Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän Tourujoen valuma-alueen vesistöt eivät ole vielä hyvässä tilassa

Jyväskylän Tourujoen valuma-alueen vesistöt eivät ole vielä hyvässä tilassa

Tourujoen valuma-alueen järvien vedenlaatu ei ole juurikaan muuttunut viime vuosikymmenen aikana. Asia käy ilmi äskettäin valmistuneesta raportista "Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila".

Ympäristöasiantuntija Arja Palomäen laatimaan raporttiin on koottu taustatietoa Tourujoen valuma-alueen vesistöstä tänä vuonna käynnistyvää Tourujoen kunnostussuunnittelua varten.

Tourujoen valuma-alueella on kahdeksan osavaluma-aluetta, joilla sijaitsevat seuraavat järvet: Tuomio-, Palokka-, Alva-, Vähä-, Lehes-, Kortta- ja Luonetjärvi. Osavaluma-alueet poikkeavat toisistaan muun muassa järvisyyden ja peltojen määrän ja asutuksen määrän suhteen. Peltoja on runsaasti Puuppolan järvien pohjoispuolella ja haja-asutusta Tuomiojärven valuma-alueella.

Kaikkien valuma-alueella olevien järvien tila on tyydyttävä, paitsi Iso-Kuukkasen, jonka tila on erinomainen ja Luonetjärven, jonka tila on hyvä. Tourujoki ja Autiojoki ovat tyydyttävässä tilassa.

Vesiensuojelutoimenpiteitä on tehty pitkäjänteisesti

Tourujoen valuma-alueen vesien tilaa on pyritty parantamaan kohdentamalla niihin pitkän ajan kuluessa erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä. Yksi keskeisistä vesiensuojelutoimenpiteistä oli Tikkakosken jätevesien johtaminen Nenäinniemeen vuonna 1978. Aikaisemmin jätevedenpuhdistamona toimineet jätevesilammikot jäivät paikoilleen ja niiden saneeraamisesta on tehty suunnitelma tänä vuonna. Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa valtatie 4:n kunnostuksen yhteydessä, koska toisen lammikon rakentamisessa tarvitaan maamassoja, joita on saatavissa tien rakentamisen yhteydessä.

Alva-kunnostushankkeen yhteydessä toteutettiin tehokalastusta, rakennettiin pohjapatoja, niitettiin rantakasvillisuutta ja järjestettiin erilaisia neuvontatilaisuuksia. Sen jälkeen on panostettu erityisesti jätevesineuvontaan, jota on annettu noin 500 kiinteistölle.

Maatalouden vesiensuojeluneuvontaa on annettu Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttamassa LUMO-hankkeessa vuonna 2014. Hankkeessa selvitettiin Puuppolan alueelle potentiaalisia kosteikoita ja suojavyöhykkeitä sekä neuvottiin vesiensuojelun kannalta hyviä käytänteitä viljelijöille.

Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelu laati Tuomiojärven kunnostussuunnitelman vuonna 2012. Siihen liittyviä vesiensuojelutoimenpiteitä ovat olleet muun muassa Eerolanpuron kosteikon rakentaminen ja hulevesisuunnitelmien laatiminen Savulahdelle ja Länsi-Palokkaan sekä hapettimen uusiminen Tuomiojärvelle.

Ovatko vesiensuojeluntoimet parantaneet vesien tilaa?

Yleisesti tiedetään, että vesistöjen tila ei muutu paremmaksi nopeasti. Arja Palomäen tekemässä selvityksessä havaittiin, että Tuomiojärven vesi on hieman tummunut ja näkösyvyys on hieman heikentynyt kuten muissakin Suomen vesistöissä. Muilta osin ei Tuomiojärvessä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana.

Myöskään Palokka- ja Alvajärven osalta vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen vuosikymmen aikana. Niissä ei ole ollut viime vuosina täydellistä happikatoa kuten aikaisemmin. Tuomio-, Palokka- ja Alvajärven vedentilaan vaikuttaa rakentaminen, joka on ollut kohtuullisen suurta erityisesti Palokan ympärillä. Voidaankin kysyä, että jos vesiensuojelutoimia ei olisi toteutettu, olisiko vedenlaatu selvästi huonompaa edellä mainituilla järvialueilla.

Puuppolan järvien eli Kortta-, Lehes- ja Vähäjärven vedenlaatu ei ole juurikaan muuttunut viime vuosikymmenen aikana. Luonetjärven vedenlaatu näyttäisi hieman heikentyneen, mutta koska tutkimustuloksia on vähän, täysin luotettavaa kuvaa ei voida sanoa Luonetjärven vedenlaadun muutoksista. Erittäin tärkeä olisi Luonetjärven säännöstelyehtojen muuttaminen enemmän virkistyskäyttöä ja vesiensuojelua huomioon ottaviksi. Tätä työtä ELY-keskus on aloittamassa lähiaikoina.

Peltoviljely ja haja-asutus ovat suurimmat kuormittajat

Raportissa on arvioitu myös kuormitusta eri valuma-alueilla. Palokka-, Alva-, Kortta-, Lehes- ja Vähäjärven fosforikuormasta noin 40–60 prosenttia on peräisin peltoviljelystä. Toinen merkittävä kuormituslähde on haja-asutus, jonka osuus vaihtelee 20–30 prosentissa kokonaiskuormasta. Tuomiojärvellä merkittävimmän kuormituksen aiheuttaa haja-asutus, jonka osuus on noin 57 prosenttia kokonaisfosforikuormasta.

Jatkosuunnitelmat vesiensuojelun edistämisessä

Jyväskylän kaupunki haki elokuussa 2016 ympäristöministeriön avustusta Tourujoen valuma-alueen hyvän tilan saavuttamiseksi. Tourujoen kunnostamisen lisäksi hankehakemus käsitti hulevesien käsittelyyn liittyviä vesiensuojelutoimia Tuomiojärven valuma-alueella ja kaupunkikeskustassa.

Erittäin merkittävää vesiensuojelun kannalta olisi vesihuollon toteuttaminen Ruokkeentien varressa. Vesihuollon toteuttamista selvitetään parhaillaan laadittavassa Länsi-Palokan osayleiskaavassa. Eerolanpuron kosteikon toimintaa on tarkoitus seurata yhteistyössä Vapon ja kaupungin kanssa, mikäli rahoitus järjestyy seuranalle.

Uudessa kaupungin yleiskaavassa on määräys, joka edellyttää vesiensuojelutoimenpiteiden huomioon ottamisen Tuomiojärven lähivaluma-alueelle laadittavissa kaavoissa, joten jatkossa Tuomiojärven valuma-alueen maankäytön suunnittelussa pohditaan aina myös vesiensuojeluratkaisuja.


Lisätietoja:
- ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Huotari, p. 050 526 0493, pasi.huotari[at]jkl.fi
- ympäristöasiantuntija Arja Palomäki, p. 050 427 3067, arja.palomaki[at]nablabs.fi
- raportti "Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila"

28.9.2016Jari Salomaa

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje