Suoraan sisältöön
Jyväskylän kaupunki

Jyväskylä elää taas saranakohdassa

Jyväskylä elää kaupunginjohtajan vaihdoksen myötä jonkinlaisessa saranakohdassa, jossa kehityksen suunta voi jatkua joko ylämäkeen tai heilahtaa vähemmän toivottuun suuntaan.

Jyväskylässä on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana koettu aiemmin kaksi kaupunginjohtajan vaihdosta.

Kaupunkineuvos Jaakko Loven tuli Jyväskylän kaupunginjohtajaksi vuonna 1975 Jyväskylän maalaiskunnan johtajan paikalta. Valintaan liittyi vahva odotus, suorastaan lupaus toteutuvasta kuntaliitoksesta Jyväskylän maalaiskunnan kanssa. Kuntaliitoskeskustelu leimasi Lovenin kautta Jyväskylän kaupunginjohtajana kirjaimellisesti loppuun saakka.

Jaakko Lovenin kaudella kävimme ennakkoluulotonta tulevaisuuskeskustelua. Teemoista haluan tässä yhteydessä mainita muutaman. Vuonna 1982 Jyväskylää ravistellut Valmetin kriisi käynnisti kehittämiskeskustelun, jossa olivat jo valmiina idut ohjelmaperusteiselle aluepolitiikalle. Aika ei ollut vielä tuolloin toteutukseen kypsä, mutta keskustelussa oli jo idea kehittämisyhtiöstä, joka yhdistäisi vaikkapa kaupungin, Valmetin ja yliopiston voimat sekä valtiovallan tarjoamat mahdollisuudet. Työtä tehtiin työryhmissä niin Jyväskylässä kuin Helsingissäkin.

Vuonna 1987 julkaistiin kaupunkiskenaario Jyväskylä vuonna 2010. Siinä avattiin polkua rajoja ylittävälle kehittämispolitiikalle, mistä Jyväskylä erityisesti tunnetaan. Tuolloin aika kerettiläisesti Jyväskylässä luotiin kaupunkistrategian ja maankäytön rajat ylittävä kehittämismalli, joka muualla Suomessa koettiin erikoiseksi rajan ylitykseksi. Tuosta harjoituksesta toteutuksen huipentumana voidaan pitää Jyväskylän kaupunkiohjelmaa runsas vuosikymmen myöhemmin. Jyväskylän kaupunkiohjelman unelma rakentaa kymmenelle tuhannelle osaajalle työpaikka keskelle kaupunkia Jyväsjärven rantaan on jo toteutunut kaupunkilegenda.

Kun suomalainen hyvinvointivaltioprojekti alkoi tukehtua parikymmentä vuotta kestettyään yliohjauksesta johtuvaan hapen puutteeseen, Jyväskylä oli näyttävästi mukana avaamassa uutta polkua. Keskustelu huipentui 1989 käynnistyneeseen vapaakuntakokeiluun. Jyväskylä muitten mukana oli purkamassa suomalaista byrokratiaviidakkoa. Esimerkiksi päätöksen teon delegoinnissa 15 vuotta sitten Jyväskylä oli eturintamassa.

Jyväskylässä toteutettiin 1980 -luvun puolivälissä seikkaperäinen lehdistöanalyysi. Sen mukaan kaupunkiin liitettiin määritykset vehmas, luonnonläheinen, akateeminen ja kokeilumyönteinen. Vuonna 1989 Suomen Gallupin muuttohalukkuustutkimuksen mukaan suomalaiset pitivät Jyväskylää halutuimpana muuttokohteena. Jyväskylä on säilyttänyt pysyvästi asemansa haluttuna muuttokohteena, mistä osoituksena on toinen sija Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimuksessa keväällä 2004.

1990 -luvun lama yllätti Jyväskylän kuten koko Suomenkin. Jyväskylän työpaikkamäärä putosi vajaalla kymmenellä tuhannella ja kaupungin talous ajautui syöksykierteeseen. Kun kuntaliitoskeskustelu jäi vaille ratkaisuja ja alkoi näyttää enemmän jankutukselta, oli mielikuva Jaakko Lovenin kaupunginjohtajakauden lopussa kohtuuttomankin lohduton. Jyväskylä tunnettiin tuolloin lehdistöanalyysin mukaan riitelevänä, sanelevana, velkaisena ja työttömänä, Näivettylänä.

Isot kehittämishankkeet

Pohjaa Jyväskylän uudelle tulemiselle luotiin ohjelmaperusteisella aluepolitiikalla. Oulun ohella Jyväskylä on sen kehittämismallin uranuurtajia Suomessa. Vuonna1989 käynnistettiin soveltavan luonnontieteen kehittämisohjelma paikallisella yhteisrahoituksella Jyväskylän yliopistossa. Se johti nykyrahalla mitaten kymmenen miljoonan euron kehittämishankkeisiin vuoteen 1994 mennessä. Vuonna 1993 käynnistettiin kansallisen osaamiskeskusohjelman valmistelu ja 1994 EU rakennerahasto- ohjelmien valmistelu yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa.

Pekka Kettunen tuli Jyväskylän kaupunginjohtajaksi syksyllä 1994. Osaamiskeskusohjelman toteutus oli jo käynnistynyt ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutus oli alkamassa. Pekka Kettusen kauden alussa käynnistettiin Uuden aallon Jyväskylä -kaupunkistrategian laatiminen. Se lähti liikkeelle sanaleikistä "Hallintokaupunki emme tahdo olla, äkkisäästökaupungiksi emme tahdo tulla, olkaamme innovoiva kaupunki."

Jyväskylä määritteli itsensä hallintokaupungin asemasta yhdyskunnan kehittäjäksi, loi naapureiden kanssa yhdeksi toteuttajaksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön, hankki lisäresursseja Jyväskylän teknologiakeskukselle, rakensi kumppanuuspolitiikan areenaksi Jyväskylä Forumin, loi mittavat uudet koulutusohjelmat yhdessä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa.

Ripeän toteutuksen tuloksena työpaikkamäärä on nyt Jyväskylässä 12 000 työpaikkaa suurempi kuin vuoden 1993 lopulla, Jyväskylä nimettiin Kunnat kunniaan kilpailussa vuonna 1999 parhaaksi elinkeinopolitiikan kehittäjäksi ja vuonna 2000 parhaaksi imagon kehittäjäksi.

Seutuyhteistyön tuloksellisuus on samaisen mittauksen mukaan Jyväskylän seudulla parasta Suomessa. Tämän noteerasi osaltaan myös valtioneuvosto joulukuussa 2003 antaessaan kunniamaininnan Jyväskylän seudun verkostokaupunkihankkeelle.

Kirvelevän vaikeita tilanteita on Jyväskylän kehittämisen polulla ollut riittämiin. Kuitenkin voinemme olla kohtuullisen tyytyväisiä siitä, että meillä on ollut ajankohdan ongelman ratkaisuihin kulloinkin kyvykkäät kaupunginjohtajat. Poliittiset päättäjät ovat mahdollistaneet hankkeiden toteutuksen ja myöntäneet rahoituksen.

Jyväskylän kehittäminen on taas uuden ja tuntemattoman kynnyksellä. Aito yrittäjyysnäkökulma ja kansainvälisyys mahdollisuutena on kaiketi puuttuva osa, joka on jo muhimassa esimerkiksi hyvinvointiteknologiastrategiassamme. Suomalaisessa keskustelussa ylipäätäänkin yrittäjyyden, liikkeenjohdon ja kasvuyrittäjyyden fraseologia on vielä auttamattoman hapuilevaa.

Jyväskylä ei selviä kuten ei Suomikaan seuraavasta murroksesta yksinomaan informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan ja metsäteollisuuteen tukeutuen. Tästä on varoittavan sanansa sanonut myös tasavallan hallituksen neuvonantajana toimiva amerikkalaisprofessori John Zysman. Niinpä seuraavat ponnistelut kohdennetaankin Jyväskylässä hyvinvointiteknologiaan. Se on taas kerran mittavan joukon yhteinen yritys.

Jyväskylän seutu on verkostokaupunkihankkeellaan lähtenyt voimallisesti mukaan hyvinvointivaltion parhaiden perinteiden puolustamiseen. Jyväskylän seutu on valmis vastaamaan siihen haasteeseen, mitä Pekka Himanen, Manuel Castells, AnnaLeeSaxenian, Wong Poh Kam ja Matti Kalliokoski huhtikuussa 2004 julkaistussa kirjassaan Globaali tietoyhteiskunta esittävät. Kirjoittajien tapaan meillekään ei kelpaa "hyristen hautaan " skenaario, jossa kaikki toistavat , että "hyvin menee".

Jyväskylän seutu on valmis osallistumaan toimintaan "välittävän, kannustavan ja luovan Suomen" puolesta. Hyvinvointivaltion kuolema voidaan estää siirtymällä jälkeenpäin reagoivasta politiikasta rohkeasti eteenpäin suuntautuvaan politiikkaan. Siihen suuntaa myös englanninkielinen sloganimme, Jyväskylä Human Technology City.

Aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen
Yliö KSML 10.5.2004

* = linkki ulos
** = linkki seutusivuille

Oma Jyväskylä - sähköinen asiointiportaaliMobiilikunta JyväskyläResurssiviisaus Neste Oil Ralli