Hyvät Korpilahden kuntalaiset,
Elämme historiallisen päivän iltaa. Puheen avauksen puhuttelumuotoa voi käyttää enää vain kuuden tunnin ajan. Tämän jälkeen Korpilahden kunta jää historiaan.
Itsenäisen kunnan historia alkoi 141 vuotta sitten, elokuussa 1867, jolloin päätettiin kunnallishallinnon perustamisesta Korpilahdelle. Pöytäkirjaotteen mukaan tuossa kirkon kokouksessa oli ”saapuvilla pitäjän papisto, herrasmiehiä, paljon talollisia, käsityöläisiä ja torppareita, jossa otettiin - sitten kuin allekirjoitettu puheenjohtaja vielä muistutti kokouksen tarkoituksesta - seuraava asia tutkisteltavaksi: selitettyään kunnallishallinnon tarkoituksen kysyi allekirjoitettu puheenjohtaja seurakunnalta 13 pykälän jälkeen keisarillisesta asetuksesta kunnallishallituksesta maalla annettu 6.2. vuonna 1865, ketä esimieheksi ja varaesimieheksi mainittuun kunnallishallitukseen valittaisiin, johon esimiehen toimeen he katsoivat metsärahastonhoitajan talollisen Nikodemus Nordlundin ja varaesimieheksi kanttori Viktor Theodor Forsgrenin soveliaiksi”
Korpilahden kunnallinen historia sai uuden käänteen reilut kaksi vuotta sitten, kun marraskuussa 2006 kunnanvaltuusto päätti monien vaiheiden jälkeen kuntaliitoksesta Jyväskylän kaupungin kanssa. Takana oli voimakkaitakin latauksia sisältänyt kansalaiskeskustelu ja kansanäänestys, jossa enemmistö äänestäneistä ei olisi liitosta hyväksynyt. Liitospäätöksen jälkeisen kahden vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut paljon. Nyt elämme tilanteessa, jossa kunta saa lähes pelkästään myönteistä palautetta tehdystä liitospäätöksestä. Viimeistään Jyväskylän maalaiskunnan mukaantulo liitoshankkeeseen, ja myös osaltaan Jämsän kuntaliitoksen viime vaiheet ovat havahduttaneet huomaamaan kuntakentän muuttuneen tilanteen. Kunnilla on välttämättä edessään suuria rakenteellisia muutoksia. Nykyisellä palvelujen tuottamistavalla ei kyetä vastaamaan palvelutarpeiden kysynnän kasvuun ja kustannusten nousuun. Korpilahden onneksi se oli liitosasioissa ajoissa liikkeellä ja näin kunta on päässyt aloittamaan liitosvalmistelut reilusti jo ennen varsinaista liitoshetkeä.
Korpilahti on toiminut kunnanvaltuuston liitospäätöksen yhteydessä tekemien rohkeiden linjanvetojen mukaisesti. Tavoittelemalla asukasmäärän kasvua haluamme turvata kaikille tärkeiden peruspalvelujen säilymisen ja kehittymisen. Keskustaa ja satama-aluetta suunnitellaan kasvavan kylän tarpeisiin. Nykyinen virastotalo on muuttumassa kylätaloksi, joka sisältää jatkossa avaran ja valoisan kirjaston, yhteispalvelupisteen, sosiaalitoimiston ja teknisen osaston palvelut. Kirkkolahden, Iloniemen, 9-tien varren, Tikkalan ja Kärkisten kaavoitukset ovat käynnistyneet. Asutuksen ja yritystoiminnan tarpeisiin on hankittu ja hankitaan edelleen maa-alueita. Viimeisimpänä esimerkkinä ovat kaukolämpölaitoksen tontin ostaminen ja 20 ha:n maa-alueen hankinta Hurttian koulun, 9- tien ja Raspionjärven läheisyydestä. Tikkalan koulu-päiväkodin harjannostajaisia vietetään tulevan vuoden alussa. Pohjoisten kylien vesi- ja viemäriverkkohanke on käynnistynyt sellaisella aikataulutavoitteella, että uusi koulu voidaan kytkeä verkostoon viimeistään ensi lokakuussa, koulun valmistuttua. Myös muille vesiosuuskunnille on annettu tuntuvia avustuksia, joiden tavoitteena on tulevaisuuden asuinalueiden syntyminen. Uskomme, että myös yksityinen yritystoiminta omine investointeineen vahvistaa liikkeelle lähtenyttä kehitystä.
Kehitystä ja väestömäärän kasvua tarvitaan, jotta valtuuston perimmäinen tavoite saavutetaan. Haluamme, että asukkaille tärkeät kunnalliset palvelut säilyvät yhä haasteellisemmassa toimintaympäristössä. Yksi tärkeimmistä asioista jatkossa on pitää huolta terveysaseman palveluista. Liitossopimusta laadittaessa kunnan poliittinen - ja virkamiesjohto pohti useaan otteeseen terveysaseman tulevaisuutta. Korpilahden väestöpohjan nähtiin olevan huolestuttavan pieni, jotta tulevaisuuden kustannuspaineiden pyörteissä voitaisiin varmuudella säilyttää oma terveysasema. Siksi kunnassa päädyttiin panostamaan erityisesti asukasluvun kasvuun; panostamalla eri tavoin maankäytön suunnitteluun, kaavoitukseen ja maanhankintaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut esimerkiksi yhdistymisavustuksen, eli porkkanarahojen ohjaaminen terveysaseman kunnostamiseen. Nyt liitossopimus antaa asialle vain hyvän lähtölaukauksen, kun terveydenhuollon kuntayhtymän purkautuessa saatava pääoma on päätetty sijoittaa Korpilahden terveysasemalle.
Kuntaliitossopimus antaa terveyspalvelujen turvaamisen valmistelulle aikaa vuoden 2012 alkuun asti. Siihen mennessä meillä tulee olla vahvistettuna pidemmän aikavälin suuntaviivat näille palveluille. Terveyspalveluja, kuten muitakin palveluja tulee suunnitella ja tarjota asukkaiden näkökulma huomioiden. Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että asukkaalle lähin ja sopivin terveysasema on toisen kunnan alueella. Laajan Jyväskylän reuna-alueiden osalta ainakin Jämsän ja Joutsan palvelut tulisi olla myös jatkossa niiden saatavilla, joiden luontaiseen asioimissuuntaan nuo paikat parhaiten soveltuvat.
Hyvät kuntalaiset,
Takanamme on työntäyteinen ja historiallinen vuosi. Kuluneen vuoden aikana olemme moneen kertaan todenneet niin Korpilahdella kuin Jyväskylässä, että teemme työtä tilanteessa, josta meillä kenelläkään ei ole kokemusta. Kuntaliitos on ollut meille kaikille uusi tilanne. Korpilahden kunnan työntekijät ovat joutuneen käymään erityisen pitkän ja osin myös raskaan liitosprosessin. On ollut paljon selvitettäviä asioita tavallisen työn lisäksi. Jyväskylän maalaiskunnan mukaantulo liitokseen on koko maakunnalle myönteinen asia. Mutta Korpilahden kunnan työntekijöille se merkitsi jo sovittujen liitosaikataulujen muutoksia. Kuntaliitoksen toteuttaminen on kestänyt yli kaksi vuotta ja monet liitokseen liittyvät prosessit on käyty läpi kahteen kertaan. On välistä ollut uuvuttavaa ja turhauttavaa, kun ennalta sovittuja aikatauluja on jouduttu muuttamaan pahimmillaan useita kertoja. Kuntaliitos koskettaa kaikkia kunnan työntekijöitä, mutta ei kaikkia samalla tavalla. Näin jälkeenpäin voi varmasti todeta, että osa työntekijöistä olisi ansainnut vahvempaa tukea esimiehiltä ja kunnan johdolta.
Kuntaliitoksen käytännön toteuttamiseen liittyvät odotukset ovat olleet osittain ristiriitaisia. Kokonaisuudessaan liitospäätös sisälsi selkeän tavoitteen henkilöstömäärän vähentämisestä, muun muassa hallintoa karsimalla. Toisaalta liitospäätös sisältää valtavan määrän muutostyötä ja uusia avauksia alueen kehittämiseen. Tätä työtä ei voi tehdä ilman asiaan sitoutunutta henkilöstöä. Liitokseen liittyvää työtä on ollut enemmän kuin ennalta osasimme odottaa, ja sitä työtä on monen osalta jouduttu tekemään suurin ponnistuksin ja työpäiviä jatkamalla. Korpilahden kunnan puolesta kiitän kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä siitä, että olemme päässeet tähän iltaan. Kuntaliitokseen liittyvää työtä on vielä jatkossakin, mutta liitos on totta jo 6 tunnin kuluttua.
Korpilahti tunnetaan omaleimaisista kylistään ja henkevästä paikalliskulttuurista. Uskon, että juuri tämä osa korpilahtelaisuutta saa kuntaliitoksen myötä uusia mahdollisuuksia ja myös uutta näkyvyyttä. Kylät rikastuttavat kaupunkia asuinympäristöllään tuoden esille maalaisjärkeä ja vanhaa kunnon yhteisöllisyyttä. Korpilahtelaisina voimme yhdessä tehdä työtä sen eteen, että kyliemme yritysten tuotteet ja palvelut löytäisivät entistä enemmän asiakkaita meidän omasta uudesta kaupungista. Myös kaupunki voi puolestaan rikastuttaa kyliä tuomalla kyliin uusia asukkaita ja vaikutteita.
Hyvät kuulijat,
Meidän kuntamme on muuttumassa kaupungiksi. Näin alussa tuntuu hieman vieraalta puhutella toisiamme kaupunkilaisina. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaupunki ja sen organisaatio ovat asukkaita varten. Uskon, että olemme saamassa ”meidän Jyväskylän”. Meidän Jyväskylä on Suomen 7. suurin kaupunki, jonka asukasmäärän kasvu on koko maan korkeimpia. Meidän Jyväskylällä on siten suuri merkitys naapurikunnille ja koko maakunnalle. Uuden suuren kunnan syntyminen ei saa merkitä selän kääntämistä pienemmille. Elinvoimainen Jämsä ja tulevaisuuteen suuntaava Muurame, ja kaikki muutkin naapurimme hyödyttävät varmasti meidän Jyväskyläämme. Yhteistyön kautta voimme saada aikaan entistä vaikuttavampaa alue- ja elinkeinopolitiikkaa.
Hyvät kuntalaiset ja tulevat kaupunkilaiset,
Hyvää Uutta Vuotta 2009!
Timo Rusanen, kunnanjohtaja, Korpilahti / kehitysjohtaja, Jyväskylän kaupunki
Puhe Korpilahden uuden vuoden juhlassa 31.12.2008
