Suoraan sisältöön
Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän kaupunki / Päätöksenteko ja hallinto / Kirjoituksia kaupunkipolitiikasta / 2002 / Verkostokaupungista hyvinvointivaltion pelastaja

Verkostokaupungista hyvinvointivaltion pelastaja

Professori Perttu Vartiainen ja monet muut maamme johtavat aluetutkijat ovat korostaneet, että seudut ovat maakuntia välittömämpiä mutta kuntia vahvempia ylikansallisen kilpailun ja toiminnan yksiköitä.

Maakuntajohtaja Antti Mykkänen kannattaa Kainuun mallia maakunnalliseksi ratkaisuksi koko Suomeen. Malli, joka on luonteva Kainuussa, ei välttämättä sovellu Keski-Suomeen.

Jyväskylän seudulla emme kaihda hankaliakaan kehittämisen kysymyksiä. Viime vuosikymmenen puolivälissä teimme valtakunnallisesti näyttävän avauksen elinkeinopolitiikassa perustamalla Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön. Nyt on aika seuraavalle askeleelle. Lähtökohtana tässä on Jyväskylän seudun 11 kunnan aluekeskusohjelma. Se on valtiovallan myönteinen tarjous niin välttämättömien kuin väistämättömienkin ratkaisujen etsinnässä.

Tavoitteena on löytää ratkaisu, mikä ylittää kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelun. Asiantuntijoiden mukaan keskuksen kasvuvoima ulottuu 50 kilometrin etäisyydelle ns. välittäjäkuntien avulla. Ne solmivat tiiviit suhteet keskukseen ja levittävät uutta toimintaa ympäröivälle maaseudulle.

Elinkeinopolitiikkaa laaja-alaisempi seutuyhteistyö tulee nähdä omaehtoisena oppimisprosessina, ei ulkoa annettuna mallina. Uusia toimintamalleja etsitään yhdessä ja niitä toteutetaan vaiheittain. Kertarysäyksellä eteneminen on ongelmallista. Myös seudun rajat tulee ymmärtää joustavasti. Eri toiminnoissa seudun rajat voivat muodostua eri tavoin.

Aluekeskusohjelma tarjoaa mainion mahdollisuuden kehittää ja kokeilla uusia malleja toiminnoittain ja vaiheittain. Näin yhä useammalle toimijalle tarjoutuu mahdollisuus omakohtaiseen oppimiseen. Uutta polkua on mahdotonta suunnata yksityiskohtaisesti ennakkoon. Virheitä pelkäämällä tuskin saadaan uutta aikaan.

Säilyttääkseen tai hankkiakseen vaikutusvaltansa itse kunkin toimijan on uskallettava lähteä mukaan muutoksen pyörteeseen. Tuska ja ahdistus on yhteinen poliittiselle päättäjälle, kunnanjohtajalle, kunnanviraston osastopäällikölle ja ammattiyhdistyksen luottamushenkilölle. Selviydymme, kun luomme oman mallimme oma-aloitteisesti, vapaaehtoisesti ja yhdessä. Vaikka kunnat toimivat seudullisen yhteistyön moottoreina, seudullinen toiminta edellyttää elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan mukanaoloa.

Suomalainen hyvinvointivaltio on aikoinaan luotu tavoittelemalla yhtenäisvaltiota ja alueellista tasa-arvoa. Itsellinen kunta on ollut hyvinvointivaltion perusyksikkö ja paikallinen toteuttaja. Suomi on myös pitkälle kehittynyt sopimusyhteiskunta.

Julkisen toiminnan rahoituksen näkökulmasta kiperiksi nousevat ammattiyhdistysväen itsekkäät, joskin monesti oikeudenmukaiset vaatimukset. Uskaliaimmat näkevät ne jopa tasavertaisen aluekehityksen uhkina ja kuntarakenteen rikkojina. Lääkäreiden käynnistämä kuntien kilpailuttaminen on vasta alkusoittoa.

"Samat palvelut kaikille ja kaikissa kunnissa" -periaate on ollut johtava ajatus näihin päiviin asti. Jatkossa tämä ei ole mahdollista. Kaiken palvelun tavaratalo joka kunnassa -konsepti on pakko hylätä kuten kaupan alalla on jo tehty.

Mitä sitten tilalle? Miten turvaamme suomalaisen hyvinvointivaltion uusissa oloissa. Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelmassa yritämme omalta osaltamme ratkaista ongelman. Lyhyen aikavälin tavoitteemme on olla johtava seutu kunnallisten palvelujen ylikunnallisessa tuottamisessa. Näköpiirissä voisi olla verkostokaupunki, jonka asukkaat nauttisivat kaupunkitasoisista palveluista luonnonläheisesti.

Visionamme on julkisen, yksityisen ja kansalaistoiminnan keitoksessa rakentuva verkostokaupunki. Montako kuntaa siinä on mukana, on toissijainen kysymys. Näin toteaa jo vuosikymmen sitten Jyväskylän seutuistumista konsultoinut Vartiainen.

Vartiaisen arvion mukaan olennaista on osallisuus kansallisissa ja kansainvälisissä osaamisverkostoissa. Hallinnolliset rajat eivät ole esityslistalla ensimmäisinä. Paljon tärkeämpää on pohtia ja tulkita sitä, mitkä ovat paikalliset uhkat ja mahdollisuudet globaalistuvassa taloudessa.

Globaalisuus vaatii väistämättä paikallisten voimien koontia ja yhdessä suuntaamista. Voimien koonti kannattaa aloittaa ennen pakkoa. Jo toteutuneista uudenlaisista palvelutuotannon malleista olkoot esimerkkeinä työllistämispalvelusäätiö Tekevä ja Päihdepalvelusäätiö.

Tärkeää on keskustella seudun sisäisestä aluepolitiikasta. Menemättä asioiden edelle, arvata saattaa, että verkostokaupungissa on sijansa myös kylätoimikunnilla ja asukasyhdistyksillä. Tämä näkökulma tahtoo unohtua mekaanisten kuntaliitosten tekijöiltä.

Valitettavan usein tehokkuutta tavoittelemalla hukataan yhteisöjen piileviä voimavaroja. Verkostokaupungissa irtisanoudumme tasapäistävästä politiikasta korostamalla "Erilaisina yhdessä" - ajatusta.

Kuntaliitoksiakin varmasti tarvitaan, mutta kuntaliitos ei voi olla toimiva resepti kaikkiin ongelmiin. Kunta on monessa roolissa. Se on alueensa kehittäjä, paikallisen päätöksenteon foorumi ja merkittävä palvelujen ostaja ja osittain tuottaja. Pelkät hallinnolliset ratkaisut suuntaavat katseet yksioikoisen kapeille raiteille.

Jyväskylän kaupunkiseudulla on mahdollisuus tulla seutukehittämisessä hyvästä parhaaksi. Tehtävästä emme selviä tuijottamalla kunnallishallinnon kiemuroihin. Uutta näkökulmaa löytyy herkullisimmillaan organisaatioiden kestävää menestymistä ja sen perusteita tutkineen Jim Collinsin kirjasta Hyvästä paras. Jim Collins tutkimusryhmineen on listannut joukon väitteitä, jotka tarjoavat selkänojan myös kunnallishallinnon väistämättömien muutosten ruotimiseen.

Collinsin tutkimuksen mukaan hyvistä parhaiksi kehittyneet yritykset turvautuvat harvoin mittaviin henkilöstöleikkauksiin, eivätkä käytä sitä pääasiallisena keinona juuri koskaan. Valitettavasti kuntien muutostyön jäädessä viime tinkaan käytössä voi olla vain tämä tappioon vievä kortti.

Kestävästi menestyneet yhteisöt keskittyvät toistuvasti siihen, mitä niiden pitää tehdä tai olla tekemättä. Kyse ei ole vain vahvuuksien ja osaamisen kehittämisestä. Lisäksi on ymmärrettävä, millä alueilla organisaatiolla on todellisia mahdollisuuksia kehittyä hyvästä parhaaksi, ja pitäytyä niissä. Tämä on äärimmäisen keskeinen kysymys myös kunnallishallinnon kehittämisessä.

Kestävä menestys vaatii kokonaisen sarjan huolellisesti toteutettuja hyviä päätöksiä. Valintoja tehtäessä julmatkin tosiasiat ovat parempia oppaita kuin katteettomat unelmat. Karua todellisuutta on rohjettava katsoa silmästä silmään ja mukautettava tuleva tie sen mukaan.

Pekka Kettunen
Yliö KSML 1.9.200

* = linkki ulos
** = linkki seutusivuille

Oma Jyväskylä - sähköinen asiointiportaaliMobiilikunta JyväskyläResurssiviisaus Neste Oil Ralli