toteutus Äijälänrantaan käynnistyy heti alkuvuodesta. Investoinnit tuovat pitkäksi aikaa kaupunkimme asukkaille työtä ja toimeentuloa sekä mahdollistavat osaltaan myös tulevan kasvun ja kehityksen.
Tuleva vuosi 2012 on myös monin tavoin huolestuttava. Lamanpelko vaanii talouden ja toiminnan rakenteissa. Julkisten menojen leikkauspaineet ja –tarpeet ovat edessä myös meillä jyväskyläläisillä!
Suomen ja suomalaisten tuleva menestys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia pätevistä ratkaistuista ja strategiosta.
Maamme hallitus on asettanut ennakkoluulottoman vahvoja ja selkeitä tavoitteita talouden, toiminnan ja rakenteiden uudistamiselle. Hallitusohjelmassa mm. todetaan: ”Kaupunkikeskusten tulee muodostua metropolialueesta, vahvoista kaupunkiseuduista sekä maaseutukeskuksista. Kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-,innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Seudut tasapainottavat aluerakennetta ja toimivat maan sisäisessä työnjaossa omiin vahvuuksiinsa erikoistuneina alueina. Keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan.”
Suomalainen kuntajärjestelmä on lähtökohtaisesti hyvä ja oiva malli toimivasta demokratiasta ja tavasta huolehtia omista kuntalaisistaan. Kunnilla on kuitenkin lähivuosina edessään syvällinen muutos! Väestön ikääntyminen, kiihtyvä muuttoliike ja uusien työpaikkojen keskittyminen suurille kaupunkiseuduille, kuntatyöntekijöiden eläköitymisen raju tahti sekä vanhanaikaiseksi jämähtäneet kunta- ja kuntien palvelurakenteet ovat asioita, jotka edellyttävät ripeitä toimia. Muutokset ovat perusteltuja suomalaisen demokratian ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi sekä kuntalaisen palvelujen parhaaksi.
Vuoteen 2025 mennessä, siis vain reilun kymmenen vuoden aikana, puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Osastonhoitajien, kodinhoitajien ja kotiavustajien eläkepoistuma on kaikkein suurinta. Keski-Suomessa eläköityviä kunta-ammattilaisia on lähes 14 000.
– Miten siis uusimme palvelujen tuottamisen tapoja ja rakenteita, koska nykyinen tapa tuottaa kuntapalveluja ei toimi enää tuolloin? Tarvitaan sekä kunnan, mutta yhä enenevässä määrin myös yksityisen tuottamia palveluja!
Yli kolmanneksessa kunnista syntyy vain parin koululuokallisen verran vuodessa lapsia ja samaan aikaan näiden riskikuntien väestö ikääntyy ja eläköityy kaikkein voimakkaimmin. Elinvoimaisen ja taloudellisesti terveen kunnan tunnusmerkkien täyttyminen tällaisissa kunnissa on vähintäänkin haasteellinen. Samaan aikaan kuitenkin kuntien asukkaiden odotukset palveluiden laadun ja saatavuuden osalta ovat kasvamassa. Palveluita vaaditaan aiempaa enemmän, parempaa laatua, perheen tarpeen mukaista joustavuutta, suurempaa valinnanvaraa sekä hyvää saatavuutta.
Alkuvuodesta kuntaministeri Henna Virkkunen tulee esittelemään kuntauudistuksensa. Tarpeelliselle ja välttämättömälle uudistukselle on jo ennen sen julkistamista löytynyt kritiikkiä ja kiivastakin vastustusta. Vahvojen ja elinvoimaisten kuntien järkevä muodostaminen on tarpeen, jotta kuntalaisten normaali arki ja sen vaatimat palvelut voidaan turvata. – Siksi tarvitaan kuntauudistus.
Uuden Jyväskylän rakentaminen vuoden 2009 alusta oli ennakkoluuloton ja kaikin perustein arvioiden järkevä ja oikea-aikainen toimi. Asukkaiden aktiivisuus ja kriittisyys kuntauudistusten suhteen on niin meillä kuin muuallakin kasvanut. Avoin keskustelu ja debatointi on hyvä asia!
Hetken kuluttua vuosi vaihtuu ja Jyväskylälle käynnistyy juhlavuosi. Ensi vuoden maaliskuussa tulee kuluneeksi 175 vuotta siitä, kun keisari Nikolai I perusti Jyväskylän kaupungin. Alun perin pienestä kauppapaikasta on näiden kuluneiden vuosien aikana kasvanut mainio 132 000 asukkaan koulutuksen, osaamisen, opetuksen, kulttuurin sekä yrittämisen, työn ja tekemisen vireä kaupunki. - Haluan haastaa kaupunkimme eri yhteisöjä, yhdistyksiä, seuroja, yrityksiä ja toimijoita mukaan omalla osaamisellaan yhteiseen juhlavuoteemme!
Juhlavuosi tarjoaa monenlaisia tapahtumia ja elämyksiä kaupunkilaisille: avoimia ovia, ilmaiskonsertteja, opastettuja kierroksia, näyttelyitä sekä kaupungissa toimivien järjestöjen omaa moninaista osaamista ja tekemistä. – Tähän kannustan kaupunkilaisia ja ystäviämme laajasti osallistumaan ja tekemään vuodesta yhteisen kaupunkilaistemme juhlavuoden!
Vielä lopuksi esitän, että me kaikki tekisimme seuraavan uuden vuoden lupauksen: jokainen tykönämme olemme suvaitsevaisempia toisiamme kohtaan, olemme suvaitsevaisempia erilaisuutta kohtaan ja pidättäydymme vihapuheista lähimmäisiämme kohtaan!
Haluan toivottaa kaikille kaupunkilaisille ja täällä vieraileville oikein hyvää ja turvallista Uutta Vuotta 2012!
