Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Kirjoituksia kaupunkipolitiikasta » 2008 » Kehitysvyöhykkeistä aluekehittämisen mallia Suomeenkin

Kehitysvyöhykkeistä aluekehittämisen mallia Suomeenkin

Keski-Suomessa lähestyttiin käynnissä olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta muusta maasta poiketen hakemalla Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seutujen hallinnolliset ratkaisut kuntarakenteen muutoksen kautta. Koemme, että Keski-Suomen ydinalueella on välttämättömät hallinnolliset ratkaisut nyt tehty ja ne toteuttavat myös maakuntahallituksen linjausta keväältä 2006.

Maakunnan ydinalueen ja koko maakunnan tulevan elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta ratkaisut ovat sittenkin vain välttämättömiä, vaan eivät riittäviä. Jatkoaskeleena tarvitaan kolmen seudun yhteisten tavoitteiden tunnistaminen ja niiden määrätietoinen toteutus. Se tarjoaa uuden mittakaavan ja vaatii tuekseen uutta toimintatapaa. Avatessaan omille toimilleen uuden mahdollisuuksien maailman yhteenliittymä voi samalla nostaa koko maakunnan tavoitetason uuteen kokoluokkaan.

Jämsä- Jyväskylä- Äänekoski -alueen voimien koonnissa tarvitaan toimijoiden yhdessä jakama kehityskuva, minkä nimissä toimijat sitoutuvat toteuttamaan niin omia kuin yhteisiäkin unelmiaan. Kesän mittaan kuusisataa yksittäistä toimijaa on osallistunut tuon kehityskuvan laadintaan, ja se valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä.

Myönteisen ja houkuttelevan aluemielikuvan rakentamisessa ei riitä lyhyt projekti, vaan tarvitaan pitkäjänteinen ja monia toimijoita sitova prosessi. Vuoteen 2013 ulottuva kansallinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma tarjoaa oikein ymmärrettynä riittävät mahdollisuudet toiminnan käynnistämiseen. Tarvittava rahoitus hankitaan aikanaan eri lähteistä.

Ratkaisuna kehitysvyöhyke?

Kehitysvyöhykkeet ovat toiminnallisesti yhtenäisiä alueita, joissa asuva väestö muodostaa mm. yhtenäisen työssäkäynti- ja asiointialueen. Kehitysvyöhykkeisiin perustuva malli on Suomessakin korvaamassa seudullista ja aluekeskuksiin perustuvaa kehittämistä (mm. aluekeskusohjelmissa). Kehitysvyöhykkeet muodostuvat niiden asukkaiden, ihmisten luontaisten toimintojen ja liikkumisen perusteella riippumatta hallinnollisista rajoista.

Vyöhykkeiden menestys perustuu vahvaan väestö- ja yrityspohjaan, innovaatioihin ja korkeaan osaamiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja laadukkaaseen ympäristöön. Kehitysvyöhykkeet, joita Suomeen syntyy innovaatiokeskittymien ympärille vain muutamia, tulevat kilpailemaan kansainvälisesti. Parhaimmillaan kehitysvyöhykkeestä tulee näkyvä brändi, jolla vyöhyke esittäytyy tasavertaisena kilpailijana Euroopan muiden kehitysvyöhykkeiden rinnalla.

Kehitysvyöhykkeen rungon muodostavat tehokkaasti toimivat logistiset yhteydet: valtatiet, kansainväliset lentoyhteydet ja erityisesti raideliikenneyhteydet, joita kehitetään voimakkaasti ilmastonmuutosta hillitsevänä ja energiatehokkaana yhteytenä. Kehitysvyöhykkeen toiminnoissa on sopeuduttu ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin megatrendeihin, joita osataan myös hyödyntää. Kehitysvyöhykkeen reuna on ”vaihettumisvyöhykettä”, jossa on mm. yritysten yhteistyöverkostoja, kehitysvyöhykkeen kasvusta hyötyviä kuntia ja kehittyviä kyläalueita. Vaihettumisvyöhykkeen toimijoista itsestään on hyvin paljon kiinni se, kuinka hyvin ne pystyvät hyödyntämään kehitysvyöhykkeen menestyksen.

Keski-Suomen kehitysvyöhyke

Keski-Suomessa itsestään selvä kehitysvyöhyke on valtateihin ja raideyhteyteen nojaava, Jämsästä Jyväskylän kautta Äänekoskelle ulottuva vyöhyke, johon väestö, suurimmat investoinnit ja yritysten aktiivisin toiminta keskittyy. Tälle vyöhykkeelle suuntautuu valtaosa uusista työpaikoista ja vyöhykkeen varrelta pyritään löytämään myös uusia asuinmahdollisuuksia hyvien kulkuyhteyksien ja houkuttelevan luonnonympäristön läheltä.

Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeellä on toteutumassa tai suunnitteilla toistakymmentä merkittävää kaupan, logistiikan, matkailun tai asumisen hanketta ja investointia. Nämä tiedossa olevat hankkeet työllistävät toteutuessaan tuhansia uusia osaajia ja kaavailluissa uusissa asuinympäristöissä on tilaa myös tulomuuttajille.

Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeen profiili on monipuolinen. Koko vyöhykkeellä on vahva teollisuushistoria ja perusta, joka uudistuessaan työllistää myös tulevaisuudessa. Jämsän seudulla tulevaisuuden potentiaali on teollisuus- ja palveluosaamisen lisäksi matkailussa, joka kehittyy Himoksen ympärille. Vyöhykkeen pohjoisessa osassa, Äänekosken ympärillä on vahvaa, kehittyvää teollisuutta, siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä erinomaiset logistiset yhteydet ja potentiaalia kehittyä koko Keski- ja Pohjois-Suomen logistiikkapalvelujen tuotantoalueena. Jyväskylä ympäristöineen muodostaa koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan innovaatiokeskittymän, jossa on korkealaatuinen palvelurakenne ja kaupunkiasumisen ympäristöt. Jyväsjärven ranta voi kehittyä vyöhykkeen globaalien toimintojen kiinnostavana sijoittumiskohteena ja alueen ”käyntikorttina”.

Kehittämisen vaiheet

Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeen tulevaisuutta on tarkasteltu käynnissä olevassa kehityskuvatyössä tulevaisuuden erilaisten skenaarioiden valossa. Vyöhykkeen tulevaisuuden uskotaan olevan menestyksekäs. Tulevaisuuden kehityssuunnaksi valittiin nykyisen, Tilastokeskuksen väestöennusteen ja sitä selvästi voimakkaamman väestö- ja talouskasvun yhdistelmä. Alueella luotetaan siis vahvasti tulevaisuuteen ja myönteiseen kehitykseen, joka voidaan jakaa seuraaviin kehitysvaiheisiin:

a) Plans: Tiedossa olevat, todennäköisesti toteutuvat kehityshankkeet ja suunnitelmat.

b) Logistics: Edellisten toteutuessa toiminnan edellyttämä perusrakenne, kuten moottoritietasoiset valtatieyhteydet, nopeat raideliikenneyhteydet ja kansainvälisiä suoria yhteyksiä sisältävä lentoliikenne.

c) Visions: Tulevaisuuden kehityspotentiaali, joka mahdollistaa kasvun kansainvälisesti kiinnostavalle tasolle. Alueelle sijoittuu megaluokan investointeja ja uusia toiminnallisia suuryksiköitä. Vyöhykkeen keskukset kasvavat yhteen …

Kehitysvyöhykkeemme on ennen kaikkea yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, joka tarjoaa kasvualustan nykyisille ja uusille toiminnoille ja toimijoille. Toimintojen kehittäminen tapahtuu seutujen tiiviinä yhteistyönä ilman keinotekoisia hallinto- ja muita rajoja. Visioiden toteuduttua kehitysvyöhyke on kansainvälisesti kaikilla tasoilla verkottunut, monikulttuurinen, elävä, kilpailukykyinen ja aktiivinen alue, joka muodostaa yhden Suomen innovaatiometropoleista. Visiot toteutuvat pitkällä aikajänteellä, vuoteen 2050 mennessä.

Kuluvana syksynä muokkaamme vyöhykkeen yhteistä kehityskuvaa, joka ohjaa alueen kehittämistä, toteutuvia investointeja ja kehityshankkeita sekä maankäyttöä. Tavoitteena on vuoden 2009 aikana rakentaa uusia työkaluja alueen eri toimijoiden käyttöön ja luoda toimintamalleja, joissa kehitysvyöhykkeen reuna-alueen toimijat pääsevät hyötymään vyöhykkeen kasvusta. Vuoden 2010 alusta lähtien kehittämistä jatketaan kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO -ohjelma) puitteissa.

Jouni Juutilainen, aluekehittämisjohtaja, Jyväskylän kaupunki
Kimmo Vähäjylkkä, projektipäällikkö, AIRIX Ympäristö Oy

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje