Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 10.10.2016

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 10.10.2016

Poliittisen johtamisjärjestelmän uudistaminen valtuustoon

Jyväskylän kaupungin operatiivinen johtamisjärjestelmä, ns. viranhaltijaorganisaatio, uudistettiin 1.4.2015 alkaen, jolloin siirryttiin toimialamalliin, johtamisen painopistettä siirrettiin lähemmäksi palvelutoimintaa ja hallintoa kevennettiin. Kokonaisvaltaisen johtamisjärjestelmäuudistuksen loppuunsaattamiseksi on tavoitteena uudistaa myös poliittinen johtamisjärjestelmä tukemaan toimialarakennetta uuden valtuustokauden alusta 1.6.2017 alkaen.

Poliittisen johtamisjärjestelmän uudistamisen keskeisiä painopisteitä ovat kaupunginvaltuuston jäsenmäärä, toimielinrakenne, toimivalta sekä luottamushenkilöpalkkiot.
Toimivaltaan liittyvät kysymykset ratkaistaan hallintosäännössä ja luottamushenkilöpalkkioista määrätään luottamushenkilöiden palkkiosäännössä. Kaupunginvaltuusto päättää ensin uudistuksen perusrakenteesta, minkä pohjalta hallintosääntö ja palkkiosääntö valmistellaan ja tuodaan päätöksentekoon.

Hallintosääntö ja luottamushenkilöiden palkkiosääntö valmistellaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Liikelaitosten johtosääntöihin tulevien muutosten osalta tavoitteena on johtosääntöjen valmisteleminen kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Toimintasäännöt valmistellaan lautakuntien päätettäviksi viimeistään helmikuussa 2017.

Keskustelun aikana Matti Vesa Volanen (VAS) esitti, että Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Lautakuntien jäseniksi ja varajäseniksi voidaan valita vain kuntavaaleissa ehdolla olleita. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.
Keskustelun aikana Meri Lumela (VIHR) ehdotti Tony Melvillen (SDP) kannattamana seuraavaa:

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että seuraavat muutokset tulevat voimaan seuraavan valtuustokauden alusta 1.6.2017:
1. Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 67.
2. Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet ja lautakuntien jäsenet valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Lautakuntien varajäseniksi voidaan valita myös muu kuntavaaleissa ehdolla ollut henkilö.
3. Kaupunkirakenne-, sivistys- ja perusturvalautakuntien puheenjohtajat ovat kutsuttaessa läsnäolo- ja puheoikeutettuja kaupunginhallituksen kokouksissa.
4. Kaupunginhallituksen alaisuuteen perustetaan viisijäseninen konsernijaosto (ei varajäseniä), jonka jäsenet ovat kaupunginhallituksen varsinaisia jäseniä.
5. Kaupunginhallitus toimii Tilapalvelu -liikelaitoksen johtokuntana.
6. Liikelaitosten (Talouskeskus, Altek ja Kylän Kattaus) johtokuntien jäsenmäärä on seitsemän. Selvitetään mahdollisuudet perustaa liikelaitosten yhteisiä johtokuntia.
7. Kaupunkirakenne-, sivistys-, perusturva- ja tarkastuslautakunnan jäsenmäärä on 13.
8. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenmäärä on yhdeksän.
9. Rakennus- ja ympäristölautakunta muutetaan kaupunkirakennelautakunnan alaiseksi jaostoksi, jossa on seitsemän jäsentä. Jaoston jäsenet eivät ole kaupunkirakennelautakunnan jäseniä.
10. Nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää jokainen lautakunta.
11. Kun uusi luottamushenkilöorganisaatio on hyväksytty, niin palkkiojärjestelmä valmistellaan seuraavaan valtuuston kokoukseen.

Kaupunginhallitus hyväksyi Meri Lumelan tekemän esityksen äänin 0 - 12 ja 1 tyhjä. Matti Vesa Volanen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa 31.10.2016.

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta ja niihin liittyvistä laeista

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että Jyväskylän kaupunki antaa sosiaali- ja terveysministeriölle esityslistan liitteen mukaiset vastaukset lausuntonaan maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta sekä niihin liittyvistä laeista.

Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot.
Vuoden 2019 alusta alkaen uudet perustettavat maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut.

Uusille maakunnille on tarkoitus osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä kuten työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto,
liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta siirrettyjen tehtävien järjestämisestä tai rahoituksesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen toteuttamiseksi on toteutettu mittava lainsäädäntövalmistelu, johon liittyen sosiaali- ja terveysministeriö
ja valtionvarainministeriö ovat toimittaneet 31.8.2016 lausuntopyynnön koskien hallituksen esitysluonnosta eduskunnalle maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta ja niihin liittyvistä laeista.

Jyväskylän kaupungin valmistelussa on sovittu, että laajaan kokonaisuuteen annetaan Jyväskylän kaupungilta yksi lausunto ja sen antaa kaupunginvaltuusto kokouksessaan 31.10.2016. Asiantuntijalautakunnat, jaostot ja johtokunnat valmistelevat lausuntomateriaalia kaupunginhallituksen valmistelun tueksi oman erityisalueensa osalta. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä lakiluonnoksista.

Jyväskylän kaupungin näkemyksen mukaan maakuntalakiluonnoksen tehtäväluettelossa on päällekkäisyyksiä kunnalle jäävien tehtävien kanssa. Maakunnan ja kunnan roolit ja tehtävät tulee jatkovalmistelussa selkeyttää ja rajata tarkasti lainsäädännössä. Myös kuntien verotusoikeuden rajoittaminen esitetyssä muodossa on ongelmallinen, koska verokaton säätäminen sisältää riskin nollariskisyyden menettämisestä ja siten kuntien rahoituskustannusten merkittävästä noususta.

Kaupungin näkemyksen mukaan verokattosäännös on tarpeeton, ja joka tapauksessa poikkeamismahdollisuus (VpL 41 § 2) tulisi olla väljempi, maksuvalmiuden sijasta esimerkiksi talouden tasapainon kannalta välttämätön tarve. Muilta osin Jyväskylän kaupungin näkemykset, ja tarkennukset edelliseen liittyen, hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta ja niihin liittyvistä laeista, on kirjattu liitteenä olevaan kyselylomakkeeseen.

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Sisäministeriö on pyytänyt Jyväskylän kaupungilta lausunnon koskien hallituksen esitysluonnosta laiksi pelastustoimen järjestämisestä. Lausunto pyydetään toimittamaan ministeriölle viimeistään 11.11.2016. Esitetyn lakiluonnoksen keskeisenä lähtökohtana on, että pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan säädettäväksi viiden maakunnan tehtäväksi. Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen maakunnan näkökulmasta tämä tarkoittaisi pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä Pohjois-Savon maakunnalle. Jatkossa mm. pelastustoimen palvelutasosta päättäisi Pohjois-Savon maakunnan valtuusto yhteistoiminta-alueen maakuntia kuultuaan.

Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunta on antanut 4.10.2016/36 lausunnon, joka vastaa Jyväskylän kaupungin näkemystä pelastustoimen järjestämisestä.
Täydennyksenä Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausuntoon Jyväskylän kaupunki haluaa kuitenkin korostaa seuraavia, kaupungin kannalta tärkeitä seikkoja, poimintoja lausunnosta:
Keski-Suomen keskussairaala tulee olemaan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö, mikä luo Keski-Suomen maakunnalle valmiudet tehokkaasti ja saumattomasti järjestettyyn ensihoitoon yhdessä pelastustoimen kanssa.

On välttämätöntä, että pelastuslaitos tukee myös jatkossa kuntien valmiussuunnittelua sekä koordinoi koko maakunnan varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä ensihoidon järjestämisvastuun keskittäminen samalle toimijalle helpottaa palveluiden käyttäjälähtöistä kehittämistä.
Keski-Suomen keskussairaalan ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen yhteistyönä käynnistetään ensi vuonna hybridiyksikkökokeilu, jonka yhtenä tehtävänä on tukea kotihoitoa.
Yhteistyö turvallisuuden edistämiseksi on Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja kaupungin välillä tiivistä organisaation eri tasoilla. Tämän yhteistyön osittainenkin vaarantuminen olisi kaupungin kannalta iso menetys.

Yhteenveto
Jyväskylän kaupunki ei pidä edellä esitettyihin perusteluihin viitaten lakiluonnoksessa esitettyä pelastustoimen uudistuksen toteutustapaa, jossa pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisestä vastaavat viisi maakuntaa, tarkoituksenmukaisena. Jyväskylän kaupunki esittää, että Keski-Suomen maakunta järjestää jatkossa pelastustoimen ja ensihoidon palvelut Keski-Suomen alueella.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että Jyväskylän kaupunki antaa sisäasiainministeriölle edellä esitetyn lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä.

Jykes Kiinteistöt Oy:n osakassopimus

Kaupunginhallitus hyväksyi päätösliitteenä olevan Jykes Kiinteistöt Oy:n osakassopimuksen.


Kaupunginhallituksen esityslista liitteineen:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=3172

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen, p. 044 2848 504
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko Selin, p. 0400 778 779
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

10.10.2016Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje