Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 15.12.2016 olleesta kokouksesta

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 15.12.2016 olleesta kokouksesta

Perusturvalautakunta käsitteli tänään kokouksessaan lautakunnan käyttösuunnitelman sekä toimialan ensi vuoden asiakasmaksut. Asiakasmaksut säilyivät viime vuoden tasolla. Uutena maksuna päätettiin kuitenkin ottaa käyttöön hoitajamaksu, joka on voimassa osassa hoitajakäyntejä. Lautakunta nimesi lisäksi vanhuspalveluiden uudeksi palvelujohtajaksi Maarit Raappanan.

Perusturvan toimialan asiakasmaksut 1.1.2017 alkaen

Perusturvalautakunta toimialan asiakasmaksut vuodelle 2017. Maksut säilyvät pääosin ennallaan, sillä valtioneuvosto muutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua asetusta marraskuussa 2015 ja Jyväskylässä maksut tarkastettiin vastaamaan asetusta 1.1.2016 alkaen.

Uutena maksuna päätettiin kuitenkin ottaa käyttöön hoitajamaksu terveyspalveluissa. Hoitajamaksu on 10 euroa ja se peritään vain hoitajan antamista hoidollisista toimenpiteistä enintään kolmelta käyntikerralta vuodessa.

Maksu peritään sairaanhoitajakäynneiltä, jos kyseessä on lääkeinfuusio ja verensiirto hoitajan vastaanotolla, osittaisen lääkemääräämisoikeuden saaneen sairaanhoitajan kiireellinen vastaanotto, haavahoidollinen käynti tai sairaslomatodistuksen kirjoittamiseen liittyvä käynti. Muilla hoitajakäynneillä maksua ei peritä.

Maksua ei myöskään peritä alle 18-vuotiailta, sotaveteraaneilta, opiskelijoilta tai mielenterveyspalveluiden asiakkailta. Maksua ei koske terveysneuvontaa, joukkotarkastuksiin kutsuttuja tai asiakkaita, joilla on samalla käynnillä myös lääkärivastaanotto.

Hoitajamaksun käyttöönoton taustalla on mm. nykyisen asiakasohjauksen muutokset. Potilaan hoidon tarpeen arviointi sekä hoidon seuranta ja ohjaus toteutuu nykyistä enemmän hoitajien vastaanotolla. Mikäli hoitajakäynnillä ilmenee, että potilaan oireet vaativat lääkärivastaanottoa, hänet ohjataan lääkärille. Näissä tilanteissa hoitajamaksua ei peritä. Hoitajamaksu on jo käytössä useissa muissa Keski-Suomen kunnissa sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Maksun käyttöönotto Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa on siten osa maakunnan käytänteiden yhdenmukaistamista.

Asiakasmaksuissa todettiin lisäksi, että kotihoidon käynneistä perittävän maksun tuntirajoja tarkistetaan muiden suurten kaupunkien käytössä olevien maksuluokkakäytäntöjen mukaiseksi. Näin myös Jyväskylässä tulee käyttöön 6 maksuluokkaa. Tarkistus saattaa aiheuttaa muutoksia joidenkin asiakkaiden asiakasmaksuihin joko maksujen korotuksina tai alennuksina.

Perusturvan toimialan käyttösuunnitelma 2017

Perusturvalautakunta hyväksyi yksimielisesti toimialan käyttösuunnitelman vuodelle 2017. Talousarvioesityksen mukaisesti toimialan yhteenlasketut toimintamenot ovat 414 454 400 euroa, toimintatulot 50 947 000 euroa ja toimintakate 363 507 400 euroa. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan on varattu yhteensä 484 000 euroa. Käyttösuunnitelman keskeisimpiä toiminnan painopisteitä ja muutoksia vuonna 2017 on alla kuvattu palvelualueittain.

Sosiaalipalveluissa välttämättömien lisätarpeiden kattaminen kehyksen sisältä edellyttää ostopalveluiden käytön vähentämistä ja oman toiminnan tehostamista. Lastensuojelun sijaishuollossa lapsia ja nuoria ohjataan yhä enemmän laitoshoidon sijasta perhehoitoon. Toimintansa aloittaneiden Lahjaharjun ja Kynnystien asumisyksiköiden kustannuksia katetaan vähentämällä päihdekuntoutujien ostettuja asumispalveluita. Toimeentulotukityöllistäminen lopetetaan kokonaan. Perustoimeentulotuen palvelut siirtyvät Kelalle vuoden alussa. Aikuissosiaalityöhön perustetaan alkuarviointitiimi Kelalta tulevien asiakkuuksien ohjaamista ja palvelutarpeen arviointia varten.

Strategisena painopistealueena sosiaalipalveluissa on pakolaisten kotoutumispalveluiden uudistaminen ja vahvistaminen kasvanutta ja osittain ennakoimatonta palvelutarvetta vastaavasti. Tavoitteena ovat onnistuneet kotoutumisprosessit. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asumisen järjestämiseen ja palvelutarpeeseen vastataan lisäämällä resursseja kotoutumispalveluihin. Kotoutumispalveluihin perustetaan fysioterapeutin, psykologin ja psykiatrin konsultaatiopalveluita sisältävä kuntoutusryhmä.

Vanhuspalveluissa omaishoitajien jaksamista Jyväskylässä tuetaan ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja. Lyhytaikaisen hoidon palvelusetelillä tuetaan omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämistä. Samaan aikaan omaishoitajien lomituspalvelua kehitetään. Omaishoitajien terveystarkastukset on palvelualueella jo aloitettu. Lisäksi perhehoito tuo vaihtoehdon lyhytaikaiseen laitoshoitoon. Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuodelle 2017 tarkistetaan sosiaali- ja terveysministeriön indeksitarkistusohjeen mukaisesti.

Kotihoidon työn tehostamiseksi vuoden 2016 lopulla uusittu kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa hoitajien reaaliaikaisen yhteydenpidon asiakastietojärjestelmään ja työvuorosuunnitteluohjelmaan. Tavoitteena on, että välittömästi asiakkaiden kanssa tehtävä työaika lisääntyy sekä kirjaamiskäytännöt helpottuvat ja tarkentuvat.

Perheiden ennaltaehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintaa ohjaavan lainsäädännön muutokset edellyttävät riittävää resurssin käyttöä ja toiminnallisia muutoksia palveluissa. Sähköistä asiointia laajennetaan ja tehostetaan kaikissa palveluissa.

Neuvolatoiminnan lääkärityötä vahvistetaan oman toiminnan osalta. Lääkärin työntehtävänä on kehittää neuvolatoimintaa yhdessä terveydenhoitajien ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa. Lisäksi lääkäri koordinoi, konsultoi ja perehdyttää sekä omalta osaltaan tekee neuvolan vastaanottotyötä. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola keskitetään pääosin Keskustan terveysasemalle.

Psykososiaalisissa palveluissa lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliasiakkaiden määrä on kasvanut 92 % edellisvuodesta. Eniten on lisääntynyt säännöllinen ja pitkäaikainen kotipalvelu, mikä on osaltaan vaikuttanut myöntämiskriteereiden uudistamiseen. Lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan viidellä työntekijällä ja rekrytoinnissa painotetaan työtehtävien muutostarpeita.

Avoterveydenhuollon palveluiden osalta merkittävä muutos on Muuramen terveysaseman toiminnan siirtyminen pois JYTE-sopimuksen piiristä. Avoterveydenhuollon talouden toteutuminen kehykseen vaatii edelleen supistetun toiminnan jaksoja palvelualueella. Ns. supistetun toiminnan aikana keskitytään pääsääntöisesti kiire- ja päivystysluonteiseen vastaanottotoimintaan ja toimintaa keskitetään isompiin yksiköihin. Henkilöstön lomia keskitetään ja sijaisten käyttöä arvioidaan joka tilanteessa kaikissa palveluyksiköissä. Sähköisen asioinnin lisäämisellä pyritään kompensoimaan henkilöstöresurssia.

Avosairaanhoidon palveluyksikkö on Jyväskylän osalta mukana sosiaali- ja terveysministeriön palvelut asiakaslähtöisiksi kärkihankkeessa, joka liittyy sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Valinnanvapautta kokeillaan avosairaanhoidon vastaanottopalveluissa kolmella terveysasemalla Jyväskylässä.

Suunterveydenhuollon maakunnallinen päivystys tuotetaan ostopalveluna yhteistyössä Keski-Suomen muiden kuntien kanssa vuoden alusta alkaen ja päivystyksen toiminta toteutetaan Kyllön toimipisteessä. Palveluverkkosuunnitelman mukaisesti Keljonkankaan hammashoitolassa pidetty vastaanotto siirtyy osaksi Kyllön vastaanottoa 1.2.2017 alkaen.

Erikoissairaanhoidon palvelut sisältyvät käyttösuunnitelmaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnille lähettämän palvelusuunnitelman mukaisesti. Toiminnallisena muutoksena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspalveluiden yhdistyminen yhteispäivystykseksi.

Terveyskeskussairaaloiden osalta merkittävin muutos toiminnassa liittyy Muuramen irtautumiseen JYTE:stä, jolloin Muuramen sairaalan osaston toiminta lakkaa osana JYTE:n toimintaa. Muuramen 20 sairaansijalla hoidetut potilaat on tarkoitus hoitaa jatkossa Kyllöön tai Palokkaan lisätyillä 12 sairaansijalla. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa kuitenkin 8 sairaansijan vähentämistä terveyskeskussairaalan toiminnasta.

Vanhuspalveluiden palvelualueen palvelujohtajaksi Maarit Raappana

Perusturvalautakunta valitsi haastatteluryhmän esityksen mukaisesti vanhuspalveluiden palvelualueen palvelujohtajaksi Maarit Raappanan, joka ottaa viran vastaan 1.2.2017 alkaen.

Perusturvalautakunnan nimeämä haastatteluryhmä esitti lautakunnalle yksimielisesti, että virkaan esitetään suoraan ilman haastattelua kelpoisuusehdot täyttävä terveystieteiden maisteri Maarit Raappana. Raappana on hoitanut palvelujohtajan virkaa määräaikaisesti 8.8.2016 alkaen. Hän on antanut riittävät näytöt viran hoitamisesta ja omaa kokonaisarviointiin perustuen hyvät edellytykset viran menestyksekästä hoitamista varten.

Tehtävä julistettiin haettavaksi 15.11.2016 ja hakuaika päättyi perjantaina 29.11.2016 klo 14.00. Virkaa haki määräaikaan mennessä 3 hakijaa.

Kehitysvammaisten ostopalveluina hankittavien asumispalveluiden kilpailutus

Perusturvalautakunta valtuutti sosiaalipalvelujen palvelualueen kilpailuttamaan kehitysvammaisten ostetut asumispalvelut. Hankinnan kokonaisarvo on vuositasolla noin 4,6 M€.

Kilpailutuksen tarkoituksena on hankkia Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden asiakkuudessa oleville kehitysvammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa asumispalvelut hankintalain edellyttämällä tavalla. Kehitysvammaisten asumispalveluilla tarkoitetaan asumista ja palvelua, joka järjestetään ryhmäkodeissa tai vastaavissa, joissa henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Kilpailuttamisella haetaan yhtenäisiä puitesopimuksia ja laatukriteereitä palveluille.

Huomioitavaa on, että hankinnan kohteena olevan asumispalvelun piirissä nykyisin olevia asiakkaita ei siirretä kilpailutuksen perusteella toiseen asumisyksikköön vastoin heidän tahtoaan vaan he voivat jäädä nykyisiin asumisyksiköihinsä. Halutessaan asiakkaat voivat kuitenkin siirtyä myös toiseen palveluyksikköön.

Ympärivuorokautisesti autettu asumispalvelu on tarkoitettu asukkaalle, joka tarvitsee tukea, ohjausta ja hoitoa ympäri vuorokauden. Asukas tarvitsee kehitysvammaisuudestaan ja muista erityistarpeistaan johtuen useita kertoja päivässä tukea, ohjausta ja apua pääsääntöisesti kaikissa arkielämän vaatimissa asioissa ja niihin osallistumisessa. Asumispalvelun tavoitteena on järjestää asumiseen liittyvät perustarpeet hyvätasoisesti ja jokaisen asukkaan erityistarpeet huomioiden. Toiminnassa toteutetaan toimintakykyä edistävää ja tukevaa työotetta, jolla tuetaan asukkaan itsenäistä selviytymistä ja vahvistetaan omatoimisuutta kannustamalla ja tukemalla omien voimavarojen käyttöä.

Kehitysvammaisten ostettujen asumispalveluiden hankintaa on esitelty vammaisneuvoston kokouksessa 11.10.2016 sekä kehitysvammaisten yhteistyöryhmän raadissa 31.10.2016. Raadin kokouksesta tehtyä muistiota sekä vammaisneuvoston lausuntoa on hyödynnetty kilpailutuksen palvelukuvausta laadittaessa.

Vammaispalvelulain ja -asetuksen vuoden 2017 soveltamisohjeet sekä maksettavat korvaukset

Perusturvalautakunta hyväksyi vammaispalvelulain ja -asetuksen vuoden 2017 soveltamisohjeet sekä maksettavat korvaukset. Edellisen vuoden soveltamisohjeeseen nähden soveltamisohjeisiin oli tehty vain pieniä muutoksia. Soveltamisohjeessa esimerkiksi oman auton käytön kohdalla kilometrikorvauksen peruste on täsmennetty oikeusratkaisun mukaisesti verohallinnon vahvistaman verovapaan kilometrikorvauksen suuruiseksi. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisena korvausta maksetaan oman auton käytöstä niiltä matkoilta, jolloin oman auton käyttö on ollut välttämätöntä erityishuoltona myönnettyyn palveluun pääsemiseksi.

Toimeentulotukiohje vuonna 2017

Perusturvalautakunta hyväksyi kokouksessaan perusteet täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta toimialajohtaja Kallimon muutetun päätösehdotuksen mukaisesti. Vuoden 1.1.2017 voimaan tulevan lakimuutoksen perusteella perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien tehtäväksi.

Täydentävää toimeentulotukea myönnetään kodin irtaimistoon, lastenvaunuihin ja lastenrattaisiin, lasten harrastusmenoihin, romanivaatetukseen, hautauskustannuksiin, opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin ja edunvalvonnan palkkioon samoin perustein ja samansuuruisena kuin vuonna 2016. Toimialajohtaja Kallimon muutetun päätösehdotuksen mukaisesti vuonna 2017 opiskelukustannuksiin myönnetään 150 euroa/lukukausi (aiemmin ollut 150 euroa/vuosi). Lisäksi opiskeluista aiheutuvien työvaate- ja välinekuluihin hyväksyttävä määrä nousee 250 eurosta 350 euroon vuodessa.

Vuokravakuus, muuttokulut, lasten tapaamiskulut sekä päivähoitomaksut ja iltapäiväkerhomaksut siirtyvät vuoden 2017 alussa täydentävästä toimeentulotuesta perustoimeentulotukeen, jolloin näihin kustannuksiin haetaan tukea Kansaneläkelaitokselta.

Liikkumista tukeva harkinnanvarainen vanhusten kuljetuspalvelu vuonna 2017

Perusturvalautakunta päätti, että liikkumista tukevaa harkinnanvaraista vanhusten kuljetuspalvelu turvaa jatkossakin välttämättömät asioinnit niille henkilöille, jotka ovat kokonaan olemassa olevan palveluliikenteen (Linkki VIP) ja Korpilahden asiointiliikenteen sekä kotihoidon asiointipalvelun ulkopuolella. Palvelun myöntämisperusteet säilyvät samoina, kuin aiempina vuosina.

Välttämättömiin asiointimatkoihin tarkoitettuun sosiaalihuoltolain mukaiseen liikkumista tukevaan harkinnanvaraiseen kuljetuspalveluun ovat oikeutettuja pääsääntöisesti 80 vuotta täyttäneet hakijat seuraavin perustein:

• Hakijan liikkumisvaikeudet johtuvat sairauksista ja/tai ikääntymisestä.
• Hakijan liikkumisvaikeudet estävät julkisen joukkoliikenteen käytön.
• Hakija asuu olemassa olevan palveluliikenteen (Linkki VIP) ja Korpilahden asiointiliikenteen palvelualueen ulkopuolella sekä kotihoidon asiointipalvelun ulkopuolella.
• Hakijan kanssa samassa taloudessa ei ole auton käyttö mahdollisuutta ja kuljetuspalvelu mahdollistaa ainoana tapana välttämättömät asioinnin.
• Hakija asuu omassa kodissa (hakija ei ole laitoshoidossa eikä vanhusten palveluasumisen piirissä).
• Hakijan bruttotulot ovat yksin asuvalla enintään 1 094,52 euroa kuukaudessa brutto ja kahden hengen kotitaloudessa enintään 2 189,04 euroa kuukaudessa brutto.

Liikkumista tukevaa harkinnanvaraista kuljetuspalvelua myönnetään enintään 96 yhdensuuntaista matkaa kalenterivuoden aikana. Kuljetuspalvelu on henkilökohtainen, eikä sitä voi siirtää toiselle henkilölle.

Vanhus- ja vammaisneuvosto ovat käsitelleet asiaa joulukuun kokouksissaan. Vanhusneuvosto esitti, että liikkumista tukeva harkinnanvarainen vanhusten kuljetuspalvelu selvitetään myös saattajan kohdalta. Selvityksessä todetaan, että liikkumista tukeva harkinnanvarainen kuljetuspalvelu myönnetään taksikyyteinä. Taksikyydeissä saattajan matkasta ei peritä maksua. Käytäntö on ollut sama myös aiempina vuosina.

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet 2017

Perusturvalautakunta hyväksyy omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet sekä omaishoidon hoitopalkkiot. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tuen palkkio on korvaus tehdystä hoitotyöstä. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat samat kuin vuonna 2016. Palkkioihin on tehty indeksitarkastukset. Ensimmäisessä hoitopalkkioluokassa palkkio on 392,00 euroa/kuukausi, toisessa 523,33 euroa/kuukausi ja kolmannessa 785,00 euroa/kuukausi. Lisäksi ns. erityismaksuluokassa palkkion suuruus on 942,00 euroa/kuukaudessa.

Omaishoitajien työtä tuetaan neljän palveluohjaajaan toimesta. Lisäksi ns. lomituspalveluja omaishoitajien kotiin tuottaa kotiin neljä lähihoitajaa. Palveluseteli mahdollistaa kotiin annettavia palveluja kotihoidon rinnalla sekä lomituspalveluja joko omaishoidettavan kotiin tai lyhytaikaishoitopaikkaan. Myös päiväkeskukset tarjoavat päiväaikaista hoitoa. Perhehoito ja lyhytaikaishoitopaikat tarjoavat tarpeenmukaista vuorohoitoa. Ensi vuonna omaishoitajille ja hoidettaville järjestetään yhdessä yhteistyötahojen kanssa virkistys- ja teemapäiviä. Lisäksi omaishoitajille tehtävien hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämistä tehostetaan yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.

Omaishoitajalla on oikeus kolmen vuorokauden lakisääteiseen vapaaseen kuukaudessa. Uuden lain mukaan omaishoitaja voi pitää lakisääteistä vapaata useampana alle vuorokauden mittaisena jaksona. Tämä on huomioitu soveltamisohjeessa.

Ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet

Perusturvalautakunta hyväksyi ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet 1.1.2017 alkaen. Päivitetyissä myöntämisen perusteissa ja soveltamisohjeissa on tarkennettu mm. yöaikaan tapahtuvan säännöllisen kotihoidon toteuttamista. Kotihoidon asiakkaiden tukemista asua kotona mahdollisimman pitkään on pystytty vahvistamaan niin, että vanhuspalveluissa työskentelee tällä hetkellä kaksi kotihoidon lääkäriä sekä kotikuntoutuksen neljä fysioterapeuttia ja toimintaterapeutti. Pääosin perusteet ja soveltamisohjeet ovat kuitenkin samat kuin viime vuonna.

Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2017

Lautakunta hyväksyi ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet vuodelle 2017. Soveltamisohjeet ovat pitkälti samat kuin viime vuonna.

Jyväskylän kaupungissa lähtökohtana on, että asiakas pystyy asumaan kotona mahdollisimman pitkään kotona asumista tukevien palveluiden ja muiden tukitoimien turvin. Silloin, kun tämä ei ole mahdollista ja asiakas ei ole sairaalahoidon tarpeessa, hän on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin. Tämä palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti ikäihmisille, muistisairaille tai pitkäaikaissairaille.

Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet

Perusturvalautakunta hyväksyy lapsiperheiden kotipalvelun tarkennetut myöntämisperusteet ja soveltamisohjeen 1.1.2017 alkaen.

Lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä on Jyväskylässä lisääntynyt 92 % edelliseen vuoteen verrattuna. Soveltamisohjeet on päivitetty ja tehty selkeytyksiä ja rajauksia kotipalvelun myöntämiseen. Tilapäistä kotipalvelua myönnetään jatkossa enintään kolme kuukautta ja enintään kuusi tuntia viikossa. Säännöllistä kotipalvelua myönnetään tilapäisen kotipalvelun jälkeen enintään kolme kuukautta ja enintään kuusi tuntia viikossa. Tavoitteena on, että tilapäinen kotipalvelu riittää suurimmalle osalle perheitä. Perheen omat läheisverkostot kartoitetaan aina mahdollisimman hyvin ja mahdollisten perheen muiden toimijatahojen kanssa tiivistetään yhteistyötä.

Työskentelyssä lisätään tavoitteellisuutta ja tavoitteiden arviointia vaikuttavuuden varmistamiseksi. Lapsiperheiden kotipalvelua ei lähtökohtaisesti myönnetä vanhempien terapia-, lääkäri ym. käyntien mahdollistamiseksi. Vanhemman asiointikäyntien ajalle kotipalvelua myönnetään vain erityisen harkinnan kautta. Vanhemman kanssa pyritään löytämään muita vaihtoehtoja lastenhoidon järjestelyissä, muun muassa järjestöjen lastenhoitopalvelujen avulla.

Jos perheessä on päivähoitoikäisiä lapsia ja on pelkkä lastenhoidon tarve, päivähoito on ensisijainen kotipalveluun nähden. Palvelua ei myöskään myönnetä pienten koululaisten aamu-, iltapäivä ja loma-ajoista johtuviin lastenhoitotarpeisiin. Kodinhoitoapu tehdään yleensä vanhemman kanssa yhdessä. Rajausten mukainen kotipalvelu ei kuitenkaan riitä kaikkien perheiden kohdalla, jolloin on harkinnan käytön tarve.

Lapsiperheiden kotipalvelua on järjestetty vuodesta 2009 alkaen Jyväskylässä tilapäisenja lyhytaikaisena tukena. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut sosiaalihuoltolaki velvoitti kuntia järjestämään lapsiperheiden kotipalvelua myös säännöllisessä perheen kotipalvelun tarpeessa. Lapsiperheiden kotipalvelu toimii parhaimmillaan tehokkaana ennaltaehkäisevän työn muotona lapsiperheille ja sitä tulee olla riittävästi tarjolla, jotta palvelua voidaan tarjota perheelle nopeasti, kun palvelutarve on havaittu. Kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista.

Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista edellä mainittujen syiden vuoksi.

Tuetun kotona asumisen ja ympärivuorokautisen asumisen ja hoivan palvelusetelien sekä palveluasumisen puitesopimuksen hintojen muutos vuodelle 2017

Perusturvalautakunta otti pöydältä kiireellisenä käsiteltäväkseen tuetun kotona asumisen ja ympärivuorokautisen asumisen ja hoivan palvelusetelien sekä palveluasumisen puitesopimuksen hintojen muutoksen vuodelle 2017.

Lautakunta vahvisti toimialajohtaja Kati Kallimon ehdotuksen mukaisesti ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelien arvot neljällä eri hoitoisuustasolla 1.3.2017 alkaen seuraavasti: 69,27 euroa, 84,55 euroa, 100,83 euroa ja 116,13 euroa vuorokaudessa.

Tuetun kotona asumisen palvelusetelin arkituntihinnaksi lautakunta vahvisti 1.1.2017 alkaen 31,22 euroa. Lisäksi lautakunta vahvisti palveluasumisen puitesopimuksen hinnat 1.3.2017 alkaen neljällä eri hoitoisuustasolla seuraavasti: 73,66 euroa, 84,55 euroa, 100,83 euroa ja 116,13 euroa vuorokaudessa.

______

Perusturvalautakunta hyväksyi lisäksi kokouksessaan toimialan hankintaohjelman sekä puheterapian, jalkaterapian ja jalkojenhoidon sääntökirjat ja palvelusetelien arvon määrittämisen perusteet päätösehdotusten mukaisesti. Lisäksi lautakunta perusti sosiaaliohjaajan viran aikuissosiaalityöhön ja terveyskeskuslääkärin viran neuvolapalveluihin ja sosiaalityöntekijä-lastenvalvojan viran perheiden ennalta ehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi lautakunta perusti palveluesimiehen viran sekä kolme sosiaalityöntekijän ja kaksi sosiaaliohjaajan virkaa kotoutumispalveluihin. Kotouttamispalveluihin kohdentuvien virkojen kustannukset kompensoidaan valtiolta tulevilla korvauksilla.

Pia Nymanin tilalle vammaisneuvoston varajäseneksi ja terveydenhuollon jaoston varajäseneksi nimettiin Karoliina Vallipuro.

Kokouksen koko esityslistan liitteineen voi lukea osoitteessa: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=3530

Lisätietoja: perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137 ja toimialajohtaja Kati Kallimo, p. (014) 266 3001

15.12.2016Emmi Hyvönen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje