Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys vuodelle 2017

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys vuodelle 2017

Talous on tasapainossa: vuosikate kattaa poistot, tulos on ylijäämäinen ja lainakanta laskee

Kaupunginvaltuuston toimikautensa alussa asettama tavoite talouden tasapainottamisesta on kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaan toteutumassa vuonna 2017. Vuosikate on esityksen mukaan 50,7 miljoonaa ja kattaa poistot 100 %, ylijäämää syntyy 0,3 miljoonaa ja lainakanta laskee 0,5 miljoonaa euroa.

- Tasapainoinen talous on erinomainen saavutus varsinkin, kun ottaa huomioon, että se on tehty siten, että Jyväskylän kaupungin hyvä palvelutaso turvataan. Esitys kestää palveluiden osalta vertailun mihin tahansa suureen kaupunkiin ja talouden tunnuslukujen osalta nousemme suurten kaupunkien kärkijoukkoon. Kiitos talouden tasapainon saavuttamisesta kuuluu sitoutuneille luottamushenkilöille ja kaupungin henkilökunnalle, painottaa kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
- Nyt meillä on mahdollisuus jatkaa määrätietoista panostamista elinkeinopolitiikkaan ja työllisyyteen. Työttömyys on onneksi saatu kääntymään laskuun, mutta se on edelleen liian korkea.

Kaupungin kärkihankkeet etenevät vauhdikkaasti. Rakentaminen Kankaalla on alkanut jopa suunniteltua nopeammin, vuonna 2017 käynnissä on 10 rakennuskohdetta. Hippoksen uudistaminen siirtyy asemakaavan hyväksymisvaiheeseen ja lopullisen sijoittajan kilpailuttamiseen. Kukkulan kehittämistä yrityselämän ja tutkimuksen vetovoimaiseksi alueeksi jatketaan yhdessä mm. sairaanhoitopiirin ja oppilaitosten kanssa.

Verot esitetään pidettäviksi ennallaan

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys perustuu siihen, että kunnallis- ja kiinteistöverot pidetään ennallaan vuoden 2016 tasolla. Veroprosenteista on tarkoitus päättää valtuuston kokouksessa 31.10.2016.

Käyttötalouden menot laskevat

Käyttötalouden menot pienenevät vuoden 2016 muutetun talousarvion tasosta 5,0 % eli 41,0 miljoonaa euroa. Liikelaitokset mukaan lukien menot pienenevät 44,4 miljoonaa euroa (-4,6 %).

Suurin menoihin kohdistuva muutos on perustoimeentulotuen maksamisen siirtyminen Kelalle vuoden 2017 alussa. Siirto pienentää menoja 20,8 miljoonaa euroa. Myös Muuramen kunnan irtautuminen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta (-5,7 milj. euroa) ja jätehuollon siirtyminen Mustankorkea Oy:lle (-6,2 milj. euroa) pienentävät toimintamenoja.

Kilpailukykysopimuksen on arvioitu laskevan kaupungin käyttömenoja kaikkiaan 9,3 miljoonalla eurolla, josta 4,8 miljoonaa euroa on seurausta lomarahojen 30% leikkauksesta vuosina 2017-2020. Sopimus perusteella sairaanhoitopiiri laskuttaa kaupunkia 1,9 miljoonaa euroa vähemmän. Verotulot alenevat kilpailukykysopimuksen seurauksena 16,2 miljoonaa euroa. Kaikkiaan sopimuksen vaikutusten arvioidaan olevan Jyväskylälle 4,3 miljoonaa euroa miinusmerkkinen.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen ei tässä vaiheessa sisälly kannanottoa kaupungin mahdollisesta tuesta lukiokoulutukselle, vaan asiaa selvitetään niin, että se voidaan päättää kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa 7.-8.11.

Vuosikate kattaa poistot, lainakanta ei kasva

Taloussuunnitelmassa vuoden 2017 tavoitteeksi asetetaan 50,7 miljoonan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 100,0 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 109,0 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus on siten tasapainossa talousarviovuonna 2017. Vuosi 2017 on talousarvion mukaan 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kaupungin lainakanta laskee vuonna 2017 noin 0,5 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta tulee olemaan vuoden 2017 lopussa 406,3 miljoonaa euroa eli 2 912 euroa asukasta kohti.

Kunnallisveroprosentin on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2017−2019 vuoden 2016 tasolla eli 20.0.

Vuoden 2015 tilinpäätös osoitti yhteensä 32,0 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2015. Vuoden 2016 alijäämäksi arvioidaan noin 6,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 ylijäämäksi 0,3 miljoonaa euroa. Kaupungilla ei ole vuonna 2017 kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää, mikäli vuodet 2016 ja 2017 toteutuvat arvioiden mukaisesti.

Kumulatiiviseksi ylijäämäksi vuodelle 2017 arvioidaan 25,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan talous tasapainotetaan siten, että vuonna 2017 ei synny enää alijäämää.

Maa- ja vesialueiden hankintaan on varattu 5,0 miljoonaa euroa, joka on 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Summa käytetään maanhankintaan tulevaisuuden tonttitarjonnan turvaamiseksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Maan ostomäärärahalla rahoitetaan raakamaan hankinnan lisäksi rakennettujen kiinteistöjen hankinta, tonttien esirakentaminen, rakennusten purkukulut sekä kaupungin kiinteistöjen liittymämaksut.

Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan varataan 4,5 miljoonaa euroa, josta suurimpina yksittäisinä erinä ovat kasvun ja oppimisen (perusopetuksen) IT-hankinnat vajaat 1,1 miljoonaa euroa. Pääosa summasta (noin 0,8 miljoonaa euroa) käytetään oppilasverkon päätelaitteisiin.

Yhdyskuntarakentamisen investointeihin varataan yhteensä 18,0 miljoonaa euroa, josta 3,2 miljoonaa kohdistuu Kankaan alueelle. Maankäyttösopimustulot kattavat menoista 1,8 miljoonaa euroa. Alustava kunnallistekniikan investointien erittely on esitetty erillisissä taulukoissa. Tämän lisäksi urheilu- ja retkeilyalueisiin investoidaan 1,6 miljoonaa euroa.

Suurimpia talonrakennusinvestointikohteita ovat Kuokkalan yhtenäiskoulu (6,2 milj. euroa vuodelle 2017), Kangasvuoren päiväkotikoulu (4,5 milj. euroa vuodelle 2017) sekä Korpilahden päiväkoti (2,9 milj. euroa vuodelle 2017). Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjauksiin varataan 2,0 miljoonaa, mikä kohdennetaan vuoden aikana korjausta vaativiin rakennuksiin.

Jyväskylän asukasmäärä kasvaa edelleen

Jyväskylän väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina 2001–2015. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut määrällisesti suurten kaupunkien kuudenneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Elokuun 2016 lopussa jyväskyläläisiä oli 608 enemmän kuin vuoden alussa. Väkilukujen kehitys oli myönteinen myös muissa ympäristökunnissa Hankasalmea, Petäjävettä ja Toivakkaa lukuun ottamatta. Ympäristökunnista Uurainen, Muurame ja Laukaa kasvoivat suhteellisesti eniten.

Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina 2006–2015 yhteensä 13 163 henkilöllä eli 10,6 prosenttia. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1 208 henkilöllä vuosina 2006–2015 (12,4 %) ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäisten määrä lisääntyi ko. jaksolla 465 henkilöllä eli 5,6 prosenttia. Kuluvalla vuosikymmenellä tämänkin ikäluokan koko on kääntynyt kasvuun.

Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta ja pienentää keskituloja.

Vuoden 2015 lopulla 65–74-vuotiaita oli 13 644 eli 4 845 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin ja arvion mukaan heitä on vuonna 2020 noin 1 800 enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 9 700 henkilöstä vajaalla kahdella tuhannella vuoteen 2020 mennessä.

Jyväskylän väestöntiheys (117 asukasta per neliökilometri) on kymmenen suurimman kaupungin neljänneksi pienin Kouvolan, Kuopion ja Oulun jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 7 600 jyväskyläläistä asuu haja-asutusalueilla.

Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin 142 800.

Työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2016 elokuun lopussa 11 542 työtöntä. Jyväskylän työttömien määrä laski vuoden takaisesta 3,1 %. Työttömyysaste oli elokuussa 17,1 %. Vastaava luku edellisvuoden elokuussa oli 17,8 %.

Elokuun 2016 lopussa Jyväskylässä oli 4 619 pitkäaikaistyötöntä, joka oli 7,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuoria (alle 25-v.) oli Jyväskylässä työttömänä elokuussa 2 151 henkilöä. Nuorten työttömien määrä laski 3,3 % vuoden takaisesta. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta parannetaan tarjoamalla kuntouttavaa työtoimintaa ja työhönvalmennusta sekä palveluita työttömien työkyvyn arvioimiseksi ja terveyden edistämiseksi.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely jatkuu kaupunginvaltuuston lähetekeskustelulla 31.10., jolloin valtuusto päättää myös ensi vuoden veroista. Kaupunginhallitus tekee oman esityksensä seminaarissa 7.-8.11.2016 ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 28.11.2016.

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, puh. 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, puh. 050 526 0443, ari.hirvensalo[at]jkl.fi

Talousarvio osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/info/talous/ta-2017/kj

Talousarvion kaikki materiaalit

Tiedotteen liitteet:
http://www3.jkl.fi/ajankohtaista/filet/ta2017tiedote_liitteet.pdf

Video talousarvion tiedotustilaisuudesta:

Plussat ja miinukset

Perusturvapalvelut

+ Sijaismäärärahoja ei leikata
+ Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön resurssilisäys
+ Fysioterapeuttien suoravastaanoton laajentaminen
+ Lastensuojelun avohuollon ostettu perhekuntoutus
+ Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä antaa työvälineen kotihoidon resurssien tarkemmalle hyödyntämiselle

- Psykologityön vahvistaminen ei mahdollistu Psykologipalvelujen määrä ei kasva
- Sosiaalipalveluissa ostopalveluiden käytön vähentäminen heikentää palvelutarpeisiin vastaamista.

Sivistyspalvelut

+ Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelutaso säilyy ennallaan
+ Koulujen opetussuunnitelmauudistus ja digitalisointi etenee suunnitelmallisesti
+ Kuokkalan yhtenäiskoulun peruskorjaus ja täydennysrakentaminen etenee ja Kangasvuoren päiväkotikoulun rakentaminen käynnistyy
+ Keskikirjastojen varausmaksut poistuvat
+ Jokainen jyväskyläläinen kahdeksasluokkalainen saa mahdollisuuden paikalliseen ja valtakunnalliseen taidekokemukseen. (Teatteri ja Sinfonia)
+ Tikkakosken koulupihojen ja liikuntapuiston uudistaminen valmistuu

- Perusopetuksen oppimateriaalihankintoja ei voida lisätä
- Keski-Suomen museon ja kaupunginkirjaston peruskorjaus viivästyvät

Kaupunkirakennepalvelut

+ Rakentamisen suhdanne on hyvä ja tulorahoituksella pystytään ylläpitämään palveluiden tasoa
+ Kestävän liikkumisen koordinaattorin palkkaaminen
+ Katupalveluiden korjausvelan hallitsemisen lisärahoitus
+ Resurssiviisas maamassojen hallinta –hanketta jatketaan
+ Joukkoliikenteen matkamäärät ovat kasvussa ja sähköiset palvelut paranevat (reaaliaikaisuus, mobiilisovellukset)
+ Jätehuolto organisoidaan jätelain edellyttämällä tavalla
+ Sähköisen pysyväisarkiston käyttöönotto etenee
+ Sähköisten rakennuspiirustusaineistojen kauppapaikan Arskan myyntisisältö laajene

- Katuverkon korvausvelka kasvaa

24.10.2016Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje