Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

Timo Koivisto

Kaupunginjohtajan videoblogi eli vlogi


15.8.2016

Sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä riittää paljon puuhaa

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, kuvaaja Raisa Nerg

Kesää on vielä jäljellä, mutta lomat ovat ainakin itselläni iloisesti takana. Alkavaan syksyyn mahtuu taas varmasti paljon sellaista, jota ei tässä vaiheessa osaa ennakoida. Se on sen sijaan varmaa, että sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä riittää paljon puuhaa. Soten osalta valmistelua on tehty Keski-Suomessa jo vuosia, ja siinä ollaan valtakunnallisestikin vertaillen jo pitkällä. Maakuntauudistuksen valmistelu on ymmärrettävästi vasta alkutekijöissään. Tulihan maakuntaosio uudistukseen mukaan vasta viime vuoden marraskuussa tehdyn hallituksen linjauksen myötä. Sote- ja maakuntavalmistelu on kuitenkin kytkettävä tiiviisti toisiinsa, molemmat kun ovat uuden maakunnan tehtäviä.

Viimeaikaisessa keskustelussa ovat jossain määrin korostuneet syntyvän uuden maakunnan muut kuin sote-tehtävät. Niitähän ovat nykyisten maakuntien liittojen ja valtion aluehallintoviranomaisten alueelliset kehittämistehtävät, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto. Kaikki tehtäviä, joiden merkitystä ei ole syytä väheksyä. Silti pitää muistaa, että uuden maakunnan selvästi tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto. Sitä kuvaa sekin, että nykyisillä volyymeillä uuden Keski-Suomen maakunnan karkeasti noin miljardin euron budjetista yli 90 prosenttia menee sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Budjetti on tietysti vain yksi mittari. Selvää kuitenkin on, että kansalaisten hyvinvoinnin ja toisaalta julkisen talouden kestävyysvajeen taittamisen näkökulmasta maakunnan on onnistuttava nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella.

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä myös kunnat muuttuvat merkittävästi. Lähteehän niiden tehtävistä, menoista ja tuloista iso osa soten myötä pois. Muutos ei kuitenkaan ole niin maata mullistava, kuin välillä annetaan ymmärtää. Kunnille jää edelleen erittäin merkittävä tehtäväkenttä. Sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat kansalaisten hyvinvoinnille välttämättömiä. Samalla ne ovat myös tärkeitä kunnan elinvoiman luojia. Elinvoimaa ja yritysten toimintaympäristöä rakennettaessa kaavoitus on ratkaisevassa asemassa. Kunnille jäävä verotusoikeus antaa niille luontevan kannusteen elinvoiman luomiseen ja toisaalta varmistaa, että valta ja vastuu verorahojen käytöstä ovat kansalaisten suoraan valitsemilla päättäjillä.

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä kuulee välillä kehotuksia, että nyt kuntien on vihdoinkin uudistuttava. Kuntien toiminnan uudistaminen ja tehostaminen ei kuitenkaan ala sote-uudistuksesta eikä se myöskään siihen pääty. Ainakin se reilu 10 vuotta, jonka itse olen ollut kaupungin palveluksessa on ollut jatkuvaa toiminnan kehittämisen aikaa. Pikkuhiljaa voisi todeta, että jos kunnissa on viime vuodet ollut jotain pysyvää, on se sote-uudistuksen odotus.

Hyvää loppukesää,
Timo Koivisto


30.3.2016

Talouden myönteinen kehitys jatkui

Jyväskylä on edelleen toiseksi halutuin muuttokohde

Torstaina 29.3. julkistetun kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan talouden myönteinen kehitys jatkui. Vuosikate toteutui selvästi talousarviota parempana ja mikä parasta, lainakanta pieneni. Tärkein syy myönteiseen kehitykseen oli, että kaupungin oma talouskuri on pitänyt hyvin. Kaikki toimialat pysyivät talousarviossa, suurin osa jopa alkuperäisessä talousarviossa ja kaikki vähintään muutetussa.

Kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen mukaan vuonna 2017 talouden pitää olla tasapainossa. Sille on kaksi mittaria: velkaantumisen tulee loppua ja toisaalta vuosikatteen tulee kattaa poistot. Nyt olemme siis saavuttaneet toisen, eli pitkästä aikaa emme ottaneet lisävelkaa, vaan pystyimme maksamaan sitä jopa pois 3,8 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 40,8 miljoonaa euroa eli 1,2 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Poistot olivat 54,0 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 75,5 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus ei vielä ole tasapainossa. Viime vuoden tilinpäätös antaa kuitenkin hyvän pohjan tämän vuoden talousarvion toteutumiselle. Samoin talouden tasapainon saavuttaminen asetetun tavoitteen mukaisesti vuonna 2017 näyttää realistiselta. Työtä se kuitenkin vielä vaatii ja tiukan taloudenpidon on jatkuttava myös tänä ja ensi vuonna.

Aktiivista yritysyhteistyötä

Viime vuosi oli toiminnallisesti ennen kaikkea aktiivisen elinkeinopolitiikan ja yritysyhteistyön aikaa. Koko elinkeinopolitiikan tekemisen tapa laitettiin uusiksi. Kaupungin organisaatioon perustettiin elinkeinoyksikkö, joka vastaa kaupunginjohtajan tukena elinkeinopolitiikan ohjauksesta kaupunkikonsernissa, yritysten sijoittumispalveluista sekä elinkeinomarkkinoinnista. Myös työllisyyspalvelut keskitettiin samaan yksikköön. Yrityksiä ja niiden edustajia myös kuultiin ahkerasti. Kaikkiaan erilaisia yrityskontakteja minulla ja elinkeinoyksiköllä oli viime vuonna yli 300.

Uudessa elinkeinopolitiikassa keskeisessä asemassa ovat kaupunkikehitysalustat Kangas, Hippos, Sairaalanmäki ja kaupungin keskusta. Ne ovat strategisesti merkittäviä kehityshankkeita ja suuria investointeja, joissa luodaan yrityksille ja oppilaitoksille tutkimus - ja tuotekehitysympäristöjä. Kaupunkikehitysalustat tarjoavat mahdollisuuden synnyttää suurien investointien kautta innovaatioita ja yrityksille luova ekosysteemi. Niissä korostuvat myös kaupungin elinkeinopolitiikan sisällölliset painopistealueet kyberturvallisuus sekä liikunta ja hyvinvointi.

Lämmin kiitos hyvän tilinpäätöksen syntymisestä sekä päättäjille että henkilökunnalle.

Jyväskylä edelleen toiseksi halutuin muuttokohde

Loistavaa, että Jyväskylä on edelleen suomalaisten muuttokohteena toiseksi mieluisin ja kokonaismielikuvassa kolmas. Meillä on kokonaisuutena johtavaa Tamperetta parempi lasten kasvuympäristö ja tasoissa ollaan Tampereen kanssa asuinympäristön viihtyisyydessä.

Yleisarvosanojen keskiarvoksi meille muodostui 7,64, mikä on kolmanneksi paras. Vertailuryhmässä (Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku) Jyväskylä menestyy kaiken kaikkiaan hyvin.
Jyväskylään voisi ajatella muuttavansa reilu neljännes (28 %) suomalaisista, millä tuloksella sijoitumme toiseksi heti Tampereen jälkeen. Edellisessä tutkimuksessa 2014 luku oli 23% .

Kysyttäessä kuinka todennäköisesti suomalaiset suosittelisivat kaupunkia asuinpaikkana ystävilleen tai tuttavilleen, Jyväskylä sijoittui jaetulle kolmannelle sijalle. Nykyisiltä ja entisiltä asukkailtaan Jyväskylä saa keskiarvon 8,59. Vuonna 2014 luku oli 8,19.

Jyväskylä on vuodesta toiseen ykköskaupunkien joukossa ja itse asiassa arviot ovat parantuneet viime vuosista kaikissa keskeisissä osa-alueissa. On tärkeää, että Jyväskylä koetaan hyvänä lasten kasvuympäristönä ja asumisviihtyvyys on korkea. Jyväskylä on hieno opiskelukaupunki ja palvelutaso on hyvä. Työpaikkojen saamisen eteen teemme vahvasti töitä. Elinkeinopolitiikka ja uudet työpaikat ovat johdon päätehtäviä. Kaupunkikehitysalustat Kangas, Hippos, Sairaalanmäki ja kaupungin keskusta luovat yrityksille ja oppilaitoksille mielenkiintoisia tutkimus - ja tuotekehitysympäristöjä. Tulevaisuus näyttää valoisalta ja kaupungin taloustilanne paranee koko ajan.

Toivotan hyvää kevättä kaikille,
Timo Koivisto


31.12.2015

Puhe uuden vuoden aattona 31.12.2015

Hyvät kaupunkilaiset! Arvoisat uuden vuoden vastaanottajat!

Uutena vuotena on tapana arvioida kulunutta vuotta ja ehkä hieman myös ennustaa tulevaa. Jos olisin vuosi sitten tältä paikalta ennustanut nyt päättyvän vuoden tapahtumia, metsään olisi todennäköisesti moneltakin osin mennyt. Optimisti kun olen, olisin varmaankin arvioinut maailman kriisien edes jonkin verran rauhoittuvan. Näin ei ole tainnut käydä edes lähialueellamme Ukrainassa, vaikka se ei viime aikojen uutisoinneissa päällimmäisenä ole ollutkaan. Sodan ja terrorin jatkumisen Syyriassa ja Irakissa olisin ehkä osannut ennakoida. Sen sijaan täysin selvää on, ettei minulla olisi ollut aavistustakaan siitä pakolaisten määrästä, jonka nämä kriisit myös Suomeen toivat.

Maamme kehityksen olisin varmaan myös arvioinut paremmaksi. Toki oli tiedossa jo vuosi sitten, ettei päättyvän vuoden talouskasvu ole kaksista. Samoin yleisesti arvioitiin jo tuolloin, että työttömyys jatkaa kasvuaan. Mutta todennäköisesti olisin uskonut parempaan juuri siksi, että vaikea tilanne oli kaikkien tiedossa. Sen olisi luullut johtavan yhteisymmärrykseen niistä toimista, joilla Suomi käännetään kasvuun. Sen sijaan kuluneen vuoden aikana on välillä syntynyt se mielikuva, ettemme me suomalaiset osaa enää kuin riidellä.

Vuosi sitten olisin siis todennäköisesti arvioinut maailman ja Suomen kehityksen liian myönteisesti. Sen sijaan luulen, että Jyväskylän kaupungin osalta olisin osunut lähemmäs totuutta. Ja kaupunkimme kohdalla myös optimismiin olisi ollut aihetta.

Jo vuosi sitten oli nimittäin nähtävissä, että kaupungin talous on kääntymässä parempaan. Vuosi 2014 näytti toteutuvan selvästi talousarviota parempana, minkä tilinpäätös myöhemmin keväällä vahvisti. Velkaantuminen väheni edellisvuosista merkittävästi.

Kun kaupunginvaltuusto reilu kuukausi sitten hyväksyi alkavan vuoden talousarvion, otettiin talouden tasapainon näkökulmasta taas selvä askel eteenpäin. Otamme velkaa enää murto-osan vaikeimmista vuosista. Mikä tärkeintä, teemme sen tinkimättä kaupungin peruspalveluiden hyvästä tasosta.

Tällä hetkellä näyttää täysin realistiselta, että kaupungin talous saataisiin vuonna 2017 pitkään tavoiteltuun tasapainoon. Siihen luo uskoa paitsi ensi vuoden budjetin sisältö, ennen kaikkea se määrätietoisuus ja laaja yhteisymmärrys, jolla taloutta koskevia päätöksiä on kaupungissamme tehty.

Kun talous saatiin käännettyä kestävämmälle uralle, nousi työttömyys entistäkin selvemmin kaupunkimme suurimmaksi ongelmaksi. Marraskuussa Jyväskylän työttömyysprosentti oli 16,6. Se tarkoittaa, että kaupungissamme on lähes 11 000 työtöntä. Näillä luvuilla emme voi jatkaa. Ongelma on ennen kaikkea inhimillinen, mutta heijastuu myös monella tavalla kaupungin toimintaan ja talouteen.

Tässäkään suhteessa ei jääty toimettomiksi. Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka olivat päättyvänä vuonna ja ovat myös jatkossa kaupungin johdon keskeisiä painopistealueita. Olkoon tämä myös uuden vuoden lupaukseni.

Työttömyyden merkittävä vähentäminen edellyttää ennen kaikkea uusien työpaikkojen syntymistä yksityisiin yrityksiin. Niistä emme kaupunkina voi päättää, mutta voimme luoda niiden syntymiselle edellytyksiä.

Moni mieltää elinkeinopolitiikan ennen kaikkea uusien yritysten houkuttelemiseksi kaupunkiin. Se onkin välttämätöntä. Vähintään yhtä tärkeää kuitenkin on, että pidämme huolta kaupungissa jo olevista yrityksistä. Niitä pitää kuulla, luoda edellytyksiä kasvulle tai vähintäänkin pitää huolta, etteivät kaupungin toimet ole sille esteenä.

Tiivistäen voisi todeta, että kaupungin elinkeinopolitiikan lähtökohtana on, että kaikki yritykset, toimialasta, koosta tai sijainnista riippumatta ovat meille tärkeitä ja kaupunkiimme tervetulleita. Työttömyyden nujertamiseksi tarvitsemme kaikenlaisia yrityksiä ja työpaikkoja.

Jyväskylän – kuten koko Suomen ja Euroopan - viime vuotta leimasi vahvasti ennätyksellinen pakolaisten määrä. Halusimme kantaa vaikeassa tilanteessa vastuumme ja olla mukana auttamassa hädänalaisia ihmisiä. Kaupunkiimme perustettiin pikavauhdilla hätämajoitusyksikkö ja vastaanottokeskuksia. Niiden toiminnan käynnistäminen pääosin vapaaehtoisvoimin sujui kiitoksen arvoisesti.

Tämä poikkeuksellinen tilanne on ymmärrettävästi aiheuttanut myös hämmennystä, jopa pelkoakin. Mutta kuten olen aiemminkin todennut, on kaupunkimme asukkaiden yleisesti ottaen maltillisesta ja rauhallisesta suhtautumisesta tähän poikkeukselliseen tilanteeseen voinut olla jopa ylpeä.

Vastaanottokeskusten ympäristössä eri puolilla maata on esiintynyt – ja esiintyy varmasti jatkossakin - erilaisia häiriöitä ja jopa väkivallantekoja. Mihinkään paniikkiin ne eivät ainakaan nykymittakaavassaan anna aihetta, vaikka juuri sitä niillä saatetaan lietsoa. Uskon ja luotan siihen, että me jyväskyläläiset tunnemme jatkossakin tässä suhteessa vastuumme ja pidämme päämme kylmänä.

Olen kaupunkimme tulevaisuuden suhteen varsin luottavainen. Jyväskylä ei tietenkään ole suojassa maailman tai Suomen vaikeuksilta. Meillä on kuitenkin selkeät vahvuutemme sekä monia tuoreitakin myönteisiä signaaleja, joiden varaan luottamukseni perustan.

Kaupunkimme on edelleen erittäin vetovoimainen. Siitä kertoo erityisesti asukasluvun kasvu, joka on tänä vuonna ollut kovinta lähes kymmeneen vuoteen, kovempaa kuin Helsingissä. Olemme kasvaneet marraskuun loppuun mennessä yli 1600 asukkaalla. Vetovoimasta viestivät myös tuoreet uutiset muutaman kansainvälisen suuryrityksen päätöksistä, joilla ne vahvistavat toimintojaan Jyväskylässä merkittävästi.

Kaupungin keskeisistä kehittämisalueista Kangas on alkanut rakentua ja kiinnostaa vahvasti paitsi asukkaita myös yrityksiä. Hippokselle taas näyttää olevan kaikki edellytykset syntyä kansainvälisessä mittakaavassakin merkittävä liikunnan, urheilun ja niihin liittyvän tutkimuksen ja liiketoiminnan keskittymä. Valtiontalon kaupan varmistuminen puolestaan antaa kaupungin keskustalle erinomaisen piristysruiskeen. Lisäksi kaupunkimme erinomaiset puitteet Lutakonaukio kärkenään tuovat tänne koko ajan uusia suuriakin tapahtumia.

Yrityselämän puolella tuore konkreettinen positiivinen uutinen kertoo, että Jyväskylän seudun yritysten liikevaihto on kääntynyt selvästi muuta maata nopeampaan kasvuun. Kehitystä selittävät seudun teollisuuden ripeä kasvu, rakentamisen korkea määrä sekä kaupan koko maata parempi tilanne. Hieno yksittäinen uutinen on, että Toyota, yksi maailman suurimmista yrityksistä, on asettunut Jyväskylään Tommi Mäkisen vetämän rallitallin muodossa.

Myös Jyväskylän monipuolinen kulttuurielämä voi hyvin. 60 vuotta juuri täyttänyt Sinfonia esimerkiksi vetää jatkuvasti täysiä saleja.

Arvoisat uuden vuoden juhlijat, hyvät kaupunkilaiset!

Kaiken kaikkiaan rohkenen väittää, että jos ja kun maassa ylipäätään jatkossa on menestyviä kaupunkiseutuja, on Jyväskylä varmasti yksi niistä.

Hyvää uutta vuotta teille kaikille!

Timo Koivisto


6.12.2015

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2015

Puhe Jyväskylän itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2015

Kunnioitetut sotiemme veteraanit! Herra kenraali! Hyvä juhlayleisö!

Kun valmistelin tätä puhetta ja pohdin maamme itsenäisyyttä, havahduin siihen, kuinka lyhyt jakso maamme itsenäisyyden aika loppujen lopuksi onkaan. Tätä kuvastaa aika hyvin se tosiseikka, ettei yksikään omista isovanhemmistani syntynyt Suomen valtion kansalaiseksi, vaan Venäjän tsaarin alamaiseksi. He syntyivät siis autonomiseen suuriruhtinaskuntaan, eivät itsenäiseen Suomeen. Niin nuori ilmiö on maamme itsenäisyys, todella nuori, vain parin sukupolven ikäinen.

Suomi on maailman valtioiden joukossa pieni ja syrjäinen kolkka, jossa ilmasto on ankara ja jossa harmaus ja pimeys vallitsevat suuren osan vuotta. Olemme alue niin sanotussa pohjoisessa ulottuvuudessa: täällä on lyhyt kesä eli lyhyt kasvukausi, kylmä ilmasto ja harva asutus. Nämä varmasti tekevät monien silmissä maastamme aika vähän houkuttelevan asuinpaikan.

Meitä asuu täällä Pohjan perillä vain viitisen miljoonaa suomalaista. Lukeudumme Euroopan pienten kansojen joukkoon. Kaiken lisäksi ennustetaan, että väkimäärämme tulevaisuudessa supistuu ja että vanhusväestön ja eläkeläisten osuus väestöstämme kasvaa rajusti.

Itsenäisen Suomen lähtökohdat ja tulevaisuus eivät siis ole tuntuneet eivätkä tunnu kovin ruusuisilta. Helposti tulee kysyneeksi, olemmeko me suomalaiset nostaneet näissä elämän arpajaisissa huonon arvan? Olisiko ollut onnellisempaa syntyä johonkin vanhaan historialliseen itsenäiseen valtioon, etelän aurinkoon, ison kansakunnan edustajaksi?

Kuitenkin, kaikesta tästä suomalaisesta ankeudesta – niin sanotusta arktisesta hysteriastakin – huolimatta monet toteavat, että näissä elämän arpajaisissa on ollut lottovoitto syntyä itsenäiseen Suomeen. Tarkemmin ajatellen on pakko todeta, että itsenäisen Suomen lyhyt historia on varsinainen menestystarina. Tämä on tosiasia, jonka emme saa antaa hämärtyä. Emme, vaikka viime päivien julkista keskustelua seuratessa ainakin minusta on välillä tuntunut siltä, ettemme me suomalaiset osaa enää muuta kuin riidellä.

Mutta kun maamme kehitystä tarkastelee koko itsenäisyyden ajan näkökulmasta, menestystarinasta kelpaa kyllä puhua. Selvisimme itsenäisyytemme ajan suurimmasta haasteesta – sodista – kunnialla ja miehittämättömänä. Vähintään yhtä hyvin onnistuimme sen jälkeisessä jälleenrakentamisessa. Haluan tässäkin yhteydessä kiittää sodan käyneitä ja maamme jälleenrakentaneita sukupolvia.

Nyt Suomi on – lainkaan liioittelematta - maailman kärkivaltioita erittäin monessa suhteessa. Taloutemme on kiistattomista ongelmistaan huolimatta edelleen verrattain vahva. Yhtenä niin sanotuista pohjoismaisista hyvinvointivaltioista olemme jonkinlainen malliesimerkki suurelle osalle maailman valtioista yhteiskunnallisen tasa-arvon kehittämisessä.
Maamme yhteiskuntajärjestelmä on vakaa, tuskin täällä on vallankumouksen tai sotilasvallankaappauksen vaara vaanimassa. Poliittisten puolueiden väliset erimielisyydetkään eivät täällä juuri kärjisty mielenosoituksiksi tai ainakaan mellakoiksi. Suomen koulujärjestelmä on jatkuvasti saanut kiitosta eurooppalaisissa vertailevissa tutkimuksissa. Pystymme koulutuksessa huipputuloksiin, ja pystymme kaikkien koululaisten osalta tasokkaisiin tuloksiin. Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita, eli täällä voi luottaa siihen, että viranomaiset toimivat kansalaisten parhaaksi eivätkä vain kahmi omia etujaan. Kaiken kaikkiaan elämme turvallisessa yhteiskunnassa, ja mikä tärkeintä, nimenomaan kaikille turvallisessa yhteiskunnassa.

Eikä se meidän ilmastommekaan loppujen lopuksi niin kauhea ole. Lyhyt kesämme on - ainakin useimpina vuosina – vähintäänkin riittävän lämmin ja joka vuosi se tarjoaa poikkeuksellisen kauniin vehreän luonnon. Lumiset ja kylmät talvemme ovat monelle vierailijalle niin kuin meille itsellemmekin kokemus, nimenomaan virkistävä kokemus. Monien mielestä juuri vuodenaikojen vaihtelu ja erilaiset vaihtelevat säät ovat ilmastomme paras puoli. Mitä me oikein valitamme, no, tietysti vaikka juuri tämän ajan ankeutta, sadetta, harmautta, pimeyttä …, mutta silti.

Vaikka edellä totesinkin maamme talouden olevan edelleen verrattain vahva, on se myös todella kovien haasteiden edessä. Valtion ja kuntien velkaantuneisuus ei ole kansainvälisessä vertailussa vielä hälyttävällä tasolla, mutta sille se päätyy, jos jatkamme samalla uralla.

Myös Jyväskylä velkaantui erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kovaa vauhtia. Lainaksi otettua rahaa emme toki tuhlanneet, vaan käytimme sen erityisesti peruspalveluinvestointeihin – suomeksi sanottuna rakensimme ja korjasimme kouluja, päiväkoteja ja terveyskeskuksia. Mutta yhtä kaikki, sama tahti ei voinut jatkua.

Tämän tosiasian kaupungin päättäjät myös ymmärsivät ja tarttuivat toimeen. Viime vuosina Jyväskylän julkikuvassa onkin korostunut talouden tasapainottaminen. En ole varmaan pahasti väärässä, jos arvioin, että välillä on saattanut vaikuttaa, ettemme muuta teekään, kuin leikkaa menoja – mitä nyt ehkä välillä yritämme saada naapurikunnat liitetyksi itseemme.

Mielikuvat ovat mielikuvia, mutta oleellista on, että tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Kaupungin talous on käännetty selvästi parempaan suuntaan. Jo viime vuoden tilinpäätös kertoi velkaantumisen selvästä vähenemisestä. Ensi vuoden talousarvio on tässä suhteessa vielä askel eteenpäin. Otamme velkaa enää murto-osan vaikeimmista vuosista, ja mikä parasta, teemme sen tinkimättä kaupungin peruspalveluiden hyvästä tasosta.

Taloutemme luvut ja palveluidemme taso kestävät hyvin vertailun muiden suurten kaupunkien kanssa. Samalla ensi vuoden talousarvio antaa uskottavan pohjan sille, että kaupungin velkaantuminen loppuu kokonaan vuonna 2017 ja taloutemme on – vihdoinkin, pitkän työn tuloksena - tasapainossa. Ja mitä niihin naapurikuntiin tulee, voivat nekin huokaista helpotuksesta. Kuntaliitokset eivät ole Jyväskylän seudulla – ainakaan kaupungin näkökulmasta – millään lailla ajankohtaisia.

Kun talous on nyt käännetty kestävämmälle uralle, on työttömyys noussut entistä selvemmin kaupunkimme suurimmaksi ongelmaksi. Lokakuussa työttömyysprosentti Jyväskylässä oli 16,4. Se tarkoittaa, että kaupungissamme on lähes 11 000 työtöntä. Vaikka olemmekin viime kuukausina parantaneet asemaamme suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin, on selvää, että moisilla numeroilla emme voi jatkaa. Ongelma on ennen kaikkea inhimillinen, mutta heijastuu myös monella tavalla kaupungin toimintaan ja talouteen.

Tässäkään suhteessa emme ole jääneet toimettomiksi. Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka ovat olleet tänä vuonna ja ovat myös jatkossa kaupungin johdon keskeisiä painopistealueita. Ensi vuoden talousarviossakin panostamme poikkeuksellisen voimakkaasti juuri niihin. Perinteisen työllisyyden hoidon saralla käynnistämme uusia hankkeita ja toisaalta otamme hoitaaksemme esimerkiksi hyviä tuloksia tuottaneen työllisyyden kuntakokeilun, jonka rahoituksesta valtio vetäytyy vuoden lopussa.

Tämä perinteisempi työllisyyden hoito on ehdottoman tärkeää, mutta se, että saisimme työttömyyslukumme selvästi nykyistä pienemmiksi, edellyttää ennen kaikkea uusien työpaikkojen syntymistä yksityisiin yrityksiin. Niistä emme kaupunkina voi päättää, mutta voimme - ja meidän pitää - luoda niiden syntymiselle edellytyksiä. Meidän täytyy siis tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Moni mieltää elinkeinopolitiikan ennen kaikkea uusien yritysten houkuttelemiseksi kaupunkiin, eikä väärässä varsinaisesti olekaan. Sekin on välttämätöntä. Vähintään yhtä tärkeää kuitenkin on, että pidämme huolta kaupungissa jo olevista yrityksistä. Niitä pitää kuulla, niiden toiveita ottaa huomioon, luoda edellytyksiä kasvulle tai vähintäänkin pitää huolta, etteivät kaupungin toimet ole sille esteenä. Tämä tavoite mielessä olemme kiertäneet yrityksiä ja tavanneet niiden johtoa. Yrityksiltä saatu palaute on ollut moninaista, myös kriittistä. Kaikki ovat kuitenkin pitäneet aktiivista yhteydenpitoa hyvänä asiana.

Tiivistäen voisi todeta, että kaupungin elinkeinopolitiikan lähtökohtana on, että kaikki yritykset, toimialasta, koosta tai sijainnista riippumatta ovat meille tärkeitä ja kaupunkiimme tervetulleita. Työttömyyden nujertamiseksi tarvitsemme kaikenlaisia yrityksiä ja työpaikkoja.

Talouden olemme siis Jyväskylässä saaneet hallintaan, mutta työttömyys meidät vielä haastaa. Rohkenen kuitenkin tässäkin väittää, että jos maassa ylipäätään jatkossa on menestyviä kaupunkiseutuja, on Jyväskylä varmasti yksi niistä.

Suomi on viime kuukausien aikana joutunut koko itsenäisyyden mittakaavassakin tarkastellen poikkeuksellisen haasteen eteen. Syksyn kuluessa maahamme on tullut enemmän turvapaikanhakijoita kuin kukaan osasi ennakoida. Pitkään jatkuneet sota ja terrori muun muassa Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa ovat tuoneet Eurooppaan valtavasti pakolaisia, joista Suomi ja siinä ohessa myös Jyväskylä ovat saaneet osansa.

Jyväskylä on halunnut kantaa vaikeassa tilanteessa vastuunsa ja olla mukana auttamassa hädänalaisia ihmisiä. Meille onkin perustettu pikavauhdilla hätämajoitusyksiköitä ja vastaanottokeskuksia. Niiden toiminnan käynnistäminen pääosin vapaaehtoisvoimin on sujunut kiitoksen arvoisesti. Ylipäätään kaupunkimme asukkaiden yleisesti ottaen maltillisesta ja rauhallisesta suhtautumisesta tähän poikkeukselliseen tilanteeseen on voinut olla ylpeä. Silti on selvää ja ymmärrettävää, että ihmiset tuntevat myös hämmennystä, jopa pelkoakin. Sitä ovat osaltaan lisänneet vastaanottokeskusten ympäristössä eri puolilla maata tapahtuneet häiriöt ja väkivallanteot, joihin ovat syyllistyneet sekä kantaväestö että turvapaikanhakijat.

Rikokset ovat yhtä lailla tuomittavia, ovat ne sitten kantaväestön tai turvapaikanhakijoiden tekemiä. Niiden edessä pitää silti pystyä pitämään pää kylmänä. Kaikkia turvapaikanhakijoita ei voi eikä saa tuomita siksi, että jotkut heistä ovat syyllistyneet vakaviin ja vastenmielisiin rikoksiin. Emme tee niin silloinkaan, kun suomalaiset ovat kyseessä.

Maamme kaikkien puolueiden puheenjohtajat julkistivat viime viikolla pakolaiskriisiä koskevan kannanoton, jota haluan tässä yhteydessä siteerata suoraan – niin hienosti siinä mielestäni tiivistetään se asenne, jolla tämän hetkiseen tilanteeseen on syytä suhtautua: ”Me suomalaiset olemme maltin ja tolkun kansaa. Me olemme aina muistaneet kunnioittaa lakia ja oikeutta, yhdenvertaisena kaikille. Muistetaan se nytkin”.

On myös paikallaan muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja majoittaminen on vasta ensimmäinen askel tämän kriisin selvittämisessä. Arvion mukaan kolmannes turvapaikkaa hakevista sen myös saa. Heidän kotouttamisensa osaksi yhteiskuntaa on paitsi suuri haaste, myös mahdollisuus. Jyväskylä, kuten kaikki maamme kaupungit, rakentaa menestystään kasvun ja osaamisen perustalle. Väestön ikääntyessä tämän strategian onnistuminen edellyttää jatkossa entistä enemmän sitä, että saamme houkuteltua tänne osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Jos onnistumme turvapaikan saaneiden kotouttamisessa, näyttäydymme varmasti houkuttelevampana myös muille muualta tuleville. Sama päinvastoin: kaupunki, joka ei huolehdi vähemmistöistään ja suvaitse erilaisuutta, ei tässä kilpailussa varmuudella menesty.

Meidän Suomemme itsenäisyyden ajan lyhyys – isovanhempieni ja isäni ja äitini elämän mittainen aika - ei ole estänyt maatamme kehittymästä kansaksi kansojen joukossa, menestyneeksi ja arvostetuksi kansaksi kansakuntien joukossa. Siihen on tietysti tarvittu osaamista, paljon ankaraa työtä ja vaikeuksien voittamista, mutta ennen kaikkea myös yhtenäistä tahtoa, yhtenäistä halua kehittää yhteistä tulevaisuutta. Ja vaikkeivät viime ajat tämän yhteisen tahdon suhteen olekaan olleet kaikkein rohkaisevimpia, uskon, ettemme tätä kykyä kuitenkaan ole kansakuntana hukanneet. Olkaamme siis osaamme tyytyväisiä, itse asiassa me voisimme olla osastamme hiukan ylpeitäkin. Suomi on hyvä maa elää ja asua. Hyvää itsenäisyyspäivää Teille kaikille!

Timo Koivisto


18.9.2015

Yrityskontaktit tärkeitä

Ensimmäisen reilun puolen vuoden aikana kaupunginjohtajana elinkeinopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa on vienyt aika ison osan työajasta. Tämä oli toki tarkoituskin ja näin ilman muuta aion myös jatkaa. Uudet työpaikat syntyvät jatkossakin ennen kaikkea yrityksiin. Siksi on välttämätöntä, että yritysten olisi mahdollisimman hyvä kaupungissamme toimia.

Moni mieltää elinkeinopolitiikan ennen kaikkea uusien yritysten houkuttelemiseksi kaupunkiin. Sekin on erittäin tärkeää. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin pitää huolta kaupungissa jo olevista yrityksistä. Niitä pitää kuulla, toiveita ottaa huomioon, luoda edellytyksiä kasvulle tai vähintäänkin pitää huolta, etteivät kaupungin toimet ole kasvulle esteenä. Tämä tavoite mielessä olen kiertänyt yrityksiä ja tavannut yritysjohtoa. Tällaisia yrityskontakteja on tänä aikana ollut jo pelkästään itselläni reilut viisikymmentä. Kun tähän lasketaan mukaan uuden elinkeinoyksikön kontaktit yrityksiin, kasvaa lukema merkittävästi. Yrityksiltä saatu palaute on ollut moninaista, myös kriittistä. Kaikki ovat kuitenkin pitäneet yhteydenpidon aktivoitumista hyvänä asiana.

Kaupungin uudessa elinkeinopolitiikassa keskeisessä asemassa ovat kaupunkikehitysalustat Kangas, Hippos, Sairaalanmäki ja kaupungin keskusta. Kaikille niille yhteistä ovat jo päätetyt tai suunnitteilla olevat isot investoinnit rakenteisiin. Näiden uskomme synnyttävän myös innovaatioita ja luovan erinomaisia edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusien yritysten sijoittumiselle Jyväskylään. Kaupunkikehitysalustoissa korostuvat myös kaupungin elinkeinopolitiikan sisällölliset painopistealueet kyberturvallisuus sekä liikunta ja hyvinvointi.

Vaikka edellä mainittuihin kokonaisuuksiin laitetaankin paukkuja, on kaupungin elinkeinopolitiikan lähtökohtana, että kaikki yritykset, toimialasta, koosta tai sijainnista riippumatta ovat meille tärkeitä ja kaupunkiimme tervetulleita. Työttömyyden nujertamiseksi tarvitsemme kaikenlaisia yrityksiä ja työpaikkoja.

Hyvää syksyn jatkoa!
Timo Koivisto


Aiemmat kirjoitukset

12.6.2015

Talouskokonaisuuden oltava uskottava

Näinä päivinä kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden veroprosentista. Esitys on, että se pidettäisiin nykyisellään 20 prosentissa. Sillä sijoitumme suurten kaupunkien keskitasolle.

Miten ja millaisilla reunaehdoilla tähän esitykseen sitten on päädytty? Lähtökohtana valmistelussa on ollut tavoite siitä, että kaupungin talous olisi tasapainossa vuonna 2017. Tasapainoa arvioidaan kahdella eri mittarilla. Ensinnäkin vuosikatteen pitää olla vähintään poistojen suuruinen. Ehkä vielä tärkeämpi mittari on se, ettei kaupunki ota lisävelkaa. Poistot ovat jatkossa noin 50 miljoonaa euroa. Vuosikatteen pitäisi olla siis saman suuruinen vuonna 2017. Jotta olisimme uskottavasti kulkemassa tätä kohti, on ensi vuoden tavoitteeksi asetettu 40 miljoonan euron vuosikate.

Keskeinen lähtökohta omassa talousarviovalmistelussani on ollut, että kokonaisuuden pitää olla uskottava. Talousarvio ei voi perustua toiveille sen paremmin tulojen kuin menojenkaan osalta. Tuloja ei siis saa arvioida liian optimistisesti ja menot pitää mitoittaa tiukasti, mutta niin, että niillä voi myös oikeasti tulla toimeen. Verojen korottamista pitää välttää, mikäli vain mahdollista. Kuntalaisten ostovoimaa ei ole tässä talouden tilanteessa perusteltua lähteä heikentämään. Toisaalta olisin verojen korotusta ilman muuta esittänyt, jos en uskoisi taloustavoitteita muuten saavutettavan. Nyt kuitenkin on kaikki syy uskoa, että pärjäämme ilman sitä.

Kaupunginhallitus hyväksyi viime maanantaina ensi vuoden talousarvion menopuolen valmistelua ohjaavan kehyksen. Kehys on tiukka mutta realistinen. Vaikkei kaikkia tarpeita voidakaan täysimääräisesti toteuttaa, kaupungin menot kasvavat tähän vuoteen verrattuna noin 20 miljoonalla eurolla. Samalla kasvaa toki myös palvelujen kysyntä eli tarkka taloudenpito jatkuu.

Monenlaisia yllätyksiä voi toki vielä tulla, mutta näyttäisi siltä, että talous todellakin olisi mahdollista tasapainottaa vuoteen 2017 mennessä.

Toivotan hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!
Timo Koivisto

20.2.2015

Katseet Jyväskylän kehittämiseen

Viime vuosina kaupungin päätöksenteossa ja julkikuvassa on korostunut talouden tasapainottaminen. Tähän on tunnuslukujen valossa ollut toki aihettakin. Onneksi toimenpiteet ovat myös tuottaneet tulosta, ja kaupungin talous on saatu käännettyä oikeaan suuntaan. Viime vuoden tilinpäätös toteutuu selvästi talousarviota parempana. Talouden tasapainotilaan ja ennen kaikkea velanoton loppumiseen on kuitenkin vielä sen verran matkaa, että tiukka taloudenpito jatkuu varmasti vielä tulevinakin vuosina.

Kun taloudessa nyt kuitenkin edeltäjääni lainatakseni on saatu kovaa maata jalkojen alle, on meillä erinomainen mahdollisuus kääntää katseet kaupungin kehittämiseen. Erityisesti elinkeinopolitiikassa tarvitsemme uusia avauksia. Kaupunkiseudun keskeiset elinkeinovoimat kuten yritykset ja niitä edustavat järjestöt, oppilaitokset ja valtion aluehallinnon toimijat on saatava nykyistä paremmin toimimaan yhteen. Tarvitaan riittävän haastavia, yhdessä asetettuja tavoitteita sekä ennen kaikkea konkreettisia hankkeita. Uusia virallisluonteisia työryhmiä ja kehittämisohjelmia sen sijaan ei nyt kaivata.

Elinkeinopolitiikka tulee olemaan työssäni kaupunginjohtajana keskeisellä sijalla. Jos ja kun haluamme nykyisen kohtuuttoman korkean työttömyysprosenttimme alas, on uusien yritysten saamisessa kaupunkiin ja nykyisten toiminta- ja kasvuedellytyksistä huolehtimisessa pakko onnistua. Tässä työssä kaupungin uusi elinkeinoyksikkö toimii kaupunginjohtajan oikeana kätenä. Se ensinnäkin tarjoaa yrityksille tahon, jonka puoleen kaupunkiorganisaatiossa kääntyä, koski asia sitten mitä tahansa. Vähintään yhtä tärkeää on kaupungin omien yrityksiä koskevien, vaikkapa erilaisten lupaprosessien trimmaus mahdollisimman sujuviksi. Lisäksi ja ehkä tärkeimpänä elinkeinoyksikön tehtävänä on kaupungin myyminen ja markkinoiminen kaupunginjohtajan valtuuksin. Tämä edellyttää aktiivista yritysten kontaktoimista, yhtä hyvin kaupungissa jo toimivien kuin muualta tänne haviteltavienkin.

Uudistamme parhaillaan kaupungin johtamisjärjestelmää. Tavoitteena on johtamisen tehostaminen johtamistasoja karsimalla ja johtajien määrää vähentämällä. Tärkeä tavoite on myös johtamisen tuominen lähemmäs itse palvelutuotantoa. Kaupunginhallitus nimesi uudet toimialajohtajat tämän viikon maanantaina. He korvaavat nykyiset apulaiskaupunginjohtajat ja vastuualuejohtajat. Nimetyksi tuli kolme ammattitaitoista ja osaavaa henkilöä, jotka tuovat myös uutta näkemystä ja virtaa kaupungin johtamiseen. He jatkavat nyt omien toimialojensa johtamisen uudistamista. Valmista on määrä tulla huhtikuun alkuun mennessä.

Jyväskylällä on haasteensa, erityisesti korkea työttömyys ja kaupungin talous, mutta samat haasteet koskevat kyllä kaikkia muitakin kaupunkiseutuja. Muuten kaupunkimme perustilanne on kuitenkin hyvä. Kaupunki kasvaa, mikä kertoo siitä, että uusia työpaikkoja syntyy ja opiskelukaupunkina olemme perinteisen vetovoimaisia. Myös mielikuva kaupungista on edelleen hyvä. Rohkenen väittää, että jos maassa ylipäätään jatkossa on menestyviä kaupunkiseutuja, niin Jyväskylä on varmasti yksi niistä.

Tuoreessa kaupunkistrategiassa keskeiseksi arvoksi on nostettu yhdessä tekeminen ja osallisuus. Tämä linjaus tulee näkymään asioiden valmistelun ja päätöksenteon entistäkin suurempana avoimuutena ja kaupunkilaisten aktivoimisena mukaan jo hyvissä ajoin ennen asioiden ratkaisemista. Tässä hengessä kannustan kaupunkilaisia olemaan rohkeasti yhteydessä myös allekirjoittaneeseen.

Terveisin,
Timo Koivisto

Yhteys

Timo Koivisto
p. 014 266 1501
etunimi.sukunimi@jkl.fi

Kaupunginjohtajan sihteeri
Maarit Laukkala
p. 014 266 1505
maarit.laukkala@jkl.fi

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2016 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje