Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 31.10.2016

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 31.10.2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen esittely

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto julkisti vuoden 2017 talousarvioesityksensä 24.10.2016. Kaupunginvaltuusto kävi 31.10.2016 lähetekeskustelun vuoden 2017 talousarviosta. Kaupunginhallituksen talousarvioseminaari on 7.-8.11.

Tuloveroprosentti vuonna 2017 nykyinen 20,00

Vuoden 2009 jälkeen Jyväskylä on korottanut tuloveroprosenttiaan kolme kertaa, yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2014 lähtien veroprosentti on ollut 20,00 % ja vuonna 2017 se esitetään pidettäväksi ennallaan eli 20,00 prosentissa. Vuoden 2017 talousarviota on valmisteltu nykyisten kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien pohjalta. Talouden tasapainottaminen tavoitteen mukaisesti ja veroprosentin säilyttäminen ennallaan on mahdollista edellyttäen, että menokasvua pystytään hillitsemään kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaiseksi.

Valtuutettu Kauko Tuupanen (PS) esitti Kari Yksjärven (VAS) ja Paul Abbeyn (VAS) kannattamana, että veroprosenttiin tehdään 0,25 korotus. Korotuksella kerääntyvä 5 miljoonaa euroa merkitään valtuuston varamäärärahaksi ja käytetään valtuuston erillisellä päätöksellä kaupungin välttämättömiin menoihin.

Äänin 58 – 7 – 2 tyhjää kaupunginvaltuusto päätti, että vuoden 2017 tuloveroprosentti on 20,00 prosenttia.

Kiinteistöveroprosentit vuonna 2017 säilyvät nykyisellään

Sovellettavat veroprosentit päätetään vuodeksi eteenpäin laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa. Vuonna 2017 voimaan tulevat tai esitetyt uudet vaihteluvälit eivät edellytä muutoksia kaupungin kiinteistöveroprosentteihin.

Kiinteistöveroprosenttien rajat vuonna 2017 ovat seuraavat:
Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93–1,80
Vakituiseen asumiseen käytettävä rakennus 0,41–0,90
Muu asuinrakennus, esimerkiksi kesämökki 0,93–1,80
Voimalaitosten veroprosentti 0,80–3,10
Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 2,00–6,00
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys perustuu kiinteistöveroprosenttien pitämiseen
ennallaan eli vuoden 2016 prosentteihin ei esitetä muutoksia.

Valtuutettu Riitta Tynjä (SKP) esitti, että muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti olisi 1,80 ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 6,00. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2017 määrätään seuraavasti:
- yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30
- vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 0,55
- muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 1,55
- voimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman veroprosentti 3,10
- rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,00.

Vuoden 2016 talousarviomuutokset

Esitettävät vuoden 2016 talousarviomuutokset koostuvat perusturvan toimialan määrärahan ylityksestä, valtionosuusarvion muutoksesta, maan myyntivoittoarvion muutoksesta sekä kunnallistekniikan investointiohjelman muutoksesta.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi esitetyt talousarviomuutokset.

Poliittisen johtamisjärjestelmän uudistaminen

Kaupunginvaltuusto päätti, että seuraavat muutokset tulevat voimaan seuraavan valtuustokauden alusta 1.6.2017:
1. Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 67.
2. Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet ja lautakuntien jäsenet valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Lautakuntien varajäseniksi voidaan valita myös muu kuntavaaleissa ehdolla ollut henkilö.
3. Kaupunkirakenne-, sivistys- ja perusturvalautakuntien puheenjohtajat ovat kutsuttaessa läsnäolo- ja puheoikeutettuja kaupunginhallituksen kokouksissa.
4. Kaupunginhallituksen alaisuuteen perustetaan viisijäseninen konsernijaosto (ei varajäseniä), jonka jäsenet ovat kaupunginhallituksen varsinaisia jäseniä.
5. Kaupunginhallitus toimii Tilapalvelu -liikelaitoksen johtokuntana.
6. Liikelaitosten (Talouskeskus, Altek ja Kylän Kattaus) johtokuntien jäsenmäärä on seitsemän. Selvitetään mahdollisuudet perustaa liikelaitosten yhteisiä johtokuntia.
7. Kaupunkirakenne-, sivistys-, perusturva- ja tarkastuslautakunnan jäsenmäärä on 13.
8. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenmäärä on yhdeksän.
9. Rakennus- ja ympäristölautakunta muutetaan kaupunkirakennelautakunnan alaiseksi jaostoksi, jossa on seitsemän jäsentä. Jaoston jäsenet eivät ole kaupunkirakennelautakunnan jäseniä.
10.Nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää jokainen lautakunta.
11.Kun uusi luottamushenkilöorganisaatio on hyväksytty, niin palkkiojärjestelmä valmistellaan seuraavaan valtuuston kokoukseen.

Ennen päätöstä valtuusto äänesti kolme kertaa valtuutettu Riitta Tynjän (SKP) kolmesta muutosesityksistä. Kaikkia esityksiä kannattivat Irma Hirsjärvi (VAS) ja Paul Abbey (VAS) ja kolmatta kohtaa (numero 10) kannattivat Johanna Karjula (KESK) ja Antti Saleva (KOK).
Riitta Tynjän muutosesitykset:
Kohta 2. kuului seuraavasti:
”Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. Lautakuntien jäseniksi ja varajäseniksi voidaan valita myös muu kuntavaaleissa ehdolla ollut henkilö.” Äänestystulos 58-7-0 tyhjää ja 2 poissa.
Kohtaan 3. lisätään, että myös ”kulttuuri- ja liikuntalautakunnan” puheenjohtajat ovat kutsuttaessa läsnäolo- ja puheoikeutettuja kaupunginhallituksen kokouksissa. Äänestystulos 56-9-0 tyhjää ja 2 poissa.
Kohta 10. muutetaan kuulumaan seuraavasti:
”Nuorisovaltuuston edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunkirakenne-, sivistys-, perusturva- sekä kulttuuri - ja liikuntalautakunnassa.” Äänestystulos 41-23-1 tyhjä ja 2 poissa.

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta ja niihin liittyvistä laeista

Jyväskylän kaupungin valmistelussa on sovittu, että laajaan kokonaisuuteen annetaan Jyväskylän kaupungilta yksi lausunto ja sen antaa kaupunginvaltuusto kokouksessaan 31.10.2016.

Jyväskylän kaupungin näkemyksen mukaan maakuntalakiluonnoksen tehtäväluettelossa on päällekkäisyyksiä kunnalle jäävien tehtävien kanssa. Maakunnan ja kunnan roolit ja tehtävät tulee jatkovalmistelussa selkeyttää ja rajata tarkasti lainsäädännössä. Myös kuntien verotusoikeuden rajoittaminen esitetyssä muodossa on ongelmallinen, koska verokaton säätäminen sisältää riskin nollariskisyyden menettämisestä ja siten kuntien rahoituskustannusten merkittävästä noususta. Kaupungin näkemyksen mukaan verokattosäännös on tarpeeton, ja joka tapauksessa poikkeamismahdollisuus (VpL 41 § 2) tulisi olla väljempi, maksuvalmiuden sijasta esimerkiksi talouden tasapainon kannalta välttämätön tarve. Muilta osin Jyväskylän kaupungin näkemykset, ja tarkennukset edelliseen liittyen, hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta ja niihin liittyvistä laeista, on
kirjattu liitteenä olevaan kyselylomakkeeseen.

Kaupunginvaltuusto päätti, että Jyväskylän kaupunki antaa sosiaali- ja terveysministeriölle päätösliitteen mukaiset vastaukset lausuntonaan maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta sekä niihin liittyvistä laeista.

Ennen päätöstä valtuutettu Riitta Tynjä (SKP) esitti muutoksia kohtiin 1,7,14,15,26 ja 27. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Riitta Tynjä jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Esitetyn lakiluonnoksen keskeisenä lähtökohtana on, että pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan säädettäväksi viiden maakunnan tehtäväksi. Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen maakunnan näkökulmasta tämä tarkoittaisi pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä Pohjois-Savon maakunnalle. Jatkossa mm. pelastustoimen palvelutasosta päättäisi Pohjois-Savon maakunnan valtuusto
yhteistoiminta-alueen maakuntia kuultuaan.

Jyväskylän kaupunki ei pidä lakiluonnoksessa esitettyä pelastustoimen uudistuksen toteutustapaa, jossa pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisestä vastaavat viisi maakuntaa, tarkoituksenmukaisena. Jyväskylän kaupunki esittää, että Keski-Suomen maakunta järjestää jatkossa pelastustoimen ja ensihoidon palvelut Keski-Suomen alueella.

Kaupunginvaltuusto päätti, että Jyväskylän kaupunki antaa sisäasiainministeriölle esityslistalla esitetyn lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä.

Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta ja hallinnosta tehdyn sopimuksen tarkentaminen

Nykyisen sopimuksen päivittäminen on ajankohtaista Muuramen kunnan irtaantuessa yhteistoiminta-alueesta Muuramen kunnan valtuuston päätöksellä 23.6.2015/51. Samassa yhteydessä on perusteltua tarkentaa terveyskeskuksen hallintoa koskevia määräyksiä terveydenhuollon jaoston roolin osalta. Lisäksi sopimuksen pykälään 9 on tarkennettu hinnoitteluperusteita vastaamaan nykyisiä käytäntöjä. Muutokset lisäävät laskutuksen läpinäkyvyyttä sopimuskunnissa.

Kaupunginvaltuusto päätti seuraavaa:
1. Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä sopimuksen päivittämisen alkuperäisen sopimuksen aikarajasta poiketen.
2. Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä päivitetyn sopimusliitteen, joka tulee voimaan 1.1.2017 alkaen.

Kankaan vanhusten hoivakodin vuokraaminen

Kaupunginvaltuusto päätti vuokrata Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä Kankaalle suunnitteilla olevan noin 3.019 m2 vanhusten tehostetun palveluasumisen toimintayksikön tilat arviolta talvesta 2018 alkaen 30 vuoden määräaikaisella vuokrasopimuksella Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan vanhuspalveluiden palvelualueen käyttöön. Vuokran määrä vuokra-ajan alkaessa on noin 375.000 €/v (alv 0 %).

Kaivokatu 5 (Rummakko) asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 9.8.2016 päivätyssä muodossa sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/i/kaavoitus/kaava.php/id/895.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa nykyistä asemakaavaa siten, että kortteleihin voi nykyisen kaavan mahdollistaman yhden viisikerroksisen asuinkerrostalon sijaan rakentaa kaksi asuinkerrostaloa yhteisen kellaripysäköinnin ja kansipihan yhteyteen. Toinen asuinkerrostaloista tulisi olemaan 8 kerroksinen tornitalo ja toinen matalampi korkeimmillaan 5 kerroksinen lamellitalo.

Väinönkadun ja Yliopistonkadun kulmauksen asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 2.9.2016 tarkistetussa muodossa.

Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 47 tontteja 3-47-5, 6, 7, 8 ja 9 Väinönkadun varrella. Tonttien osoitteet ovat Väinönkatu 26, 28, 30 ja 32 ja Yliopistonkatu 40.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Väinönkadun varren rakennusten suojelukorttelissa 47, lisärakentamisen mahdollistaminen, Väinönkadun auto- ja huoltoliikenteen vähentäminen sekä kaupunkikuvan parantaminen Yliopistonkadun ja Väinönkadun kulmassa.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/804

Haukkalantie 56, asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen korttelin 128 tonteille 3 ja 5, kortteleiden 168-171 kaikille tonteille sekä korttelin 172 tontille 2 asemakaavan yhteydessä

Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon korttelin 128 tonteille 3 ja 5, kortteleiden 168–171 kaikille tonteille sekä korttelin 172 tontille 2.

Alue sijaitsee noin 5 kilometrin päässä keskustasta pientalovaltaisen Haukkalan alueen eteläosassa. Kaava-alueen pinta-ala on noin 8,17 hehtaaria. Kaavamuutoksen tavoitteena on täydentää Haukkalan aluetta osoittamalla koulukäytöstä vapautuvalle tontille asuntorakentamista.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/784

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.1.-31.5.2017

Kaupunginvaltuusto päätti seuraavaa:
- Valtuuston kokoukset pidetään 1.1.–31.5.2017 maanantaisin kello 18.00 seuraavina päivinä: 30.1., 20.2., 27.3., 24.4. sekä 29.5.
- Valtuuston seminaari pidetään maanantaina 13.3.2017 kello 17.00.
- Valtuuston puheenjohtajan kutsusta kokous tai seminaari voi alkaa myös muuna kellonaikana. Ylimääräisiä kokouksia ja seminaareja pidetään puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
- Kokoukset ja seminaarit pidetään kaupungintalossa. Poikkeuksellisesti kokous tai seminaari voidaan puheenjohtajan kutsusta pitää myös muualla.
- Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa, os. Vapaudenkatu 32, kokousta seuraavan viikon tiistaina tai seuraavana työpäivänä sen jälkeen, jos tiistai on pyhäpäivä.
- Valtuuston kokouskäytännöissä menetellään 1.1.–31.5.2017 valtuuston päätösten 7.1.2013/5 ja 30.3.2015/48 mukaisesti.

Eron myöntäminen Petteri Lahtiselle luottamustehtävistä

Petteri Lahtinen (PS) on pyytänyt 20.9.2016 eroa 5. varavaltuutetun tehtävästä ja Kylän Kattaus -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen tehtävästä henkilökohtaisten syiden vuoksi. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää eron Petteri Lahtiselle 5. varavaltuutetun tehtävästä ja toteaa, että keskusvaalilautakunta nimeää perussuomalaisten valtuustoryhmästä uuden varavaltuutetun.


Kaupunginvaltuuston esityslista liitteineen:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=3192

Lisätietoja:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, p. 050 592 4471

1.11.2016Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje