Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Kirjoituksia kaupunkipolitiikasta » 2003 » Seutuistumisen toiveet ja esteet

Seutuistumisen toiveet ja esteet

Suomen kunnat elävät murroskautta. Vaikeudet hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, kunnallispolitiikan ristiriitatilanteet, äänestysaktiivisuuden lasku ja kuntaliitoshankkeet ovat selviä merkkejä murroksesta. Murroksen taustalta löytyy menneisyyden tapahtumiin ja tulevaisuuden haasteisiin kytkeytyvä monimutkainen dynamiikka. Se haastaa olevat käytännöt ja pakottaa etsimään uusia. Murroksen seurauksena kuoriutuu esiin uudenlaisia hallintotapoja ja -rakenteita. Näin pelkistetään tilannetta tuoreessa Jenni Airaksisen ja Arto Haverin seutuistumisarviossa.

Kuntien välinen yhteistyö on esitetty keskeiseksi muutoksen hallinnan keinoksi. Myös valtiovalta on lähtenyt aktiivisesti edistämään kuntien välistä yhteistyötä. Sisäasiainministeriön koordinoima Seutukuntien tukihanke on valtiovallan väliintulo liian hitaasti eteneväksi nähdyn kuntien välisen yhteistyön edistämiseksi. Tampereen yliopiston Kunnallistieteiden laitos tekee hankkeesta ulkopuolisen ja riippumattoman arviointitutkimuksen.

Sekä ylikansallisella että kansallisella tasolla taloudellisten kehittämisvarojen ja tukien myöntämisperusteiden alueellistuminen edellyttävät alueellista liittoutumista. Yhteistyöhön ajaa myös alueellisen tason merkityksen kasvu lisääntyvässä ja kansainvälistyvässä kaupunkien kilpailussa. Yksinkertaisimmillaan seutuistumisessa on kysymys ihmisten, palvelujen ja talouden kehityksen jäsentymisestä kuntaa suuremmalle alueelle eli seudulle.

Seutuistumisen taustalla on monia voimia kuten muuttoliike ja väestörakenteen muutokset. Kuntien talouden ongelmat ja palveluiden säilyttämisvaatimukset ovat pakottaneet kunnat katsomaan naapureihinsa palveluiden takaamiseksi myös tulevaisuudessa. Havainto siitä, että seudun kunnat ovat riippuvaisia alueella sijaitsevista samoista yrityksistä on tuonut yhteistyöhön lisää painoarvoa varsinkin elinkeinopolitiikassa.

Kuntien tehtävät ovat laajentuneet. Toimintaedellytyksissä tapahtuu muutoksia ja myös ihmiset ovat seutuistuneet. Muutoksia voidaan tarkastella kunnallistalouden ja väestökehityksen näkökulmista. Suurin ja vaikuttavin kunnallishallinnon taloudelliseen perustaan vaikuttava ilmiö on julkisen talouden kiristyminen, mikä sai alkunsa 1990-luvun alun lamasta, siihen liittyvästä pankkikriisistä ja samanaikaisesta sosiaalimenojen rajusta kasvusta.

Väestönkasvuseuduilla, kuten Jyväskylän seudulla, yhteistyö ja sen toteuttaminen merkitsee ennen kaikkea strategisen kaupunkipolitiikan toteuttamista, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja maankäytön sekä seudun yhteisten toimintojen ja palvelujen suunnittelua. Kasvun hallitsemiseksi tarvitaan seudun strategista johtamista.

Kuntien tehtäviin ja uudelleen organisointiin vaikuttavana voimana on ihmisten seutuistuminen, jonka myötä työssäkäyntialueet ovat laajentuneet. Autoistuminen, parantuneet liikenneyhteydet ja tietotekniikan kehitys edistävät osaltaan seutuistumista. Työssäkäyntialueiden laajentumisen myötä myös palvelujen hankinta, asiointi sekä asuntomarkkinat ovat ylikunnallistuneet. Hallinnollisten rajojen merkitys ihmisten ja yritysten päivittäisessä toiminnassa on vähentynyt ja vähenee edelleen.

Seudullisen yhteistyön lisääminen ei ole ongelmatonta. Nämä ongelmat eivät ole vain suomalaisia, vaan myös kansainvälisessä keskustelussa on tunnustettu toimivan ja tehokkaan yhteistyöjärjestelmän kehittämisen vaikeus. Yhteistyön kehittämisessä on joskus käynyt niin, että vauhdikkaasti liikkeelle lähteneet yhteistyön lisäämishankkeet ovat karahtaneet karille tai ne ovat hiipuneet unholaan.

Syitä voidaan etsiä esimerkiksi siitä, että kaikilla seuduilla ei olla ymmärretty oman kunnan riippuvaisuutta muista seudun kunnista. Riippuvuuden havaitseminen on yhteistyön kehittämisen peruslähtökohta. Seutuyhteistyön kehittymistä ovat voineet hidastaa kuntien keskeisten viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden epäluulot yhteistyötä kohtaan. Epäluulot voivat liittyä pelkoihin työpaikan tai aseman menettämisestä tai kehittämisen keskittymisestä keskuksiin.

Lisähaasteena yhteistyön kehittymiselle on se, että jokainen mukana oleva kuntaorganisaatio on jo itsessään "kahden johtajuuden areena". Sen tärkeitä toimijoita ovat yhtäältä vaaleilla valitut luottamushenkilöt ja toisaalta viranhaltijat. Ihanteellisesti seudullisessa johtamisessa voidaan ajatella olevan mukana sekä ammatillinen että poliittinen johtajuus.

Keskustelu kuntien yhdistymisestä tuo jännitteitä kuntien yhteistyökeskusteluun. Kuntaliitoksista keskusteleminen voi vaikuttaa yhteistyön kehittymiseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Koko valtakunnan tasolla käytävä keskustelu kuntarakenteesta ja sen muutospaineista saattaa myös toimia yhteistyön syventämisen kiihdyttäjänä.

Seudullisessa yhteistyössä yksi kiinnostavimmista jännitteistä liittyy kilpailuun ja yhteistyöhön. Yhteistyö aikaisemmin kilpailijaksi mielletyn naapurin kanssa ei välttämättä ole yksinkertainen asia. Mutta liittoutumalla naapurin kanssa voidaan helpommin pärjätä kilpailussa muiden alueiden kanssa. Yhteistyö onkin helpompaa alueilla, joilla on yhteisesti mielletty veturi, keskus, jonka ympärillä on muita, vahvuuksiltaan erilaisia kuntia. Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun kannalta esitetty arvio on kannustava.

Seudullisen yhteistyön johtaminen tapahtuu jatkuvassa jännitteessä. Yhtäältä ymmärretään, että seudun kilpailukyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä, josta tuloksia on vaikea saada näkyviin. Toisaalta konkreettisten tulosten viipyminen voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi investointeihin sitoutumisessa. Pitkän aikavälin näkökulma on seutuyhteistyön johtamisessa keskeinen. Sidosryhmiltä tuleva paine saattaa kuitenkin johtaa siihen, että johtamisessa keskitytään liiaksi lähiajan toimenpiteiden toteuttamiseen.

Esteeksi voi muodostua seudullinen laumasieluisuus, joka tarkoittaa seututason toiminnan itsetarkoituksellista korostamista, ehdotonta seudullisen lojaalisuuden vaatimista ja joka ilmenee haluna rakentaa muureja seutukunnan ulkorajoille. Tätä riskiä on Jyväskylän seudun verkostokaupunkihankkeessa haluttu tietoisesti välttää korostamalla toiminnallisten rajojen vaihtelua.

Esteenä voi olla ongelmien ja konfliktien kieltäminen, mikä ilmenee äärimmäisenä varovaisuutena seutuasioissa. Vaikeita asioita ei voida käsitellä ja keskusteluissa on paljon tabuja. Projektien ylikorostuminen voi nousta yhteistyön esteeksi, jos ulkopuolisen rahan hankkimisesta tulee itsetarkoitus, eikä projekteja pystytetä tarpeeseen. Rakenteiden ylikorostuessa hallinnointi, organisaatioiden muodostaminen ja toimintatavoista keskusteleminen nousevat keskiöön varsinaisen toiminnan sisällön sijaan. Tästä tutkijat löytävät kielteisiä esimerkkejä monesta seutuhankkeesta.

Tutkijoiden mielestä ensimmäinen seutuyhteistyön onnistumisen edellytys on seudun omiin lähtökohtiin soveltuva johtamismalli. Malli on valittava seudun erityispiirteiden ja tavoiteltavien asioiden näkökulmasta. Toinen edellytys on yhdessä tekeminen. Tämä tarkoittaa käytännössä yhteisten projektien toteuttamista, vahvuuksien ja heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien yhteistä työstämistä ja yhteisten suunnitelmien luomista. Yhdessä tekemisellä voidaan vaikuttaa myös kielteisten oppimiskokemusten muuttumiseen myönteisiksi.

Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on tasapaino poliittisen ja ammatillisen johtamisen välillä. Molempia tarvitaan, jotta seututason ja kuntatason tasapaino säilyy sekä strategioissa että valtasuhteissa.

Yhteistyön syvenemisen edellytyksenä voidaan nähdä myös seudulliset valtiomiehet. He ovat henkilöitä, joilla on laaja yhteistyöverkosto, poliittiset taidot, kokemus ja visio seutuyhteistyön kehittymisestä ja jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon vision toteuttamiseksi.

Jyväskylän seudun verkostokaupunkihankkeessa itsensä likoon laittajaksi voi ilmoittautua vaikkapa 18.3.2003 Suolahden seminaarissa, jossa alueen poliittiset päättäjät ja virkajohto jatkavat vuoropuhelua.

Pekka Kettunen
Yliö KSML 23.2.2003

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje