Historia
Jyväskylän kaupungintalo valmistui vuonna 1899 silloisen torin reunaan. Lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema uusrenessanssityylinen rakennus oli aikoinaan kaupungin mittavin rakennushanke. Rakennukseen sijoittuivat maistraatti, raastuvanoikeus, rahatoimikamari, kirjasto ja lukusali, Suomen pankki ja huutokauppakamari. Lisäksi rakennukseen tuli tiloja yhdistyksille ja seuroille. Rakennukseen saatiin myös pitkään kaivattu kaupunkilaisten juhlasali ja ravintola. Talon alakerrassa toimi poliisilaitos, jossa myös syyttäjän virkaa hoitaneella poliisimestarilla oli oma toimistonsa.
Jyväskylän kaupungin julkisivussa lukee "Kunnallistalo". Teksti maalattiin uudelleen näkyviin vuoden 1980 peruskorjauksessa muistuttamaan talon alkuvaiheista, rakennuksen asemasta kunnallisen elämän keskuksena. Talon julkisivussa oleva vaakuna on 1950-luvulta.
Toisen kerroksen juhlasali muutettiin kokoustilaksi 1939-1940 peruskorjauksen yhteydessä. 1940-luvulla virastot ja hallinto valtasivat kunnallistalon omaan käyttöönsä. 1990-luvulta lähtien kaupungintalolla on pitänyt päämajanaan kaupungin johdon lisäksi hallintokeskus/keskuhallinto. Kaupungintalon palvelut ja henkilöstö ovat siirtyneet väistötiloihin pääasiassa hallintokorttelissa sijaitseviin muihin rakennuksiin.
Talon ikääntyessä on rakennuksessa tehty eri aikoina useita korjauksia. Merkittävimmät muutokset rakennuksen julkisivussa tapahtuivat 1930-luvulla, jolloin julkisivun koristeaiheita poistettiin ja yksinkertaistettiin. Sisäpuolella huonetiloja on muutettu useaan otteeseen käyttäjien vaihtuessa ja tilatarpeiden kasvaessa. 1970-luvun lopulla tehtiin mittava sisätilojen peruskorjaus, minkä yhteydessä sisääntuloaulan, portaikon ja juhlasalien peittoon maalatut koristemaalaukset palautettiin.
Lähteet: tiedote 24.2.2010, Jyväskylän kunnallistalo 100 vuotta -esite (Päivi Andersson)
Kuvat Keski-Suomen museo