Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 24.11.2016 olleesta kokouksesta

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 24.11.2016 olleesta kokouksesta

Perusturvalautakunta käsitteli tänään kokouksessaan joukon erilaisia aloitteita.

Kauko Tuupaisen (PS) ym. valtuutettujen valtuustoaloite terveysaseman säilyttämisestä Kuokkalassa

Perusturvalautakunta antoi vastauksensa Kuokkalan terveysaseman säilyttämistä koskevasta valtuustoaloitteesta. Vastauksessa todetaan, että Kuokkalan terveysaseman palveluita koskeva päätöksenteko on toteutettu kuntalain ja Jyväskylän kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Kunnallista toimivallan jakoa koskevan lainsäädännön johdosta valtuustoaloitteessa edellytetty toimivallan siirto takaisin kaupunginvaltuustolle ei ole mahdollista. Kuokkalan terveysaseman avosairaanhoitoa koskevaa päätöksentekoa ei siten tuoda kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Perusteluissa todetaan mm., että kaupunginvaltuusto päättää itse kunnan hallintosäännöstä, jossa määrätään myös toimivallan siirtämisestä. Voimassa olevassa Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 6 §:ssä määrätään, että lautakunnat päättävät tehtäväalueensa palveluverkoista ja yksittäisten toimipisteiden perustamisesta ja lakkauttamisesta valtuuston palveluverkkoa koskevien päätösten mukaisesti.

Perusturvalautakunta on toukokuussa 2014 tehnyt päätöksen Keskustan ja Kuokkalan terveysasemien avosairaanhoidon (lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelut) toimintojen siirtämisestä Uuteen sairaalan. Päätös on perustunut lautakunnan sekä kaupunginhallituksen huhtikuussa 2014 antamaan lausuntoon Uuteen sairaalaan vietävistä perusterveydenhuollon toiminnoista.

Vastauksen perusteluissa todetaan, ettei kunnallishallinnossa ylempi taho voi puuttua alemmalle viranomaiselle annettuun päätösvaltaan ilman tähän oikeuttavaa nimenomaista säännöstä. Kuntalain 92 §:n sisältämä otto-oikeussäännös on esimerkki oikeuttamisperusteesta, jolla hallintosäännön toimivaltarajoista voidaan poiketa. Otto-oikeutta lautakunnan päätökseen voi käyttää kaupunginhallitus, joka ei sitä kuitenkaan ole vuonna 2014 tehnyt. Näin ollen päätös on tullut lainvoimaiseksi keväällä 2014.

Kokouksessa muistutettiin, että avosairaanhoidon palveluiden siirto tarkoittaa Kuokkalan alueen lääkäri- ja sairaanhoitajapalveluiden siirtoa aikaisintaan vuonna 2020 valmistuvaan Uuteen sairaalaan. Lautakunnan hyväksymässä terveyspalveluverkossa todetaan kuitenkin jo nyt, että Kuokkalaan jää tämänkin jälkeen ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten neuvola- ja hammashoitolapalveluita. Kun Uuden sairaalan valmistuminen on lähempänä, arvioidaan myös se, jääkö Kuokkalaan myös muita terveyspalveluita.

Lisäksi kokouksessa todettiin, että sote-uudistuksen tämän hetkisessä valmistelusta on vahvasti mukana valinnanvapaus. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella Kuokkalankin asukkaalla on vuodesta 2019 alkaen oikeus valita, mistä hän terveyspalvelunsa hankkii. Halukkuutta valintaan testataan Jyväskylässä jo vuonna 2017 alkavassa valinnanvapauskokeilussa, jossa Kuokkalan terveysasema on mukana yhtenä terveysasemana. Mikäli lait sote- ja maakuntauudistuksesta hyväksytään eduskunnassa, Uuden sairaalan valmistuttua maakunnan tehtävänä on arvioida, tarjotaanko Kuokkalan väestön valittavaksi avosairaanhoidon palveluita maakunnan tuottamana lähipalveluna.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite veteraanien kuntoutukseen pääsyn nopeuttamisesta

Lautakunta antoi kokouksessaan vastauksensa veteraanien kuntoutukseen pääsyä koskevaan valtuustoaloitteeseen. Vastauksen mukaan kuntoutushakemusten käsittelyä tullaan nopeuttamaan siten, että asiantuntijalääkäri tekee tarvittaessa kiireelliset päätökset viikoittain ja hakemusten enimmäiskäsittelyaikaa lyhennetään enintään yhteen kuukauteen sen saapumisesta. Tämä toteutetaan siten, että asiantuntijalääkäri allekirjoittaa kiireelliset päätökset kuntoutustyöryhmän kokousten välillä.

Nykyisin kuusi kertaa vuodessa kokoontunut kuntoutustyöryhmä on tehnyt veteraaneja koskevat päätökset 1–2 kuukauden kuluessa hakemusten saapumisesta. Lisäksi asiantuntijalääkäri on tehnyt kiireellisiä päätöksiä kokousten välillä. Käytäntö on muotoutunut siitä, että Valtiokonttorin määrärahoilla rahoitettavaan veteraanikuntoutukseen on mahdollista päästä vain kerran vuodessa. Usein veteraani on laittanut uuden hakemuksen vireille pian jo toteutuneen kuntoutusjakson jälkeen. Näissä tilanteissa uusi hakemus ei ole ollut kiireellinen vaan se on siirretty seuraaviin kokouksiin. Nyt käsittelyä kuitenkin tiivistetään.

Veteraanien kuntoutusmääräraha saadaan Valtiokonttorilta ja määrärahan käyttöä seurataan kunnittain. Valtiokonttorin määrärahojen lisäksi Jyväskylän kaupunki tukee toimintaa omalla määrärahallaan. Jyväskylä on ollut edelläkävijä veteraanikuntoutuksen kehittäjänä. Jyväskylässä terveyskeskuksella on kanta-Jyväskylän alueella omat veteraanikuntoutuksen fysioterapeutit, jotka tuntevat alueen veteraanit ja kuntoutustarpeet. He tekevät arviokäyntejä veteraanien kotiin ja kartoittavat tilannetta. Tarpeen mukaan veteraaneille järjestetään JYTE:n omana toimintana yksilöllistä avokuntoutusta ja tehdään apuvälinearvio. Myös veteraaneille suunnattu terveyskeskuksen ryhmätoiminta on edelleen vireää Jyväskylässä. Ryhmätoiminta tukee veteraanien yhteisöllisyyttä. Jokaiselle jalkahoitoa tarvitsevalle veteraanille annetaan lisäksi vuosittain palveluseteleitä jalkahoitoon.

Aloitteen vastauksessa todetaankin, että Valtionkonttorilta saadun veteraanikuntoutusmäärärahan käyttö on JYTE:ssä ollut poikkeuksellisen tehokasta ja määräraha on vuosittain käytetty kokonaan veteraanien hyväksi. Tehokkuudesta kertoo se, että vuosittain myönnetyn määrärahan lisäksi Jyväskylän kaupunki on vuosittain saanut kuntoutukseen lisämäärärahaa, joka on kohdennettu kaikkien JYTE-kuntien käyttöön. Lisämäärärahaa on voitu myöntää JYTE:lle, sillä muilta kunnilta rahaa on jäänyt käyttämättä.

Vammaisneuvoston aloite elämäntaitoyksikön toiminnan kehittämisestä

Perusturvalautakunta totesi vammaisneuvostolle vastauksenaan elämäntaitoyksikön kehittämistä koskevaan aloitteeseen, että perusopetuksen talousarvio mahdollistaa kehitysvammaisille oppilaille Elämäntaitoyksikön toiminnan jatkumisen nykytasolla. Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden vuoden 2017 talousarvio ei kuitenkaan mahdollista henkilöstöresurssin lisäämistä Elämäntaitoyksikköön.

Perusopetuksen ja vammaispalvelujen toiminnallista yhteistyötä on kuitenkin tarkoitus aloitteen mukaisesti lisätä. Kehitysvammaisten palveluista voidaan jatkossa tarjota asiantuntemusta ja vierailuja YPR-ryhmiin ja tarvittaessa myös ETY:n jaksoille. Asumisohjausta tukiasuntoihin tekevä henkilöstö ja tukiasunnoissa asuvat nuoret voivat käydä kertomassa itsenäisen asumisen taidoista ja arkielämän sujumisesta. Samalla tuetaan nuorten itsenäistymiskehitystä. Vammaispalveluiden ohjaajien työelämätietoutta on myös mahdollisista hyödyntää yksilöllisessä pienryhmäopetuksessa ja elämäntaitoyksilön ryhmissä.

Vammaisneuvosto jätti kokouksessaan 6.9.2016 tarkennetun aloitteen elämäntaitoyksikön toiminnan kehittämisestä perusturva- ja sivistyslautakunnalle. Aloitteessa vammaisneuvosto mm. esitti, että Elämäntaitoyksikön tuntiresurssit palautetaan ennalleen ja yhden koulunkäynninohjaajan työpanos palautetaan yksikön käyttöön.

Vihreän valtuustoryhmän ja Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite: Vauhtia terveyspalveluiden uudistamiseen

Perusturvalautakunta antoi vastauksensa aloitteeseen terveyspalveluiden uudistamisen vauhdittamisesta. Vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupungin terveyspalveluiden toimintamallien ja -toimintatapojen kehittäminen perustuu terveyspalveluverkon kehittämissuunnitelmaan, joka on hyväksytty perusturvalautakunnassa 24.9.2015. Avosairaanhoidon osalta keskeisimmät toiminnan uudistamisen kohteet ovat tällä hetkellä sähköinen asiointi, henkilökunnan välinen työnjako, toimintaprosessien sujuvuus ja potilaan omahoidon tukeminen.

Sähköisen asioinnin osalta palveluissa otetaan mm. käyttöön teknisiä ratkaisuja, joilla pyritään varmistamaan nykyresursoinnin riittävyyttä. Hiljattain käyttöönotettuja sovelluksia ovat esimerkiksi tekstiviestimuistutus varatuista ajoista ja sähköinen ajanvaraus. Lisäksi jokaisella terveysasemalla uudistetaan koko ajan omia toimintatapoja ja tehdään erilaisia toimintamallikokeiluja sekä laajennetaan terveysasemilla tehtyjä hyviä käytäntöjä kaikille terveysasemille.

Uusista tai käynnistyvistä kokeiluista vastauksessa mainitaan Keskustan terveysasemalla käynnistyvä terveyshyötymalliin perustuva kokeilu, jossa potilaan vaivojen luonteesta riippuen potilas voi ohjautua muun ammattilaisen kuin omalääkärin vastaanotolle. Kokeilulla tavoitellaan merkittävää kustannustehokkuuden kasvua. Palokassa on aloitettu oma kokeilu, jossa tehdään nykyistä säännöllisempää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kokeilua tukee Palokassa aloitettu kokemusasiantuntijavastaanottotoiminta, jossa vertaistukihenkilöt pitävät esimerkiksi pitkäaikaissairaille säännöllisiä yksilötapaamisia terveysaseman tiloissa. Saatujen kokemuksien perusteella toimintamalleja otetaan käyttöön myös muilla terveysasemilla.

Jyväskylä on valittu mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta valmistelevaan Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeeseen, jossa kokeillaan valinnanvapautta avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa. Lokakuussa 2016 tulleen päätöksen mukaisesti Jyväskylä on valittu mukaan hankkeeseen yhdeksi kokeilukunnaksi. Valtionavustusta kokeilulle myönnettiin 800 000 euroa. Hanke kestää vuosien 2017–2018 ajan. Kokeilun arvioidaan parannettavan mm. hoitoon pääsyä ja asiakastyytyväisyyttä, sekä vähentävän asiakaspainetta kaupungin omilla terveysasemilla. Hankkeen yhteydessä kuntalaisten tietoisuutta lisätään myös jo lainsäädännössä olevasta mahdollisuudesta valita oma terveysasemansa. Hanke valmistelee uusien sote-mallien käyttöönottoa valtakunnan tasolla, mutta kehittää ja valmistaa myös kaupungin omaa toimintaa kuntalaisten tarpeisiin paremmin vastaaviin toimintamalleihin ja tapoihin. Kehittämistyö on omilla terveysasemilla lähtenyt hyvin käyntiin. Terveyspalveluiden johto tukee kokeilujen aloittamisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä eri terveysasemille.

Jyväskylä on lisäksi mukana hallitusohjelman kärkihankkeista ns. ODA-hankkeessa (Omahoidon digitaaliset arvopalvelut), jossa kehitetään ja otetaan käyttöön sähköisiä omahoidon palveluita. ODA-hankkeen tavoitteena on mullistaa sosiaali- ja terveydenhuollon nykyinen toimintamalli, jossa jonotetaan, varataan aika puhelimitse ja mennään vastaanotolle. ODAssa rakennetaan itse- ja omahoitoa tukeva kansallinen, sähköinen palvelukokonaisuus. Jyväskylä digitalisoi kokeilussa verenpainepotilaan vuosikontrollia sekä sukupuolitautien oirearviota. Sähköisiä palveluita kehittämällä halutaan sujuvoittaa palveluiden saamista, mutta myös parantaa kohonneen verenpaineen hoidon laatua ja vaikuttavuutta.

Pia Nymanin (kok.) ja Johanna Tuukkasen (kok.) aloite kuvantamispalveluiden saamiseksi Vaajakosken terveysasemalle

Lautakunta antoi vastauksensa aloitteesta koskien kuvantamispalveluiden saamista Vaajakoskelle rakentuvalle terveysasemalle. Vastauksessa todetaan, että Vaajakosken uudelle terveysasemalle perustettava kuvantamisyksikkö saattaisi vaarantaa hankkeen rakentamisaikataulun, jos hankesuunnitelmaa muutettaisiin tässä vaiheessa. Toiminta olisi myös vähemmän tehokasta ja tuottavaa kuin useamman kuvantamislaitteen yksikössä. Nämä muutokset lisäisivät kuvantamisen yksikkökustannuksia enemmän kuin päivystyksellistä kuvantamista vaativien potilaiden matkakustannukset vaikka huomioitaisiin myös matkoihin käytetty aika. Tästä syystä kuvantamisyksikköä ei ole syytä Vaajakoskelle perustaa.

______

Perusturvalautakunta nimesi kokouksessaan toimialajohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaisesti SOVATEK-säätiön hallitukseen Vesa Voutilaisen ja varajäseneksi Anu Mutkan toimikaudeksi 2017–2018. Lisäksi lautakunta nimesi säätiön valtuuskuntaan toimikaudeksi 2017–2020 Marja Leena Makkosen ja Hannu Murisojan.

Kokouksen koko esityslistan liitteineen voi lukea osoitteessa:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=3375

Lisätietoja: perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137 ja toimialajohtaja Kati Kallimo, p. (014) 266 3001

24.11.2016Emmi Hyvönen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje