Suoraan sisältöön
Jyväskylän kaupunki

Osaamispääoma menestymisen avain

Jyväskylän kaupunki julistautui viisi vuotta sitten kaupunkipolitiikan uudistajaksi Suomessa. Uuden aallon Jyväskylä -hankkeen päämääräksi asetettiin innovoiva kaupunki. Hokemaksi tullutta kumppanuuspolitiikkaa edeltäen ymmärsimme, että kaupunki etenee kunniakasta tavoitettaan kohti mikäli se onnistuu voimien kokoajana.

Määrällisesti pienen Keski-Suomen maakunnan keskuksena ja eurooppalaisena pikkukaupunkina olimme realisteja ja tiedostimme taloudellisten ja väestöllisten voimavarojemme rajallisuuden. Oli järkevää panostaa osaamisen ja voimavarojen kokoamiseen. Tässä olimme askeleen edellä muita.

Kansainvälisessä kirjallisuudessa keskustellaan juuri nyt intohimoisesti sosiaalisen pääoman ohella osaamispääomasta. Perusväitteen mukaan muutoin samanlaisten alueiden menestymisen ratkaisee alueiden kyky luoda ja vahvistaa näitä pääomalajeja.

Sosiaalisen ja osaamispääoman rakentelu on aikaa vievää työtä. Toiminta on tosin kannustavaa ja kannattavaa muihin pääoman lajeihin verrattuna, koska nämä pääoman lajit kasvavat sitä enemmän, mitä enemmän niitä kulutetaan!

Osaamispääomaa rakentava ajattelu korostaa uuden ilmapiirin välttämättömyyttä. Vanhassa kulttuurissa uuden etsimisen esteenä on usein toiminut epäonnistumisen pelko. Uutta hakevassa ilmapiirissä tulisi välttää epäonnistumisista rankaisemista. Epäonnistumisista tulisi jopa palkita. Edistyneimmissä yhteisöissä onkin jo otettu käyttöön "Viikon moka" -palkinnot. Heille, jotka eivät juuri mitään tee, ei mitään tapahdukaan.

Epäonnistuminen ei ole oleellista. Oleellista on myöntää tehdyt virheet. Virheen tekeminen ei ole tyhmyyttä. Virheen toistamista sitä vastoin kannattaa välttää. Ilmapiiri ratkaisee, voidaanko yhteisössä myöntää tehdyt virheet ja oppia niistä. Johdettavan ei myöskään aina tarvitse olla samaa mieltä johtajan kanssa. Johtamisessa on tärkeää oppimaan rohkaiseminen.

Jyväskylässä on puolen vuosikymmentä toiminut Jyväskylä – Forum yhteisenä uuden oppimisen areenana. Tässä mielessä on lohdullista lukea kansainvälisestä kirjallisuudesta vaatimus tietovirtojen vapauttamisesta.

Ajan johtavat tutkijat toteavat, että menestyvissä yhteisöissä kommunikoidaan ajoissa, usein ja mahdollisimman paljon myös luottamuksellisista asioista. Keskustelua ei tarvitse käydä keskustelun itsensä vuoksi, vaan tavoitteena on yhteisöllisen osaamispääoman lisääminen.

Puolen vuosikymmentä sitten Jyväskylä – Forumia käynnistäessämme näimme juuri keskeisenä tavoitteena tietovirtojen levittämisen ja tiedon patojen aukaisemisen koko kaupunkiyhdyskunnassa.

Osaamispääomaa kasvattamaan pyrkivä kommunikointi auttaa eri osapuolia ymmärtämään yhteisiä pyrkimyksiä ja pääsemään niihin yhdessä nopeammin. Se ei tyydy pelkkien tosiasioiden luettelemiseen ja sanomiseen. Osaamispääoma kasvaa, kun perusteluja esitetään myös ennen, keskellä ja jälkeen päätöksentekoa.

Osaamispääomaa vahvistava viestintä on myös ikävien asioiden sanomista liikaa kaunistelematta, mutta ei kuitenkaan kaikkea toivoa vieden. Viestinnän avoimuuden esteeksi saattaa tulla meidän ihmisten raadollisuus.

Joskus esimerkiksi poliittisille päättäjille tulee ylitsepääsemätön haluttomuus sallia tiedon vapaata liikkumista. Päättäjä voi kokea, että vapaa viestintä kaventaa hänen hallussaan olevia voimavaroja. Selkeämmin sanottuna päättäjä voi kokea liian avoimen viestinnän uhkana omalle vallalleen.

Tässä tulemme välttämättömään luottamuksen korostamiseen. Sosiaalinen pääoma kasvaa nimensä mukaisesti yhteisön vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutuksen laadun puolestaan ratkaisee se, vallitseeko yhteisön toimijoiden välillä luottamuksen ilmapiiri vai kyräily. Yhteisön yhteinen pääoma on siitä riippuvainen, jakavatko toimijat omaa osaamistaan ja kokemustaan muille. Jos luottamuksessa on kapeikkoja, tuskin on halukkuutta myöskään tietojen jakamiseen.

Osaamispääomaa rakentava yhteisö antaa toimijoilleen vaativia hankkeita, mutta sallii myös samalla hauskanpidon. Tutkijoiden esittämä tavoite luoda yhteisöstä erinomaisuuden keskus, joka houkuttelee ulkopuolisia siirtymään juuri tähän yhteisöön, on haastava. Siitä olen ylpeä, että osasimme Jyväskylässä asettaa tämänsisältöisen päämäärän jo puolen vuosikymmentä sitten.

Edelläkävijän edusta keskustellaan silloin tällöin muissakin yhteyksissä. Yhteisöllistä osaamispääomaa koottaessa asia korostuu. Menestyville, kansainvälisesti kilpailukykyisille yhteisöille on yhteistä se, että niiden osaamisperustaa on järjestelmällisesti rakennettu jopa vuosikymmen.

Useissa yhteyksissä mm. Ruotsin IT-komission kautta on muistutettu, että osaaminen on alueellisen kilpailukyvyn keskeinen tekijä. Ruotsin IT-komissiossa on korostettu, että merkittävin muutos, minkä taloudellinen ja teknologinen murros tuo mukanaan, on tietämisen ja osaamisen tapojen ja tottumusten muutos.

Ruotsalaiset huomauttavat, että suuri osa esimerkiksi koulun ja koulutuksen uudistamista koskeneesta keskustelusta on ollut vinoutunutta ja harhaan osuvaa. Keskustelu on kavennettu informaatioteknologiaan ja tietokoneisiin. Keskustelu on rajattu näin välineisiin. Keskustelua ei sitä vastoin ole käyty näiden välineiden käytöstä tietyissä yhteyksissä ja tietyssä tarkoituksessa.

Tietoteknologian mahdollisuudet ja teknologian kehitys tulisi kytkeä keskusteluun kokonaan uudenlaisen pedagogiikan, kokonaan uudenlaisen oppimisen ja työskentelyn tavasta. Yksilön tietoliittymän on oltava aktiivinen ja vuorovaikutteinen.

Tietoteollisessa ympäristössä tietoa on etsittävä itsenäisesti. Tietoa on kyettävä syvällisesti sisäistämään ja analysoimaan ja tietoa on kyettävä jalostamaan tavalla, jota kukaan ei vielä aiemmin ole osannut tehdä. Merkittävin osaamisen tihentymä jatkossakin tulee olemaan ihminen itse omine tietoineen, taitoineen ja oivalluksineen.

Jyväskylässä otetaan lähipäivinä uusi ja upea Agora-tutkimuskeskus kokonaisuudessaan käyttöön. Toivon ja uskon, että juuri Agorassa tullaan ratkomaan yllämainittuja visaisia kysymyksiä. Siihenkin luotan, että löydetyistä ratkaisuista keskustellaan avoimesti ja niitä sovelletaan maailmanlaajuisesti.

Agora -tutkimuskeskuksen keskeisenä tehtävänä näen sen viisauden vaalimisen, että tulevaisuuden osaamistarpeista tärkeimmät ovat tietämään ja tekemään oppiminen sekä yhdessä elämisen ja olemisen taidot.

Pekka Kettunen
Kolumni KSML 20.8.2000

* = linkki ulos
** = linkki seutusivuille

Oma Jyväskylä - sähköinen asiointiportaaliMobiilikunta JyväskyläResurssiviisaus Neste Oil Ralli