Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän sivistyslautakunnan päätöksiä 23.5.2018 kokouksesta

Jyväskylän sivistyslautakunnan päätöksiä 23.5.2018 kokouksesta

Sivistyslautakunta hyväksyi muun muassa koulujen järjestyssääntöjen luonnoksen, merkitsi tiedoksi varhaiskasvatuksen palveluverkon vuosille 2018-2023, talouden kolmannesvuosiraportin, varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palauttamiseen liittyvän lapsivaikutusten arvioinnin, vastasi valtuustoaloitteeseen Jyväskylän hakeutumisesta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun ja laittoi varhaiskasvatuksen palvelujohtajan viran uudelleen haettavaksi.

Jyväskylän peruskoulujen järjestyssääntöluonnos hyväksyttiin jatkotyön pohjaksi

Sivistyslautakunta hyväksyi toimialajohtajan muutetun ehdotuksen mukaisesti luonnokset Jyväskylän kaupungin peruskouluille laadituista yhteisistä järjestyssäännöistä sekä koulukohtaisista toimintaohjepohjista jatkotyön pohjaksi. Järjestyssääntöjen pohjalta koulu laatii omat järjestyssääntöjä konkretisoivat toimintaohjeensa. Opettajat voivat yhdessä oppilaiden kanssa laatia myös luokka- tai ryhmäkohtaisia ohjeita. Järjestyssäännöt on valmisteltu opetushallituksen ohjauksen mukaisesti.

Järjestyssääntö sisältää oppilaan oikeudet ja velvollisuudet, eli velvollisuuden suorittaa tehtävät tunnollisesti, velvollisuuden osallistua opetukseen, vastuunkannon yhteisestä ja omasta omaisuudesta, aikataulut ja täsmällisyyden, ruokailun, työrauhan sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon. Lisäksi järjestyssääntö sisältää turvallisuutta, viihtyvyyttä ja opiskelun esteetöntä sujumista koskevat asiat: hyvän käytöksen, koulurauhan, turvaamistoimenpiteet ja kurinpitokeinot, koulumatkat, koulualueen, mobiililaitteiden käytön sekä tietosuojan ja tekijänoikeudet. Koulujen yhteisten järjestyssääntöjen sekä kouluille laadittujen toimintaohjepohjien luonnokseen pääsee linkistä https://peda.net/jyvaskyla/pok/jarjestyssaannot.

Varhaiskasvatuksen palveluverkko vuosille 2018–2023

Sivistyslautakunta merkitsi tiedoksi selvityksen Jyväskylän varhaiskasvatuksen palveluverkosta ja sen kehittämisestä ja saattaa sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle.
Varhaiskasvatusta koskevat lainsäädännön muutokset ja yhteiskunnallinen keskustelu ohjaavat palveluja siihen suuntaan, että lasten olisi hyvä osallistua ainakin osa-aikaisesti varhaiskasvatukseen. Palveluverkkoselvityksen pohjana olevassa ennusteessa on arvioitu, että vuoteen 2023 osallistumisasteen kasvu on 1 – 2 prosenttia vuodessa, vaikka syntyvyys samaan aikaan laskeekin. Palvelujen järjestämiseen vaikuttavat lisäksi kerhotoiminnan ja kunnallisen perhepäivähoidon osuuden merkittävä lasku. Verkkoselvityksessä arvioidaan, että vuoteen 2023 mennessä varhaiskasvatuspalveluihin tulee 250 lasta lisää. Kasvusta 120 lasta arvioidaan tulevan seuraavien kahden vuoden aikana.

Palveluverkkoselvityksen mukaan talonrakennuksen investointiohjelmaan tarvitaan vuosille 2019-2023 yhteensä 26,0 milj. euroa. Hankepäätökset ovat olemassa Kangasvuoren sekä Savulahden päiväkoti-kouluhankkeista. Vuoden 2018 suunnitelmassa ovat mainittu myös Kortepohjan (8,5 M€), Puuppolan (5,5 M€) ja keskustan alueelle suunniteltava (7,5 M€) päiväkotihankkeet. Uutena hankkeena investointiohjelmaan esitetään vuodelle 2021 suunnitteluraha Pohjanlammen päiväkodille 0,2 M€. Lisäksi tutkitaan uusien päiväkotihankkeiden mahdollisia sijainteja myöhempää tarvetta varten Halssilassa, Lohikoskella, Palokassa ja Vaajakoskella. Näillä alueilla päiväkotikiinteistöjä on korvattava 6–10 vuoden sisällä. Lisäksi alueellisessa tarkastelussa on tunnistettu ne kaupunginosat, jonne erityisesti voidaan lisätä yksityistä varhaiskasvatuspalvelua. Tähän pyritään kehittämällä tonttivarantoa tai tukemalla olemassa olevien kiinteistöjen muuttoa päiväkotikäyttöön. Uusia yksityisten päiväkotien sijaintipaikkoja on lisätty kaavoitukseen.

Jyväskylässä on 0¬–6-vuotiaita lapsia tällä hetkellä noin 10 360, varhaiskasvatuspalveluiden piirissä heistä on 7807. Varhaiskasvatuspalveluihin osallistuvien lasten määrä on noussut viidessä vuodessa noin 900 lapsella. Tällä hetkellä varhaiskasvatuspalveluja käyttää 76,8 prosenttia 0 – 6-vuotiaista lapsista. Kaupungin nykyisten tilojen muutostyöt ovat mahdollistaneet parin viime vuoden aikana noin 100 uutta hoitopaikkaa. Tilakapasiteetti on otettu täysimääräisenä käyttöön vuosina 2016 – 2017. Lisäksi nopeimmin kasvavan kysynnän alueilla on otettu käyttöön väliaikaisratkaisuina sali- ja kerhotiloja sekä toteutettu viipaleratkaisuja. Näillä toimenpiteillä on saatu luotua noin 200 uutta hoitopaikkaa. Yksityisten palveluntuottajien hoitopaikkamäärät ovat lisääntyneet noin 100 paikalla. Edelleen palveluohjauksella sekä tilojen käytön tehostamisella on saatu järjestettyä noin 100 uutta hoitopaikkaa. Esimerkiksi lapsiryhmiä on muodostettu siten, että lapsen ikä ei ole rajoite hoitopaikan järjestymiselle. Liikunta- ja luontopainotteista toimintaa on laajennettu ja tilojen yhteiskäyttöä on toteutettu muun muassa kerhojen kanssa.

Lapsivaikutusten arviointi varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palauttamisesta

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta tehty Vihreiden valtuustoaloite käsiteltiin syksyllä kaupungin luottamuselimissä ja kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi sekä totesi suoritetut toimet riittäviksi. Sivistyslautakunta edellytti lisäksi 25.10.2017 päätöksessään, että subjektiivisen oikeuden palauttamiseen palataan 31.5.2018 mennessä, kun laajempi lapsivaikutusten arviointi on laadittu sekä mm. varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksen vaikutuksista ja vuoden 2019 talousarviovalmistelusta on saatu lisätietoa. Lautakunta merkitsi liitteenä olevan lapsivaikutusten arvioinnin tiedoksi. Lisäksi lautakunta edellyttää, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen poistaminen sekä lapsivaikutusten arviointi otetaan huomioon vuoden 2019 talousarvion valmistelussa. Lautakunnan muutettu esitys syntyi äänestyksen jälkeen äänin 12-1.

Sivistyspalveluissa laadittiin lapsivaikutusten arviointi keväällä 2018. Arvioinnissa tarkasteltiin palvelun nykytilaa, meneillään olevaa keskustelua varhaiskasvatuksesta, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden soveltamista Jyväskylän kaupungissa ja tutkimustietoa liittyen lapsen edun huomioimiseen sekä varhaiskasvatuksen merkitykseen lapsille ja perheille. Olennaisena osana vaikutusten arviointiin kuuluu kerätä tietoa päätöksenteon tueksi asianosaisilta. Lasten näkökulman selvittäminen oli valtakunnallisesti edistyksellistä, mutta samalla myös arvioinnin haastavin tiedonkeruu. Lapsivaikutusten arviointi kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&docid=1060510&version=1.

Aineiston perusteella todetaan, että varhaiskasvatuksessa tarvitaan palvelun, pedagogisen toiminnan ja tilojen kehittämistä sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä riippumatta siitä, onko subjektiivinen oikeus rajattu tai ei. Lasten kyselyn perusteella lapsille ei näyttäisi olevan merkitystä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella, vaan sillä miten varhaiskasvatus on suunniteltu ja järjestetty rajatun hoitoajan puitteissa. Selvityksen mukaan lapsen ajatuksia pitäisi kuulla ja huomioida liittyen rajattuun hoitoaikaan. Tämä näyttäisi olevan myös valtakunnallisten selvitysten mukaan kehittämiskohde.

Sekä huoltajien että henkilöstön näkemysten perusteella on havaittavissa, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on vaikuttanut lapsen oikeuteen osallistua yhdenvertaisesti varhaiskasvatukseen ja joidenkin perheiden kanssa tehtävän yhteistyön laatuun. Laadussa on nähtävissä arvioinnin perusteella alueellisia ja yksikkökohtaisia eroja. Vanhemmat ovat kyselyiden mukaan pääsääntöisesti tyytyväisiä henkilöstön osaamiseen ja pyrkimykseen edistää laadukasta varhaiskasvatusta.

Lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta päädyttiin kahteen vaihtoehtoon, joista toinen on nykytilan säilyttäminen ja toinen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen (eli rajaamisen poistaminen). Vaikutusten arvioinnissa vaihtoehtoja vertailtiin tuomalla esiin molempien vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Vertailutiedot löytyvät arviointiraportin taulukoista sivuilta 20 – 24.

Taloudellisessa tarkastelussa arvioitiin subjektiivisen oikeuden palauttamisen lisäkustannuksia, sillä rajauksen poistaminen synnyttää lisätarpeen varhaiskasvatuspaikoille. Kustannukset on laskettu taulukkomuotoon sen perusteella, kuinka paljon subjektiivisen oikeuden piirissä olevista lapsista siirtyisi kokopäiväisen palvelun piiriin. Bruttokustannusten kasvu olisi pienimmillään noin miljoona euroa, jos 25% rajatun varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista siirtyisi kokopäiväiseen varhaiskasvatuksen. Jos kaikki rajatun varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset siirtyisivät kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, kustannukset olisivat vuositasolla 3,4 miljoonaan euroa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen Jyväskylän hakeutumisesta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Sivistyslautakunta antoi vastauksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Kokoomuksen valtuustoaloitteeseen Jyväskylän kaupungin hakeutumisesta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Lisäksi sivistyslautakunta totesi yksimielisesti, että mahdollinen päätös kokeiluun mukaan lähtemisestä tehdään erikseen hankkeen aikataulun mukaisesti.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että ensimmäinen haku opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun oli keväällä 2018, ja Jyväskylä päätti olla osallistumatta kokeiluun tässä vaiheessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan seuraava haku on tulossa syksyllä 2018, mutta tarkempaa aikataulua ei ole vielä tiedossa. Talousarviovalmistelun yhteydessä varaudutaan hankkeeseen osallistumiseen.
Jyväskylän esiopetuksen opettajat ja erityislastentarhanopettajat ovat tuoneet esiin huolen siitä, että osa lapsista tarvitsisi esiopetusvuoden lisäksi vähintään vuoden kehityksellisten ja oppimisen erojen tasaamiseen. Erot kytkeytyvät usein kotitaustaan. Varhaiskasvatus vähentää epäedullisia kehityskulkuja, oppimisvaikeuksia ja syrjäytymistä.

Kerhoissa olevien lasten vanhemmat ovat toivoneet erityisesti 4-5 -vuotiaille lapsille lisää kerhopäiviä viikossa, koska kokevat lasten hyötyvän jokapäiväisestä osa-aikaisesta varhaiskasvatuksesta. Osa vanhemmista on ratkaissut asiaa niin, että he ovat käyttäneet myös seurakunnan kerhopalveluja. Pohjoismaiset tutkimukset tukevat vanhempien toivetta, sillä tutkimustulosten mukaan päiväkoti on vaikuttavin silloin, kun lapsen hoitoaika on 20 - 30 tuntia viikossa.

Jyväskylässä on vuonna 2014 syntyneitä lapsia 1536, joista tällä hetkellä on kunnallisten ja yksityisten palvelujen piirissä 91 %. Päiväkodeissa lapsista on 1105, perhepäivähoidossa 133 ja kerhoissa 168 lasta. Kansainvälisessä vertailussa ei ole mukana kerhotoimintaa. Ilman kerhotoiminnassa mukana olevia 5-vuotiaita lapsia Jyväskylän osallistumisaste varhaiskasvatukseen on 5-vuotiailla vain 81 % eli huomattavasti alle kansainvälisen vertailutason.
Mikäli tavoitellaan osallistumisasteen nostamista muiden pohjoismaiden tasolle yli 95 %:iin, niin tämä tarkoittaisi, että palvelujen piiriin tulisi noin 60 uutta lasta. Kokeilun kustannukset tulisivat olemaan toimintavuoden 2019-2020 aikana korkeimmillaan noin 1,5 miljoonaa euroa, johon saisi valtionavustusta noin 300 000 euroa. Koska perheiden tulot ja lasten palvelutarpeet vaihtelevat, todelliset kustannukset jäisivät pienemmiksi. Kerhotoiminnasta vapautuvaa henkilöstö- ja tilaresurssia kohdennettaisiin 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen järjestämiseen.

Varhaiskasvatuksen palvelujohtajan virka uudelleen haettavaksi

Sivistyslautakunta laittoi varhaiskasvatuksen palvelujohtajan viran uudelleen haettavaksi siten, että se täytetään 1.9.2018 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Aikaisemmat hakemukset otetaan huomioon uudessa hakumenettelyssä. Sivistyslautakunnan 28.3.2018 kokouksessaan nimeämä haastatteluryhmä jatkaa haastatteluryhmänä.
Varhaiskasvatuksen palvelujohtaja virka oli julkisesti haettavana 13.4.-2.5.2018. Virkaan saapui määräaikaan mennessä kymmenen hakemusta, joista yhdeksän hakijaa täytti viran koulutuksellisen kelpoisuusehdon. Uuden haun tavoite on laajentaa sellaisten hakijoiden määrää, jotka täyttävät kelpoisuusehdot ja muut edellytykset.

Opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa varauduttava lisätalousarvioon

Lautakunnan tiedoksi merkitsemä kasvun ja oppimisen palvelujen talouden kolmannesvuosiraportti ennustaa menojen ylitystä ja lisätalousarviota vuodelle 2018.

Perusopetuksen henkilömenojen ylitysennuste on noin 1,1 miljoonaa euroa. Ennuste perustuu neljän ensimmäisen kuukauden toteutuneisiin henkilömenoihin verrattuna edellisen kevään toteumiin ja siinä on huomioitu myös kevään 2018 opetusresurssilaskennan henkilömenot verrattuna käyttösuunnitelmaan kirjattuihin henkilömenoihin. Talousseurannan mukaan henkilöstömenojen ylitys tulee edellyttämään lisätalousarviota vuodelle 2018 ja se tulee ottaa huomioon henkilöstökulujen 2019 laskennassa.

Varhaiskasvatuksen toimintakate on myös edellisvuotta suurempi, mutta toteumaennuste voidaan tehdä seuraavassa kolmannesvuosiraportissa kun kesäajan järjestelyjen vaikutukset ovat toteutuneet.

Myös hankkeiden omarahoitusosuuksien määrittelyssä ja laskennassa on edelleen vaikeuksia, koska eri hankkeissa omarahoituksen osuus vaihtelee tapauskohtaisesti 10-50% välillä. Tästä syystä omavastuuosuuksien vajaukseen on varauduttava lisätalousarviossa vuonna 2018 ja talousarviovalmistelussa vuodelle 2019.

Kokonaisuutena kasvun ja oppimisen määrärahan toimintakatteen toteuma ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana 30.4.2018 mennessä oli 61 miljoonaa euroa, joka on 32,1 % koko vuoden suunnitelmasta, viime vuonna samaan aikaan toteuma oli 32,2 % suunnitellusta.

Uskontoa Skypen välityksellä

Lautakunta merkitsi tiedoksi selvityksen siitä, kuinka neljännen luokan katsomusaineen tunnit järjestetään huomioiden oppilaiden oikeus pätevän opettajan antamaan uskonnon opetukseen.

Ensi lukuvuonna 18 neljäsluokkalaisen ortodoksiuskonnon toinen tunti toteutetaan Jyväskylässä verkko-opetuksena Skype-viestipalvelun avulla siten, että opiskelupaikat sijaitsevat kolmessa eri koulussa, eri aikaan työviikkoa. Alustavasti on suunniteltu, että neljäsluokkalaisten toinen ortodoksiuskonnon tunti toteutetaan Skype-välitteisesti Keski-Palokan koululla, Puistokadun päiväkotikoululla sekä Kuokkalan yhtenäiskoululla.

Lautakunnalle oli luvattu antaa selvitys asiasta ensi lukuvuoden resurssivalmistelun yhteydessä. Selvityksen taustalla on viime vuonna eduskunnan oikeusasiamiehelle tehty kantelu asiasta, jota lautakunta käsitteli viime joulukuussa.

Sivistyslautakunnan kokoukset syksyllä 2018

Lautakunta päätti syksyn kokousajoiksi keskiviikot 22.8., 19.9., 24.10., 21.11. ja 12.12.. Kokoukset alkavat klo 16.30. Lisäksi sivistyslautakunta pitää iltakoulun 29.8.2018.

Kokouksen esityslista ja liitteet

Kokouksen esityslista ja liitteet on luettavissa tästä linkistä: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=6653 Materiaali on PDF-tiedostomuodossa.

Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville torstaina 31.5.2018. Jyväskylän kaupungin verkkosivuille osoitteeseen: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm.

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- sivistyslautakunnan puheenjohtaja Irina Tuokko, p. 044 979 1901
- sivistyspalvelujen toimialajohtaja Eino Leisimo, p. 014 266 4033

23.5.2018Antti Laukkarinen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje