Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Vuoden 2017 talousarvion valmistelutilannetta esiteltiin perusturvalautakunnalle 31.8.2016 olleessa iltakoulussa

Vuoden 2017 talousarvion valmistelutilannetta esiteltiin perusturvalautakunnalle 31.8.2016 olleessa iltakoulussa

Jyväskylän perusturvalautakunnan iltakoulussa esiteltiin ensi vuoden talousarvion virkamiesvalmistelun tilannetta.

Kaupunginhallituksen kesäkuussa antama talousarviokehys vuodelle 2017 perustuu nykyisille kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteille. Kaupungin tavoitteena on talouden tasapainottaminen siten, että vuonna 2017 kaupungin lainakanta ei enää kasva.

Perusturvan toimialan talousarviovalmistelu lähtee niin sanotusta miinusmerkkisestä kehyksestä eli käytössä on noin 5,5 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin vuoden 2016 muutetussa talousarviossa. (Vertailussa on huomioitu toimeentulotuen siirto Kelan toiminnaksi sekä Muuramen eroaminen JYTE:stä. Talousarviotaso on siten viime vuotta vastaava.)

Haastetta valmisteluun tuo kehyksen lisäksi tämän vuoden talousarvion epävarmuustekijät. Ennusteen mukaan erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Jyväskylän osalta ylittymässä noin 5,4 miljoonalla eurolla. Kehys ei huomioi kustannusten ennakoitua suurempaa kasvua. Kehys ei huomioi myöskään kotisairaalatoiminnasta aiheutuvaa noin 750 000 lisäkustannusta eikä omien palveluiden noin 700 000 euron ylitystä. Näin ollen palvelut kasvavalle ja ikääntyvälle väestölle on ensi vuonna tuotettava noin 12,4 miljoonaa euroa pienemmällä euromäärällä kuin tänä vuonna. Tavoitteeseen pääsy edellyttää siten perusturvan palveluverkkojen tarkastelua, toimintojen tehostamista sekä omien ja ostettujen palvelujen suhteen arviointia.

Avoterveydenhuollossa Suu kerralla kuntoon -mallilla lisää tuottavuutta

Avoterveydenhuollon palveluissa sopeutustarve kehykseen nähden on noin miljoonaa euroa. Palvelualueen tuloja lisätään laajentamalla suun terveydenhuollon Suu kerralla kuntoon -malli myös Kyllön terveysasemalle. Palokan hammashoitolassa saadut kokemukset osoittavat, että yksikössä voidaan hoitaa jopa 30 % enemmän asiakkaita nykyisellä henkilöstöresurssilla. Tämä lisää suun terveydenhuollon asiakasmaksutuloja tarjoten samalla asiakkaille kokonaisvaltaista hoitoa.

Indeksitarkastuksista sekä palvelutarpeenkasvusta (mm. hoitotarvikkeiden lisääntyvä käyttö) aiheutuvia kustannuksia ehdotetaan katettavan mm. ottamalla käyttöön sairaanhoitajakäyntien hoitajamaksu. Ostopalveluita tarkastellaan kriittisesti ja niiden käyttöä pyritään vähentämään. Lisäksi valmistelussa ehdotetaan, että hammashoitolapalveluverkkoa supistetaan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ja palvelualueen sijaismäärärahoja leikataan.

Erikoissairaanhoidossa suurin ero kehykseen

Erikoissairaanhoidon palveluissa sopeutustarve kehykseen nähden on 900 000 euroa ja kuluvan vuoden ylitysennuste on 5,4 miljoonaa euroa. Yhteensä ero kehykseen on erikoissairaanhoidon osalta siten noin 6,3 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupunki käy syksyn aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa erilliset neuvottelut, joissa pyritään löytämään ratkaisuja kustannusten kasvun hillitsemiseksi.

Terveyskeskussairaalassa vähennetään sairaansijoja

Terveyskeskussairaalaan määrärahaan kohdennetaan 457 400 euron säästötavoite. Tavoitteeseen päästään vähentämällä kahdeksan potilaspaikkaa eli sairaansijaa terveyskeskussairaalan toiminnasta. Muutoksen myötä määräaikaisen henkilöstön määrää voidaan vähentää.

Säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää myös terveyskeskussairaalan hoitoaikojen lyhenemistä. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen vaatii saumatonta yhteistyötä vanhuspalveluiden kanssa. Hoitoketjujen on oltava toimivia ja potilaiden turvallisen kotiutuksen sairaalasta onnistuva myös iltaisin ja viikonloppuisin. Vanhuspalveluiden kehys ei kuitenkaan mahdollista asumispaikkojen lisäämistä tarvetta vastaavasti. Riskinä onkin, ettei potilaita voida kotiuttaa tai ohjata jatkohoitoon terveyskeskussairaalasta oikea-aikaisesti, jolloin potilaat jäävät odottamaan jatkohoitopaikkaa kustannuksiltaan kalliimpaan sairaalahoitoon.

Lapsiperheiden kotipalvelun käyttö aiheuttaa ylityspaineita perheiden ennalta ehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin

Perheiden ennalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden, johon neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sisältyy, kohdennetaan yhteensä 238 800 euron säästötavoite. Lisäksi vuonna 2015 lakisääteiseksi tulleen lapsiperheiden kotipalvelun käyttö on ollut ennakoitua laajempaa ja aiheuttaa noin 400 000 euron ylitysuhan tämän vuoden talousarvioon nähden.

Kehys mahdollistaa palveluissa indeksikorotukset, nuorisovastaanoton vahvistamisen yhdellä kouluterveydenhoitajalla sekä kansalliseen rokotusohjelmaan mahdollisesti tulevan vesirokkorokotuksen pienille lapsille. Psykososiaalisissa palveluissa voidaan vahvistaa lastenvalvojapalveluja yhdellä työntekijällä sekä lisätä lapsiperheiden kotipalveluun ja perhetyöhön yhteensä 3 uutta työntekijää.

Sopeuttamistoimenpiteissä esitetään mm. hoitajamaksun käyttöönottoa, neuvoloiden palveluiden tarkoituksenmukaista keskittämistä loma-aikoina sekä palveluverkon tarkistamista siten, neuvoloiden toimintaa keskitetään suurempiin yksiköihin. Maksutuloja pyritään lisäämään myös peruuttamattomien lääkärikäyntien maksuilla, todistusten maksullisuudella sekä esimerkiksi matkailijoiden rokotusten hinnankorotuksilla. Myyntituloja lisätään oman toiminnan tehostamisella. Lisäksi palveluissa otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluratkaisuja.

Neuvoloiden osalta riskinä todetaan se, ettei kehys mahdollista neuvolatoiminnan lääkäriresurssin vahvistamista. Tämä haastaa määräaikaistarkastusten toteutumisen aikataulussa. Myös opiskelijoiden tarkastusten ja sairaanhoidollisen tehtävän toteutumisessa piilee riskinsä, sillä kehys ei mahdollista palveluiden henkilöstöresurssin vahvistamista suunnitellulla tavalla.

Sosiaalipalveluissa sopeuttamisvelvoite 1,5 miljoonaa euroa

Sosiaalipalveluiden osalta kehys edellyttää 1,5 miljoonan euron säästöjä. Valmistelussa huomioidaan lisäksi kuluvan vuoden ennustettu noin 300 000 euron ylitys. Sopeuttamistarve sosiaalipalveluissa on siten yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.

Kehykseen pääsemiseksi sosiaalipalveluissa vähennetään ostopalveluiden käyttöä ja tehostetaan omaa toimintaa. Valmistelussa tiedostetaan, että ostopalveluiden vähentäminen tulee kuitenkin kasvattamaan odotusaikoja palveluihin ja heikentämään palvelutarjontaa.

Vammaispalveluiden osalta kehys mahdollistaa oman päivätoiminnan laajennuksen sekä Kaijanlammen uudisrakennuksen henkilöstötarpeen lisäyksen. Kehitysvammaisten asumispalveluiden henkilöstöä lisätään Ritoniityssä, Onnelassa, Niittykummussa ja Norolan Toukolassa. Oman resurssin vahvistamisen myötä kehitysvammaisten ostettua laitoskuntoutusta leikataan vastaavasti 15 %:a. Ostopalveluiden piirissä oleville jo kuntoutuneille asiakkaille pyritään järjestämään kevyempiä kuntoutuspalveluita kaupungin omissa yksiköissä. Lisäksi vammaispalveluissa ostettujen asumispalveluiden määrää vähennetään ja kaikki asumispalveluiden sopimukset kilpailutetaan.

Lastensuojelussa ostopalveluita karsitaan ja resurssia siirretään perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin. Sijaisperhetoimintaa pyritään lisäämään ja perheiden tueksi esitetään palkattavaksi kaksi uutta työntekijää. Toimenpiteillä kannustetaan myös uusia perheitä aloittamaan sijaisperheenä. Mikäli perheiden rekrytoinneissa onnistutaan, laitospaikoilla olevia lapsia ja nuoria ohjataan yhä enemmän perhehoitoon.

Lastensuojelussa lakimuutoksista johtuvaa perhehoidon kustannusten nousua katetaan leikkaamalla lastensuojelun avokuntoutuksen ostopalveluita noin 80 %. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 50 lapsen ammatillinen tukihenkilötoiminta, 15 vauvaperheen avopäihdekuntoutus sekä 100 lapsen ja vanhempien intensiivinen perheohjaus ostopalveluna lakkaavat. Toimenpiteen myötä jopa 500 lapselta ja perheeltä vaarantuu pitkäkestoinen perheohjaus, koska omaa toimintaa joudutaan suuntaamaan kiireellisiin perheohjauksiin. Perhetyötä ja sen kestoa joudutaan rajaamaan nykyisestä. Muutoksen pelätään lisäävän lastensuojelun kustannuksia.

Aikuissosiaalityössä on aloittanut heinäkuussa toimintansa Lahjaharjun ja Kynnystien uudet asumisyksiköt. Aloituksen myötä päihdekuntoutujien palveluita voidaan antaa nykyistä enemmän kaupungin omissa yksiköissä ja siten vähentää ostopalveluiden tarvetta.

Aikuissosiaalityön haasteena on toimeentulotuen siirtyminen Kelalle 1.1.2017 ja toimivien yhteistyömallien kehittäminen. Talousarvion valmistelussa aikuissosiaalityössä ehdotettiin nivelkohtaan kaupungin omaa alkuarviointiryhmää, joka käsittelisi kaikki Kelalta tulleet yhteydenotot toimeentulotukiasiakkaiden sosiaalipalveluiden tarpeisiin liittyen. Kehys ei kuitenkaan mahdollista henkilöstöresurssin lisäämistä ryhmän perustamiseksi. Huolena onkin, että tieto sosiaalihuollon tarpeessa olevista henkilöistä välity ja heikoimmassa asemassa olevia asiakkaita jää ilman palvelua.

Vanhuspalveluiden sopeuttamisvelvoite 1,3 miljoonaa

Vanhuspalveluissa kehys on noin 1,3 miljoonaa euroa viime vuotta pienempi. Kehys mahdollistaa indeksikorotusten lisäksi mm. lyhytaikaiseen hoitoon myönnettävän palvelusetelin laajentamisen, Vaajakosken etälääkäripalvelun toteuttamisen sekä palveluasumisen palvelusetelin ja puiterahan korotuksen.

Sopeuttamistoimenpiteiksi ehdotetaan mm. kahden kotihoidon toimintayksikön kilpailuttamista 1.4.2017 alkaen. Päiväkeskusten palveluverkkoa esitetään tarkistettavaksi siten, että 1-3 yksikköä vähenisi ensi vuoden aikana. Merkittäviä säästöjä haetaan lisäksi henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämisellä ja sairauspoissaolojen vähentämisellä. Toimenpiteissä mainitaan lisäksi jo tänä syksynä toteutettavan Akseli ja Elina -kodin toiminnan siirtäminen Keljon vanhainkodin tiloihin. Kyllikinkadun palvelutalon A-osasta ja päiväkeskuksesta luovutaan, kun uudet tilat rakentuvat Kankaalle vuoden 2017 aikana.

Perusturvalautakunta antaa varsinaisen talousarvioesityksen kokouksessaan 23.9.2016

Kuvattu tilanne koskee virkamiesvalmistelua. Perusturvalautakunta ottaa kantaa esityksiin kokouksessaan 22.9.2016 ja antaa sieltä kaupunginhallitukselle oman esityksensä toimialan talousarviosta. Kaupunginjohtaja esittelee oman ehdotuksensa Jyväskylän kaupungin talousarvioksi 14.10. ja kaupunginhallitus oman esityksensä valtuustolle 21.11. ja Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota 28.11.

Lopullisten talousarvioon esitettävien toimenpiteiden henkilöstövaikutukset tullaan käsittelemään henkilöstöjohtajan johdolla. Mahdolliset yt-neuvottelut käydään tarvittaessa ennen kuin kaupunginvaltuusto hyväksyy lopullisen talousarvion 28.11.2016 päivä olevassa kokouksessaan.

Lisätietoja:
- perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 747 8231
- toimialajohtaja, avoterveydenhuollon palvelujohtaja Kati Kallimo, p. ´014 266 3001

31.8.2016Emmi Hyvönen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje