Kirjoita...

Miksi talouslaman hoitamiseksi ei tälläkään kertaa löytynyt aikuisia kantamaan vastuuta, vaan rynnättiin heikoimpien eli lasten kimppuun ja vietiin ruoka suusta?

Miksi lapsille ei enää ole koulussa varaa tarjota pehmeää leipää? Kokolihaa ei saa käyttää ruokaan, vaan on varaa antaa vain suikalelihasta marinadissa lihaksi naamioitua heikolaatuista lihaa. Keittopäiviä on lisätty. Hernekeiton jälkeen ei saa pannaria.

Miksi talouslaman hoitamiseksi ei tälläkään kertaa löytynyt aikuisia kantamaan vastuuta, vaan rynnättiin heikoimpien eli lasten kimppuun ja vietiin ruoka suusta? Perattinko millään tavalla mihin kaupunki käyttää aikuisten oikeasti rahaa ja olisiko aikuisten turhista menoista voitu säästää edes sen verran, että lapsemme saisivat koulussa kunnon ruokaa että jaksavat opiskella ja kasvaa kunnon veronmaksajiksi?

Onko kunnan virkamiehillä ja kuntalaisten valtuutetuilla minkääänlaista konsernikirjanpidontaitoa?

Järjestetäänkö konsernintaloudesta minkäänlaista koulutusta heille?

Onko kuntakonsernin taloustilanteen tiedot saatavilla ja ymmärretäänkö kuntakonsernin todellinen merkitys?

Kuntalaki muuttui siten, että Jyväskylän kaupunginkin on julkaistava konsernikijanpidon mukainen tulos ja taselaskelma. Jyväskylän kaupunkihan ei ole enää pitkään aikaan ole ollut taloudellisena yksikkönä vain kaupunki itsessään, vaan kaupunki omistaa täysin taloudellisesti hyvin merkittävän määrän yrityksiä ja kaupungissa toimii liikelaitoksia omina yksikköinään. Näillä kaikilla on oma kirjanpitonsa.

Veronmaksajat ovat kuitenkin vastuussa ihan kaikkien näiden yksikköjen lainoista, joten kaupungin taloutta ei voi keinotekoisesti parantaa "kynällä" siirtämällä kaupungin lainavastuita kaupungin yrityksille. Vaikka näin tehtäisiin näillä yrityksillä ei ole muita asiakkaita kuin kaupunkimme veronmaksajia, joten lainat maksaa joka tapauksessa takaisin veronmaksaja, joko veroina tai kohonneina palvelumaksuina.

Esimerkinä kuntakonsernikikkailusta kaupungin paloasemien uusimistapa.

Kaupungin hallitus teki vastikään päätöksen, että Kaupungin tarvitsemat uudet paloasemat rahoitetaan siten, että kaupungin valtuusto ei asiasta tee päätöstä - vaikka kuntalaki sanoo että kaupungin valtuusto on kunnan ylin päättävä elin ja kaupungin hallitus toteuttaa valtuuston talaoupäätökset ja hoitaa kunnan päivittäiset asiat, mutta ei kuntalain mukaan kaupungin hallitus ei suinkaan määrää kunnan talouspolitiikkaa. Sem tekee lain mukaan kunnan valtuusto.

Kaupungin hallitus kuitenkin esittää että paloasemat rahoitetaan siten, että Jyväskylän täysin omistama yhtiö Education Facilities rahoittaa paloasemat ja tähän se tietenkin ottaa lainaa. Tästä lainanotosta kaupungin valtuusto ei pääse päättämään. Mutta kun Education Facilities voi maksaa lainan takaisin vain saamalla tuloja kaupungin veriovaroista elikkä vuokratuloja samasta konsernista kaupungin kassasta, niin kuntalainen kuitenkin nämä paloasemat maksaa, mutta ei pääse millään tavalla vaikuttamaan millaisia ja minkä hintaisia rakennuksia tarvitaan. Toki niitä tarvitaan, mutta kuntalain mukaan tämä asia ei mene näin.

Miksi kuntakonsernilla kikkaillaan eikä toimita siten että kaikki talouden summat ovat näkyvillä?

Miksi siis Jyväskylässä kaupunginhallitus toimii niin, että se ottaa kuntalain hengen vastaisesti taloudellisen vallan, vaikka se pitäisi olla veronmaksajien valtuuttamilla ihmisillä elikkä kunnan valtuutetuilla? Toki me veronmaksajat maksamme sen,. mikä maksettava on, että kunta saa tuotettua lakisääteiset palvelut ja tärkeät yhteiskunnalliset tuet, mutta päätösvaltaa me emme ole itse luovuttaneet pois, vaan se on "kaapattu" taholle, joka ei kanna päätöksistään vastuuta. Vastuunhan pitäisi olla meillä kuntalaisilla, tehdä hyviä tai huonoja päätöksiä, mutta kun itse hyödymme tai kärsimme niistä, meillä pitää olla keino näitä päätöksiä tehdä.

Lain mukaan se keino on se, että kunnan ylin taloudellinen valta on kunnan valtuustolla. Nyt tämä ei toteudu Jyväskylässä ja tässä vallankaapauksessa on käytetty keppihevosena konsernirakennetta, jonka toimintaa ei ole avattu kunnan valtuutetuille.

Veronmaksajien ei pidä tuijottaa hallinnollisen yksikön "Kaupunki" tulos ja taselaskelmia talousasioista kuvan sadakseen, vaan ainoan oikean kuvan Jyväskylän taloustilanteesta saa Jyväskylän kaupungin konsernitilipäätöksestä, jossa on poistettu sisäiset rahasiirrot ja näkyy paljaana mihin kaupunkikonserni käyttää oikeasti rahaa. Miksi tämä konsernitilinpäätös on kätketty kunnan informaatiosta ja onko kunnan valtuutetuilla tietoa ymmärrystä vaatia nähtäväkseen mihin kunta oikeasti käyttää rahaa ja mitä mikin oikeasti maksaa - ei vain kuntakonsernin sisäisinä tilisiirtoina kunnan hallinnoimalta tililtä toiselle tilille?

Miksi lapset on vain lapset on valittu laman maksajiksi?

Miksi lapsille ei enää ole koulussa varaa tarjota pehmeää leipää? Kokolihaa ei saa käyttää ruokaan, vaan on varaa antaa vain suikalelihasta marinadissa lihaksi naamioitua heikolaatuista lihaa. Keittopäiviä on lisätty. Hernekeiton jälkeen ei saa pannaria.

Miksi talouslaman hoitamiseksi ei tälläkään kertaa löytynyt aikuisia kantamaan vastuuta, vaan rynnättiin heikoimpien eli lasten kimppuun ja vietiin ruoka suusta? Ruuan lisäksi kouluissa on lopetettu sijaisten palkkaaminen, eli kun oma opettaja on sairas, niin lapset eivät saa opetusta.

Perattinko millään tavalla mihin kaupunki käyttää aikuisten oikeasti rahaa ja olisiko aikuisten turhista menoista voitu säästää edes sen verran, että lapsemme saisivat koulussa kunnon ruokaa että jaksavat opiskella ja kasvaa kunnon veronmaksajiksi? Ja kunnon veronmaksajaksi ei kasva, jos kaupungilla ei ole varaa maksaa lasten opetusta. Ja opetus on lakisääteistä toimintaa ja mitä varten maksamme veroja.

Sen sijaan esimerkiksi Kirkkoparkki ja Jyväsjärven täyttö eivät ole lakisääteisiä kunnan palveluita. Silti näitä ei ole lopetettu vaikka lapsille ei ole varaa tarjota kunnon ruokaa lapsille koulussa.

Onko siis kunnnan menorakenteen priorisointia mietitty missään vaiheessa? Sillä aivan samasta kunnan verovarojen kassasta rahat lasten ruokaan ja Jyväsjärven täyttämiseen menevät, olkoonkin että Jyväsjärven täyttämistä nimitetään investoinniksi ja lasten ruokaa käyttömenoksi. Silti molemmat maksavat ihan samoja oikeita veroeuroja eli kun verovaroja käytetään toiseen, ja rahat loppuvat kesken kuten nyt, niin rahaa ei ole toiseen.

Miksi budjetoinnissa ei käytetä hyvää hallinnointitapaa?

Budjetti tarkoittaa talousarviota. Siis puritään arvioimaan m,ahdollisimman hyvin kunnan tulot ja menot. Kuitenkin kaupunginjohtajamme ensin hallitukselle antamassa vuoden 2009 talousarviossa sosiaali ja terveyssektorin menot oli tietoisesti arvioitu liian alhaisiksi. Olis siis etukäteen tiesodssa, että sosiaali- ja terveyssektorin kunnalle aiheutuvat menot ylittävät sen, mitä budjetissa niille on varattu. Tämä ei tietenkään ole hyvää hallinnointitapaa, sillä budjetissa olisi ollut lain mukaan arvioitava parhaalla mahdollisella tavalla paljonko tämän sektorin menot oikeasti tulevat olemaan.

Jos talaousarviossa olisi ollut rehellinen arvio sosiaali- ja terveyssektorin menoista ja tämä olisi aiheuttanut ongelmia menojen kattamisella tuloilla ei pääsääntöisesti verovaroilla, niin asuialle olisi voitu tehdä jotain ja reagoida oikealla tavalla. Nyt laitettiin pää pensaaseen ja ajateltiin että alibudjetoinnilla ei ole väliä kun voidaan asia korjata lisäbudjetilla eli ottamalla lisää velkaa.

Tälläinen alibudjetointi ei tietenkään ole hyvää hallinnointitaopaa, vaan jos suunnitelmana on kattaa sosiaali- ja terveyssektorin puuttuva menojen kattaminen lainalla, se pitää kertoa budjetissa.

Nyt sitten laman tultua vaaditaan sosiaali- ja terveyssektorin pysyvän jo valmiiksi alimitoitetussa budjetissa,, jotta kaupungin talous ei mene enemmän miinukselle kun lainaa on muista syistä otettava. Tämä johtaa toimimattomaan tilanteeseen, sillä alibudjetin toteuttaminen ei ole realistista, kun alibudjetoitu tilanne ei kerran ollut tiedetysti realistinen, vaan menoja oikeasti kertyy enemmän.

Tällä alibudjetoinilla on nyt aiheutettu tilanne, joka johtaa kipeisiin leiokauksiin muka budjettikurin takia paikoissa, jotka oikeasti aiheuttavat kunnalle lisämenoja toisaalla enemmän kuin mitä leikkaukset "säästävät."

Tämä kuulosta ja myös on hölmöläisten hommaa ja johtaa kuntalaisten verovarojen tuhlaamiseen, ei säästämiseen.

Oikeampi tapa laatia talousarvio on olla rehellinen ja arvioida niin hyvin menot kuin pystyy, jolloin asioihin voidaan puuttua. Jos ei olla rehellisiä, niin mukatiedon perusteella todellisia menoja on mahdoton päätellä ja kunnan taloutta ei voida korjatakaan sieltä missä jotain olisi tehtävissä.

Ryhtyykö kunta siis korjaamaan budjettikäytäntöään siten että se oikeasti on talousarvia alikkä arvioidaan rehellisesti tiedetyt menot ja tulot? Ja mitä tämän vuoden virheellisesti budjetoiduille sektoreille tehdään. Niistä kertyy menoja joka tapauksessa enemmän kuin keinotekoisella alibudjetoinnilla väitetään, joka sen omalla sektorilla tai menot levivät muille sektoreille, missä budjetti alunperin ehkä olisin oikea ja rehellinen. Jos näin käy, on kaupungin talous täyttä kaaosta ja sen itse aiheutettua, ei laman syytä sinänsä.

Miksi kaupunki ei osaa neuvotella joustavasti sopien lomarahojen vaihtamista vapaiksi?

On tiedossa, että kaupungin työntekijöiden lomarahoja ei voida pakolla vaihtaa vapaiksi eikä työntekijöitä voida lomauttaakaan, sillä liitossopimuksen lisäliite eli työntekijäsuoja viideksi vuodeksi estää tämän.

Mutta miksi kunta neuvottelee vain siitä, että kunnan kaikkien työntekijöiden - ehkä kunnan johtoa lukuunottamatta - on vaihdettava lomarahansa vapaiksi ja vieläpä siten että työntekijä ei voi vaikuttaa siihen koska vapaan saa pitää. Ei tälläinen vaatimus ole realistinen. Työntekijät ovat ihmisiä joilla on tarpeensa, kullakin hieman erilaiset.

Yrityksissä tämä asia osataan, miksei kunnassa?

Yrityksessä työntekijä voi sopia työnantajan kanssa siitä, että hän vaihtaa osan tai koko lomarahansa vapaaksi silloin kun hän tätä vapaata tarvitsee. Ei työntekijä tietenkään voi vaihtaa lomarahaansa vapaaksi ajakkohtaan, joka ei hänelle ollenkaan sovi. Nyt kukaan ei saa vaihtaa ollenkaan lomarahoja vapaaksi, vaikka suurella osalla työntekijöitä tälläista vapaan tarvetta olisi.

Asiat on tehty Jyväskylän kunnassa tässä asiassa liian vaikeaksi, liian vaikeaksi että tästä lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi voi seurata mittän hyvää. Tuloksena on vain suuri riita ja kunnan työntekijöille vaikeuksia. Miksi heidän ja heidän perheensä pitää maksaa tämä lama?

Jos kunta toimisi joustavasti ja järkevästi tässä tapauksessa, työntekijät vaihtaisivat lomarahojkaan vapaiksi ja saavutettaisiin niitä kaivattuja säästöjä ja työntekijät saisivat vapaan avulla mm. järjestettyä koululaistensa hoidon ja muun vapaan tarpeen. Kunta laittaa asiat umpisolömuun ja tavalla jossa ei ole mitään järkeä.

Siis vieläkään ei päästä pääasiaan. a)mistä säästetäänb)mistä saadaan fyrkkaa. Kunnan menoissa on paljon semmoista, jotka eivät ole kunnan perustehtävän mukaisia. Eikö nyt pitäisi ensisijaisesti rapsaista niistä. Avattakoon näitä toimintoja. Monet tehtävät ovat pakollisia, joista ei voida säästää. Siis niistä ei voi säästää. Mikään ei muuttuis, kun eräät asiat hiihtoladuista jäähalliin hoidettaisiin eri tavalla. Monert ratkaisut esimerkiksi tilapalveluiden toiminta on kunnalle erittäin kallis tapa hoitaa asioita. Kyllä kunnan yrityksiin on saatava nyt pikimmin taloudellisempina toimintamalli. Taloudellisella mallilla on myös vaikuttavuutta, koska käyttäjä pääsee lähelle päätöstä. Liikelaitoksia yhteen ja nopeasti. Lisäksi kaupungilla on veronmaksajalle erittäin kalliita toimintoja, kuten Paviljonki säätiö ja Jäähalli Oy. Niissä yksinkertaisesti veronmaksaja maksaa kulut ja tuotot saa muut toimijat

Keksin juuri, miten selvitään talousvaikeuksista. Koska tuo koulu on lähellä, katsoin koulun kulurakennetta. Sama on sosiaali-je terveyspuolella. Menoeriä on kaksi tilat ja henkilöstö. Nyt on säästetty henkilöstömenoista. Se on huono asia, koska se on pois kulutuksesta. Säästetään tiloissa seuraavasti. Tilapalvelu velvoitetaan kolmen vuoden ajaksi olematta perimättä vuokria tiloista. Näin koulujen ym budjetit putoavat ja lomautuksista säästytään. Kunta säästää, kun ei tarvitse budjetoida hallintokunnille tilakustannuksia. Tilapalvelun menot voidaan maksaa suoraan kunnan budjetista ja siitäkin voidaan katsoa, mitkä ovat todellisia ja tarpeellisia menoja.

"Menoeriä on kaksi tilat ja henkilöstö. Nyt on säästetty henkilöstömenoista. Se on huono asia, koska se on pois kulutuksesta. Säästetään tiloissa seuraavasti. Tilapalvelu velvoitetaan kolmen vuoden ajaksi olematta perimättä vuokria tiloista."

Tilapalvelun perimät "vuokrat eivät ole todellisia kuluja. Elämme kuntakonsernissa, jossa Jyväskylän kaupunki omistaa täysin monta yritystä ja monta liiketoimintayksiköä, jollainen tilapalövelukin on. Jokaisella on oma kirjanpitonsa ja ehkä jopa omia pankkitilejä. Silti ihan sama hallinnollinen yksikkö, Jyväskylän kaupunki hallinnoi ja käyttää näitä pankkilejä. Ja me veronmaksajat ollaan vasttuusaa jokaisen liijkelaitoksen lainoista ja menoista, kuten jokaisen kaupungin omistaman yhtiönkin menoista ja veloista. Ja vastaavasti meillä on käyttöoikeus näiden jokaisen pankkitileihin.

Lopputulos on siis se, että koulu "maksaa" tilavuoksraa koulun tililtä - jonka Jyväskylän kaupunki omistaa - tilapalveluiden tiliille - jonka Jyväskylän kaupunki omistaa. Käytännössä siis siirrellään rahaa taskusta toiseen ja silloinha ei housujen eli kaupun kaikkien tililien yhteenlaskettu varallisuus muutu miksikään.

Tässä on siis kyse kirjanpidollisesta harhauttamisesta, kun väitetään että koulu maksaa tilavuokraa ja vuokrista on koululle kuluja. Koululle on kuluja vain todellisista kuluista, kun rahaa siirtyy pois Jyväskylän kaupungin tileiltä sen takia, että koulurakennuksesta on kuluja.

Paljonko koulun tilakulut sitten oikeasti ovat? Se saadaan selville konsernikirjanpidon avulla. Siinä mitätöidään konsernin sisäiset tilisiirrot kun kerran konserni tilinsä omistaa ja käyttäää, oli ne merkitty sitten minkä tahansa konsernin osan käyttöön. Vain todelliset rahansiirrot konsernista pois - esimerkiksi koulun todelliset kulut otetaan huomioon, samoin kun konsernin todelliset tulot - esimerkiksi ne oikeat verotulot ja liikelaitosten veroveelvollisilta perityt oikeat maksut.

Lopputulema tästä Jyväskylän kirjanpitohässäkästä ikävä kyllä on, että kun tämä. ns, mikkihiiraha elikkä konsernin sisäiset tilisiirrot taskusta toiseen sotketaan oikeaisiin rahansiirtoihin, koulunkaan todellisia menoja ei voida Jyväskylän julkaisemista tilinpäätöksistä nähdä

Miten siis kukaan pystyy kääntämään Jyväskylän talouden kestävälle pohjalle, jos konsernikirjanpitoa eio käytetä eikä todellisia kukunkin asiaan - esimerkiksi kouluihin - käytettäviä menoja voida osoittaa?

Hyvä hallinnointi, onko tarkoitus että Jyväskylän vastuunkantajista - virassa tai kauntalaisten valtuuttamana - vastaa jotenkin kuntalaisfoorumin talouskysymyksiin? Tähänkin? Vai onko tämä kuntalaisfoorumi vain hallinnolinen "puuhapiste" jolloin voidaan väittää että hyvä hallinnointitapa muka Jyväskylässä muka toteutuu kun kuntalaiset voivat muka vaikuttaa ja tuoda huolensa esille, mutta oikeasti kuntalaisilla ei tätä mahdollisuutta ole, kun kysymykset kaikuvat "tyhjään tilaan", kukaan ei kuule tai haluakaan kuulla eikä myöskään vastaam vaan kulkee omaa yksinäistä tietään muiden samankaltaisten kanssa kuntalaisista välittämättä?