Veturin uudet eväät
Jyväskylän seudulla rakennetaan edelleen vauhdilla ja kasvava väestön määrä tarvitsee lisää palveluja. Synkentyneet teollisuuden näkymät haastavat kuitenkin meidät pohdintaan toimintatapojemme osuvuudesta ja kyvykkyydestä.
Jyväskylän seudun ja koko maakunnan teollisuuden vaikeudet ovat näkyneet viime aikoina huolestuttavan usein otsikoissa. Kauppalehti kertoi 27.9.2004, että kaupalla, palveluilla ja rakentamisella menisi Keski-Suomessa hyvin, mutta kasvua jarruttaa jo vuonna 2001 alkanut teollisuuden liikevaihdon taantuminen.
Maakunnan teollisuus kutistui liikevaihdoltaan vuonna 2003 1.3 prosenttia ja alkuvuodesta 2004 pudotus on ollut 1.7 prosenttia. Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun mukaan Keski-Suomen yritysten yhteen laskettu liikevaihto kasvoi alkuvuonna 2004 vain runsaan prosentin. Koko maassa päästiin sentään 5.8 prosentin kasvuun.
Työttömyys kaihertaa
Keskustelu Suomen menestystarinasta on nopeasti muuttunut osin pelonsekaiseksi huoleksi maamme kilpailukyvystä, Kiina -ilmiöstä ja kauas karanneesta työllisyystavoitteesta.
Työllisyyden parantamisen kannalta yritysten on väitetty olevan avainasemassa, mutta työpaikkojen määrä ei ponnisteluista huolimatta kasva alkuunkaan riittävän nopeasti. Julkisen panostuksen osalta Suomi on samalla tai jopa korkeammalla tasolla kuin kilpailijat. Jyväskylän seudulla pelkästään kehittämisyhtiöiden rahoitukseen on osoitettu kuluvana vuonna 44 euroa asukasta kohti, joten ei paikallinenkaan menestys ole ainakaan julkisen rahoituksen niukkuudesta kiinni.
Jyväskylän seudun onnistuminen on myös Keski-Suomen mahdollisuus, mitä ei saa hukata. Toimintaympäristö on kehittynyt huomattavasti vuosikymmenen aikana. Koulutus- ja tutkimusympäristö on vahvistunut voimakkaasti, uusia yrityksiä on syntynyt, mutta korkean teknologian kasvuyrityksiä ei ole kuitenkaan syntynyt toivotusti. Työttömyysluvut ovat yhä kohtuuttoman korkeat, näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Jyväskylän työpaikat ovat kasvaneet nettona yli 12 000 työpaikalla vuosikymmenessä.
Haasteet kovenevat
Kansainvälisten markkinoiden haasteet kovenevat, jolloin vanhoin menetelmin ei jatkossa menestytä. Yritykset on saatava kasvamaan ja kehittymään. Ennakkotietojen mukaan EU -tuet maakunnassamme voivat supistua jopa neljännekseen nykyisestä. Jatkossa on otettava erityistarkasteluun eri toimijoiden välinen yhteistyö ja työnjako. Erityinen huomio tarkastelussa on kiinnitettävä strategisen johtajuuden ja yhteensovittamisen vahvistamiseen. Pohdinnan keskiöön on otettava myös tulevaisuuden ennakointi ja uusien kehittämistyökalujen järjestäminen.
Jyväskylän seudulla on tuoreita esimerkkejä ennakkoluulottomista avauksista. Seudun kansainvälinen slogan, Jyväskylä - Human Technology City, on saanut myönteistä palautetta. Aluekeskusohjelman kautta käynnistetyt hankkeet kuten kärsivällisen rahan seed -rahasto ja tuotteistamisklinikka Wellness Dream Lab, Humantech Forum ja verkkolehti Humantech News olkoot uudistavista toimintamuodoista kannustavina esimerkkeinä. Näihin maakunnallisiin kärkihankkeisiin on varattu kymmenen miljoonaa euroa vuoden 2006 loppuun.
Wellness Dream Lab -kehittämisohjelma avaa oivallisia mahdollisuuksia uusien toimintamuotojen rakentamisessa. Alun alkaen WDL on hyvinvointiteollisuuden ja palveluiden liiketoiminnan kehittämisohjelma. Se tukee pääasiassa kansainvälisille areenoille tähtäävää liiketoimintaa ja hankkeita, joilla on huomattava merkitys julkisten palveluiden tehokkuudelle. Ohjelma linkittää alueen huippuosaamisen kansainvälisen tason partnereihin ja yhdistää tutkimuksen, koulutuksen, kehittämistyön sekä yritysten tuotekehityksen ja liiketoimintaosaamisen kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi.
Uudistavaa kehittämisnäkemystä
Keski-Suomi ja Jyväskylän seutu tarvitsevat uusia, toimivia kehittämisen työkaluja, mutta ennen kaikkea uudistuvaa ja uudistavaa kehittämisnäkemystä. "Ennakointitoimintaan tarvitaan mukaan kaikki merkittävät toimijat julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Tarvitsemme keskustelufoorumeja, joissa erilaiset osaamiset ja osaajat kohtaavat ja pystyvät yhdistelemään asioita ja osaamisia."(Antti Hautamäki &Tarmo Lemola, 2004).
Sitran julkaisun toimittajat tulevat lähelle paikallista käsitystä. Sen mukaan alueen menestystekijäksi nousee yksittäisen organisaation sisäisen suorituskyvyn rinnalle yhdyskunnan kyvykkyys osua nopeasti oikeaan.
Aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen
KSML puheenvuoro 4.11.2004
