Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tuloksia vedettiin tänään yhteen Peurungassa

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tuloksia vedettiin tänään yhteen Peurungassa

- Hankkeen jälkeistä jatkokehittämistä visoitiin tänään lähes 400 osallistujan voimin

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen viimeinen laaja yleisöseminaari järjestettiin tänään Laukaan Peurungassa. Päätösseminaarissa vedettiin laajasti yhteen 2,5 vuoden aikana tehtyä kehittämistyötä Keski-Suomessa. Hanke päättyy 30.10.2016.

Keskisuomalaisten toimijoiden puheenvuoroissa korostui se, että hankkeen myötä kehittämistyötä on sosiaali- ja terveyspalveluissa tehty yhä enemmän yli kunta- ja sektorirajojen. Konkreettisia uudistustoimenpiteitä on tehty jo eri puolilla maakuntaa. Tilaisuudessa nostettiin esille muun muassa Saarikan palveluohjaus ja kuntoutuspilotti, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sosiaalityö päivystyksessä -pilotti sekä useampien kuntien esimerkit.

- Hankasalmella vanhuspalveluita on jo kehitetty sote-uudistuksen viitoittamalla tavalla. Tulee laki voimaan tai ei, Hankasalmella vanhuspalveluita tuotetaan jatkossa toimialarajat ylittäen asiakkaan parhaaksi uudistuksen periaatteiden mukaisesti, totesi Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen hankkeen tuloksista käydyssä keskustelussa.

Hankkeen tuloksia arvioineet tutkijat haastavat verkostojohtamiseen

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kuluneena syksynä käynyt läpi hankkeen tuloksia ja raportoivat seminaarissa havainnoistaan.

Tutkijat antoivat tilaisuudessa hankkeelle erityiskiitosta siitä, että kehittämistyötä on tehty asiakaslähtöisesti ja laajassa yhteistyössä maakunnan eri sote-toimijoiden kanssa. Palvelumallien mallintamisessa on kuultu asiakkaita mm. neuvostojen, kokemusasiantuntijoiden ja kuntalaisiltojen avulla. Lisäksi henkilöstölle on järjestetty omia tilaisuuksia. Yhteensä hankkeen aikana eri tilaisuuksissa on tavattu yli 4000 ihmistä.

- Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeessa on aloitettu äärimmäisen arvokas työ, jossa näkyy hyvin keskeiset valtakunnalliset linjaukset mutta erityisesti Keski-Suomen paikallistuntemus. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, totesi tuloksia esitellyt Pirjo Tiikkainen.

Arvioinnissa tutkijat jäivät kuitenkin kaipaamaan mm. integraatiokäsitteen avaamista konkreettisin esimerkein.

- Integraationäkökulma korostuu uudistustyössä ja hankkeen raporteissa, mutta konkreettiset esimerkit siitä, miten yhteistyötä tehdään, puuttuvat. Jatkossa tuleekin kiinnittää huomiota siihen, että oikeita arjen esimerkkejä pystytään tuomaan esille ja sitä kautta lisäämään ihmisten ymmärrystä siitä, mitä integraatio arjentyössä oikeastaan tarkoittaa.

Johtamisen ja kehittämisen osalta arvioinnissa todettiin, että Keski-Suomen sote-uudistuksen lähijohtamiseen tarvitaan nykyistä laajempaa verkostoyhteistyötä. Näin saadaan vertaistukea johtamiseen.

- Näin isossa muutoksessa tarvitaan tukea johtamiseen ja yhteinen suunta uudistustyölle. Meillä pitää olla vielä enemmän yhteisiä verkostoja, joissa aitoa kumppanuutta ja yhteisiä näkemyksiä voidaan luoda, tutkijat totesivat.

Jatkotyöskentelyyn toivottiin lisäksi nykyistä enemmän monitoimijuutta. Tutkijat haastoivat yhteiskehittämiseen, jossa ei saa enää puhua ”meidän” tai ”teidän” -palveluista vaan vanhat rakenteet jätetään taakse ja mietitään rohkeasti uusia avauksia. Esimerkkinä monitoimijuudesta mainittiin hankkeen lähipalveluita pohtineen työryhmän toimintamallit. Loppuraportissaan työryhmä esitti, että Keski-Suomeen tulisi jatkossa hyvinvointikeskuksia, joissa useat eri toimijat julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta tuottavat palveluitaan saman katon alla alueen asukkaille.

Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijatyöryhmän esitys Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnista

Osana Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tulosten arviointia esiteltiin esimerkkimalli siitä, miten Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin jatkossa organisoida. Mallinnusta on tehty nyt lausuntokierroksella olevan lakipaketin sekä Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen raporttien pohjalta.

Mallinnus on teoreettinen esimerkki siitä, miten palvelutuotanto lakien mukaan voisi tapahtua. Ylimpänä toimielimenä olisi lakiesitysten mukaisesti maakunta, jossa linjattaisiin strategisella tasolla palveluiden järjestämisestä. Maakunnan alla toimisi palvelulaitos. Palvelulaitos vastaisi palveluiden tuottamisesta. Palvelulaitoksen alla olisi yhtiö, jossa konkreettisesti tuotettaisiin maakunnan laajan valinnanvapauden piirissä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Esiteltyä mallia jatkotyöstetään Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen työtä jatkavassa palvelutuotantotyöryhmässä sekä sille asetettavissa alatyöryhmissä. Tämän jälkeen mallia käsitellään sote-uudistustyötä koordinoivassa työvaliokunnassa. Tarkoitus on saada jatkotyöstetty malli kuntiin lausunnoille keväällä 2017. Kuntien lausuntojen pohjalta valmistelua jatketaan Keski-Suomeen tulevassa maakunnan väliaikaishallinnossa siten, että lopulliset päätökset rakenteesta voidaan maakunnassa tehdä keväällä 2018. Esimerkkimallinnus: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/85277_keskisuomi_jarjestaminen_ja_tuottaminen.pdf.

Seminaarin materiaalit ovat luettavissa osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi/sote2020/peurunka

Lisätietoja seminaarista ja hankkeen tuloksista: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen hankepäällikkö Marja Heikkilä, p. 0400 546 613

Lisätietoja sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatiomallista: palvelutuotantotyöryhmän puheenjohtaja Kati Kallimo, p. 014 266 3001 ja Jyväskylän kehittämisjohtaja Silja Ässämäki, p. 050 568 5831

13.9.2016Emmi Hyvönen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje