Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 1.11.2016

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 1.11.2016

Kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 1.11.2016 käsiteltiin muun muassa Itäisen Palokärjen ja Tikkakosken asetehtaan alueen asemakaavamuutoksia.

Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä 2025:n toimintalinjat ja kehittämisohjelman aiesopimus vuosille 2017–2019 hyväksyttiin

Kaupunkirakennelautakunta päätti hyväksyä ja allekirjoittaa JYSELI 2025 -aiesopimusluonnoksen kaupungin puolesta sekä esitellä aiesopimuksen kaupunginhallitukselle.

Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI 2025 valmistui vuonna 2011. Valtakunnallisten liikenne- ja ilmastotavoitteiden mukaisesti JYSELI 2025 -työssä on korostettu liikenteen ja maankäytön kestävää kehittämistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen ovat aiemmin allekirjoittaneet Liikennevirasto, Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus, Laukaan ja Muuramen kunnat sekä Jyväskylän kaupunki. Liikennejärjestelmän aiesopimuksen päivittämisestä tuleville vuosille sovittiin helmikuussa 2015 pidetyssä kokouksessa. Aiesopimuksen tarkoituksena on osapuolten yhteistyönä edistää, koordinoida ja seurata JYSELI 2025 toimintalinjausten ja kehittämisohjelman toteuttamista. Aiesopimusta voidaan tarkistaa ja täydentää sopimuskauden aikana osapuolten kannanottojen perusteella ja se on tarkoitus allekirjoittaa vielä tämän vuoden aikana.

Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus 2017–2019 hyväksyttiin

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksen vuosille 2017–2019. Kaavoituskatsaus sisältää vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät yleis- ja asemakaavakohteet. Kohteiden valinta perustuu pääasiassa kaupunkirakennelautakunnan hyväksymään asuinrakentamisen KymppiR2016-ohjelmaan sekä kaupunginvaltuuston hyväksymään työpaikkarakentamisen TYKKI -ohjelmaan. Kaavoitusohjelman lisäksi katsaus sisältää kuluvan vuoden kaavoituskertomuksen sekä avaa Jyväskylän tämän hetkistä tonttivarantotilannetta tulevaisuuteen peilaten.

Itäisen Palokärjen asemakaavan laajennus ja muutos nähtäville

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi Itäisen Palokärjen asemakaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta. Suunnittelualue sijaitsee Seppälänkankaalla Laukaantien itäpuolella. Alue rajoittuu idässä rautatiealueeseen ja etelässä koilliseen kehätievaraukseen eli tulevaan Koillisväylään. Alue on pääosin Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on noin 205 hehtaaria, josta asemakaavan laajennusta noin 165 hehtaaria. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Tavoitteena on turvata teollisuus- ja yritystonttien tarjonta tulevina vuosina. Kaavalaajennusalue sisältää muun muassa varauksen yhdistettyjen kuljetusten terminaalille Äänekosken radan varrella. Itäisen Palokärjen alue on Jyväskylän kaupunkiseudun merkittävin uusi yritysalue lähivuosien aikana. Alustavien arvioiden mukaan itäisen Palokärjen alueella voi tulevaisuudessa olla 900–1500 työpaikkaa, joista osa on vanhoja ja osa uusia. Kaupunki toteuttaa alueen infrastruktuurin vaiheittain talousarvion puitteissa vuosina 2018–2026.

Tikkakosken asetehtaan alueen asemakaavan muutos nähtäville

Lautakunta hyväksyi Tikkakosken asetehtaan asemakaavaluonnoksen asetettavaksi luonnoksena nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.

Suunnittelualue sijaitsee Tikkakosken keskustassa rajoittuen lännessä Kirkkokatuun, pohjoisessa ja idässä Lennostontiehen ja Koulukatuun sekä etelässä Tehtaankadun omakotikiinteistöihin. Alueella on kaupungin omistamaa rakentamatonta asemakaavoitettua korttelimaata noin 3,2 hehtaaria. Suunnittelualueen koko on noin yhdeksän hehtaaria katualueineen. Rakennetut korttelin osat ovat yksityisessä omistuksessa, rakentamaton metsäinen alue on kaupungin omistuksessa ja osa katualueista valtion omistuksessa.

Suunnittelualueen säilyttäminen yritystoiminnassa on oleellinen lähtökohtainen tavoite. Tarkoituksena on monipuolistaa alueen sisältöä muun muassa liike-, toimisto- ja majoituspalvelutiloja sallivaksi sekä lämpöhuollon tarpeisiin. Kaavamuutoksella määritellään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, niiden osien sekä mahdolliset ympäristön suojelumerkinnät ja -määräykset. Muutoksella määritellään myös kiinteistöjen ja katualueiden rajat osalla aluetta uudelleen.

Katu- ja puistovalaistuksen ohjausperiaatteita täydennettiin

Lautakunta päätti, että kaupunkirakenteen toimiala täydentää ulkovalaistuksen ohjausperiaatteita siten, että uusilla rakennettavilla alueilla ja vanhoilla saneeraukseen tulevilla alueilla käytetään LED-valonlähteitä, joita energian säästämiseksi himmennetään yön aikana eri tavoin katuluokasta riippuen. Näillä alueilla ei käytetä valaistuksen yösammutusta. Ohjaustapa tuottaa eri alueille eriarvoisuutta, mutta se poistuu, kun saneeraukset etenevät. Ohjaustapaa ja sen tuomia säästöjä tarkistetaan noin viiden vuoden välein. LED-valaistus on kehittynyt elinkaarikustannuksiltaan edullisimmaksi ulkovalaistuksen valaistusmuodoksi. Jyväskylässä on vuoden 2016 lopussa noin 7 prosenttia LED-valonlähteitä. Perinteisten kaasupurkauslamppuja käyttävien valonlähteiden poistumiseen menee aikaa noin 15–20 vuotta.

Kaikki kokouksen päätökset tehtiin esitysten mukaisesti. Kokouksen esityslistan liitteineen voi lukea osoitteessa osoitteessa http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=3275 (materiaali on pdf-tiedostomuodossa).

Lisätietoja:
- kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Seppo Moilanen, p. 040 552 5795, seppo.moilanen[at]jkl.fi
- toimialajohtaja, kaupungingeodeetti Erja Saarivaara, p. 050 63971, erja.saarivaara[at]jkl.fi

1.11.2016Jari Salomaa

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje